Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2009.
MAAILMANHISTORIAN RAUKKAMAISIN JA SURKEIN SOTA Presidentti Barack Obama on merkillinen rauhan mies. Hän aikoo sammuttaa sodan liekit tehostamalla sotimista. Toistaiseksi tällainen operaatio ei ole koskaan johtanut Afganistanin maaperällä toivottuun lopputulokseen. USA:n johtamien Nato-joukkojen vahvuus kasvaa tästäkin huolimatta puolen vuoden sisällä 100 000 sotilaaseen. 30 000 sotilaan suuruisten lisäjoukkojen arvioidaan kasvattavan sotilasmenoja 30 miljardilla dollarilla. CIA:n tietolähteiden mukaan köyhän Afganistanin bruttokansantuote jäi viime vuonna 22,3 miljardiin dollariin (bkt/kansalainen 800 euroa/vuosi). Euroopan Nato-liittolaiset ymmärtävät pohjoisamerikkalaisten turhautumista tuomalla omana kortenaan yhteiseen tuhonpesään vielä 5 000 sotilasta lisää. Kuoleman olympialaisiin osallistuu – Suomi mukaan lukien – yhteensä 43 valtiota. Kyse Afganistanissa ei ole koko maailman turvallisuudesta ja USA:n elintärkeästä kansallisesta edusta, vaan kansainvälisen aseteollisuuden talou
Kielipuolue Ruskeat Kielipuolue Ruskeat on Nato-myönteinen kansanrintama, joka kokoaa riveihinsä kaikkien Suomen eduskuntapuolueiden jäseniä ja kannattajia. Kansanrintaman tarkoituksena on edistää maamme sitoutumista entistä tiukemmin Euroopan unioniin ja liittää se sotilasliitto Natoon. Jäsenenä Suomi pääsisi mukaan sotilasliiton puolustussuunnitteluun, hyökkäyssotiin ja puolustusmateriaaliyhteistyöhön, mikä parantaisi Suomen puolustuskykyä ja yhteensopivuutta kansallisen puolustuksen, viranomaisyhteistyön ja kansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä. Kielipuolue Ruskeat on ehdottomasti sitä mieltä, että Suomen tulee olla vain ja ainoastaan länsimainen maa. Ruskea kansanrintama tukee Euroopan unionin ja Naton välisen yhteistyön tiivistämistä. Ruskeiden mielestä on olennaista sovittaa yhteen EU:ssa ja sotilasliitto Natossa tehtävä sotilaallisten voimavarojen kehittämistä koskeva työ. Ruskeat pitävät sotilaalliset keinot kattavaa avunantovelvoitetta luonnollisena ja toi
Ruskeiden kielisuudelmien maa Maamme poliittisen ja taloudellisen eliitin mielestä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tärkeimmät tehtävät ovat Suomen itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja perusarvojen turvaaminen, väestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteiskunnan toimivuuden ylläpitäminen. Mitä he mahtavat tarkoittaa tällä tehtävämäärittelyllä? Suomen valtio on rihmaton kuin loppiaiskuusi. Siitä on riisuttu itsenäisen valtion tunnusmerkit – oma valuutta, itsellinen lainsäädäntövalta ja itsenäinen ulkopolitiikka. Heidän Suomensa turvaa huonosti alueellista koskemattomuuttaan sallimalla kansainvälisten kaivosyritysten hääriä vapaasti maaperällään. Se kohentaa väestönsä turvallisuutta ja hyvinvointia heikentämällä vuodesta toiseen kansan enemmistön perusturvaa ja samanaikaisesti se keventää heidän kapitalistiensa verotusta. Kuinka yhteiskunnan toimivuutta voidaan ylläpitää hävittämällä ravinnon ja kauppamerenkulun omavaraisuus, on salaisuus. Hei
