MASAN LAARI

Video: http://youtu.be/KkfytZNHGco MERI EI OLE VIELÄ JÄÄSSÄ   Moottorit käynnistyvät, alus irtoaa laiturista. Lasit helisevät baarin hyllyillä. Talvimuuli käy kaupan. Siemailen salmaria. Huuhtelen oluella suuni. Toivotamme toisillemme hyvää lomaa. Baarijono pitenee. Pöydät täyttyvät. Taulutelkkari mainostaa Tallinnan risteilyohjelmaa. Katossa killuu punainen paljettisydän. Nuori mies pelaa älypuhelimellaan bilistä. Tax-Free tyrkyttää kosteita paketteja pukin konttiin. Punavalkea manipuloi. Alemmalla kannella alkavat karaoketanssit. Kaiho pursuaa, veisu pullistaa pubin. Bisse ja lonkero lasittuvat. Ihmistä lohduttaa humalan jumalan suoma voimakas tahto. Ikkunasta avautuu jäätön Suomenlahti. Saaria ja mannerta peittää lumivaippa. Vetokärry on työnraskauttaman lastin hakijan opaskoira ja rollaattori. Matti Laitinen 14