Kuva
Kun kapitalismi astui Neuvostoliittoon NKP:n 27. edustajakokous esitti v. 1986 kulutuksen kasvua ja tuottavuuden tuplaamista vastaukseksi sosialistisen yhteiskunnan kehittämiselle ja sen ongelmille: ”Puolueen taloudellisen strategian ylin tavoite on ollut ja on edelleen kansan aineellisen ja sivistyksellisen elintason vakaa kohottaminen. Tämän tavoitteen toteutuminen edessä olevana aikana vaatii sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen nopeuttamista ja tuotannon kaikkinaista voimaperäistämistä ja tehokkuuden lisäämistä tieteellis-teknisen edistyksen pohjalta.” Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja N.I. Ryžkov hehkutti edustajakokouksessa omassa selostuksessaan edistymisen mahdollisuuksia: ”Tarkoitus on kaksinkertaistaa kansantulo ja teollisuuden tuotto. Maan talouskoneisto kasvaa tuntuvasti ja uudistuu perin pohjin. Näin luodaan 15 vuoden aikana osapuilleen yhtä suuret taloudelliset potentiaalit kuin on saatu luotua kaikkina edellisinä neuvostovallan vuosina, ja otetaan mitta
Kuva
Kansan on torjuttava Natoon liittyminen Pohjois-Atlantin sopimus astui voimaan 24.8.1949. Sotilasliitto Naton peruskirja alkaa seuraavin sanoin: ” Tämän sopimuksen sopimuspuolet vahvistavat uskovansa Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjanpäämääriin ja periaatteisiin ja haluavansa elää rauhassa kaikkien kansojen ja kaikkien hallitusten kanssa .” Nato on sotilasliitto Sotilasliitto Naton jäsenvaltioiden usko YK:n päätöksiin ja päämääriin on horjunut toistamiseen viimeisen 15 vuoden aikana. Sotilasliitto on syyllistynyt USA:n johdolla lukuisia kertoa edustamiensa valtioiden vapauden, yhteisen perinnön, kulttuurin ja sivistyksen suojelun nimissä kulloisessakin kohdemaassa tapahtuvaan demokratian loukkaamiseen, henkilökohtaisen vapauden riistoon ja oikeusvaltion periaatteiden tietoiseen karttamiseen. Nato luo itse vihollisensa. Se ei edistä maailman rauhaa. Kuka kaipaa maahamme Naton sotilastukikohtia tai sotilaittemme osallistumista Naton kohdemaiden siviilikohteiden aktiiviseen tuhoamisee
Kuva
KRIITTISIÄ ARVIOITA BOLIVAARISESTA VALLANKUMOUSPROSESSISTA (Osa I) Venezuelan valtion Tv-yhtiö VTV järjesti 2.-3.6.2009 yhteistyössä Mirandan kansainvälisen keskuksen (CIM) kanssa keskustelufoorumin aiheesta ”Intellektuellit, demokratia ja sosialismi”. Keskustelussa harjoitettiin rakentavaa kritiikkiä bolivaarista vallankumousta sekä sen saavutuksia ja tavoitteita kohtaan. Venezuelalainen sosiologi Juan Carlos Monedero totesi julkisuudessa jokin aika sitten seuraavaa: ”Täällä on oltava tilaa kritiikille. Meidän on hylättävä pelkomme arvostella asianmukaisesti kaikkia vähätteleviä solvauksia, joita meidän sanomisiimme kohdistetaan.” Keskusteluun osallistuivat Venezuelan keskusyliopiston sosiologian professori Vladimir Acosta , alkujaan chileläinen psykologi, toimittaja ja kirjailija Marta Harnecker , Madridin yliopiston professori Juan Carlos Monedero , television johtaja Ernesto Villegas , Roberto Lopez , työläisaktivisti Gonzalo Gomez , professori Santiago Arconada , marxilainen kirj
VALTA JA DEMOKRATIA Parlamentaarisesta demokratiasta osallistavaan demokratiaan Matti Laitinen 17.4.2009 VALTA JA DEMOKRATIA VALTA Englantilainen filosofi Thomas Hobbes pohti 1600-luvulla vallan olemusta seuraavin sanoin: ” Ja valtaa on myös mikä tahansa ominaisuus, joka saa monet rakastamaan tai pelkäämään jotakuta, tai maine sellaisesta ominaisuudesta, koska sen avulla saa monet avustamaan ja palvelemaan… On kunnioitettavaa olla kuuluisa, siis olla tunnettu varallisuudesta, virasta, suurista teoista tai mistä tahansa merkittävästä ansiosta, koska se on merkki vallasta, jonka vuoksi ihminen huomataan. Toisaalta on epäkunnioitettavaa olla vähäpätöinen .” Marxilaisen käsityksen mukaan valta on yhteiskunnallinen suhde, joka on sovellettavissa vain ihmisten välisiin suhteisiin. Vallan kohteina ja käyttäjinä voivat esiintyä yksittäinen ihminen, ihmisyhteisöt tai ihmisyhdyskunnat, joille on ominaista tietoisuus ja tahto. Yhteiskunnat ovat vallan ja sen käytön tihentymiä. Yhteiskuntaa kuvaa
Kuva
ELÄMÄLLE Keväällä, ensimmäisenä heräävät krookukset, niitä seuraavat leskenlehdet ja valkovuokot sekä pihanurmelle levinneet tulppaanit. Kotikoivut, lehmukset ja vaahterat räjäyttävät silmunsa lehdiksi. Siemenissä asuu syvä viisaus. Elämä ja kuolema syleilevät toisiaan solujen uusiutuessa ja kuollessa. Elämän ja kuoleman tarkoitus on elämä. Raitiovaunut kolisevat kiskoillaan, junat purkavat lastinsa asemilla, liikennevalot vaihtuvat, elämä hyppii katukiveltä toiselle, liukuu metron sähköportaita ylös ja alas. Kesätuuli lemahtaa mallakselle, perseet ja räkätit valtaavat Vallilan puistot. Yksinäisten kiihkeä soidinrumba soi yössä. Urbaanisydän sykkii taas merelle ja elämälle. Me ihmistymme, lisäännymme ja rakastamme todellisesti emme virtuaalisesti. Me rakennamme ja tuhoamme yhteiskuntia. Kaikkialla, missä ilmenee valtaa, on puute demokratiasta. Vallanhimon hillintähäiriö on ihmiskunnan pahin vitsaus. Elämä hiljenee syksyllä ajallaan kohti loppuaan. Se lipuu ja kyntää Itämerellä kunnes h
YHTEISKUNNALLINEN ROMAANI 70-LUVULTA NYKYPÄIVÄÄN Kirja-arvostelu Tiedonantaja 3.4.2009 Matti Laitisen viides kirja, Liimanen , joka on alaotsikoitu yhteiskunnalliseksi romaaniksi, on kirjailijan kypsin teos, jolla on vankka juurensa tekijänsä elämässä. Sen tarina kulkee kahdessa aikaulottuvuudessa: sekä päähenkilön, nykyisin keski-ikäisen Jyry Liimasen 2000-luvun elämässä että hänen stadilaislapsuutensa ja nuoruutensa maisemissa. Ja kyllä, Helsinki elää voimallisesti tässä kirjassa. Teos perustuu edeltäjiensä lailla yhteiskunnallisen todellisuuden ja politiikan herkeämättömään tarkkailuun ja yhteiskunnallisen toimijuuden kuvaamiseen, mutta myös hulvattomaan elämänmakuisuuteen ja arjen aistivoimaisuuden ylistykseen. Kirja kuljettaa kaunokirjallisten muistelmien ohessa Liimasen elämänkulkuun liittynyttä tiukkaa ja myös osin sangen riemastuttavaa faktaa matkassaan. Fakta-aineksen tuominen tekstin sekaan on onnistunut ratkaisu: 1970-luvun Oy Volvo-Auto Ab:n virallisista tiedotuksista peräi
Kuva
Uusin kirjani - Liimanen Elääksemme me tarvitsemme ravitsevan ruoan ja vahvistavan juoman lisäksi osaksemme myös vastavuoroista ystävyyttä, rakkautta ja solidaarisuutta. Ajoittain selkärankamme valuessa polvitaipeisiin kaipaamme kulhollista käärmekeittoa. Meidän vastoinkäymisemme ja onnistumisemme elävät kertomuksina omissa muistoissamme ja ystäviemme mielissä. Ystävyys on käyttöliittymä, jossa vasta minä saa merkityksensä meissä. Ilman hulinaa ja vilinää sekä vuoristorataa ihmisyhteisössä – oleminen olisi aika viheliäistä. Kirjojen kirjoittaminen on yksi inhimillinen toiminnan laji, joka muistuttaa hyvin paljon sienestystä. Kummatkin kiintymykset vaativat osakseen intohimoa, voimakasta sitoutumista, jopa mielikuvitusta, kohteeseensa perehtymistä, aktiivista matkustamista ja aineiston keruuta, elämänkokemusta sekä kertyneen raaka-aineen saattamista aistittavaan ja nautittavaan muotoon. Kukaan ei pidä kaikesta – en minäkään katalonialaisesta mahalaukkumuhennoksesta. Poliittinen romaani
SUOMEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA Valtioneuvoston selonteko VNS x/2009 Valtioneuvoston selonteko (VNS x/2009) määrittelee sotilaallisen voiman käytön joustavasti ja tarveharkintaisesti. ”Sotilaallista voimaa käytetään edelleen valtioiden välisissä kiistoissa ja sisäisissä kriiseissä. Sotilaallisen voiman käytön tarkoitusperinä voivat perinteisen alueiden valtauksen ohella kuitenkin yhtä lailla olla kansainvälisen yhteisön arvojen turvaaminen tai humanitaariset päämäärät.” SOTA ON POLITIIKAN JATKAMISTA TOISIN KEINOIN Selonteko hyväksyy sotilaallisen voiman käytön eli sodankäynnin kansainvälisen yhteisön arvojen turvaamisen tai humanitaaristen päämäärien välineenä. Tarkoitus siis pyhittää jälleen keinot. Sota on politiikan jatkamista edelleen toisin keinoin. Vahvistaakseen sanomansa selonteon laatijat ilmaisevat asian selkeästi: ”Länsimaiden, erityisesti Euroopan unionin jäsenmaiden, asevoimien tehtävissä ja kehittämisessä korostuvat sotilaallinen kriisinhallinta ja siviilivir
Kuva
KANSANÄÄNESTYS VAHVISTI BOLIVIAN UUDEN PERUSTUSLAIN VOIMAANTULON Evo Morales oli v. 2002 lähellä voittoa presidentin vaa­leis­sa. MAS-puolue oli tuolloin toiseksi suurin puolue Bolivian kaksikamarisessa parlamen­tissa. Lisäksi puolue oli liittoutunut poliittisesti aymara-intiaaniväestöä edustavan MIP-puolueen kanssa. Ensimmäistä kertaa Bolivian historiassa intiaaniväestö ja uusliberalismin vastainen liike esittivät merkittävää osaa maan parla­mentissa. Liittoutuma muodosti enem­mistön maan parlamentissa. MAS (Liike kohti sosialismia) koostuu erilaisista vasemmistosuuntauksista, ay-liikkeestä ja kansanliikkeistä. Moralesin ydinkannattajat ovat kookanviljelijöitä etenkin Aymara-intiaaneja. Sen poliittinen siipi edustaa entisiä guevaralaisia sissejä, trotskilaisia ja maolaisia militantteja ja heidän tukijoitaan taajamissa sekä maan keskiluokkaa. Presidentti Sánchez de Lozada (MNR) joutui eromaan virastaan 18.10.2003 kaasusodan vuoksi ja luikkimaan USA:han. Bolivia aikoi toimittaa maakaa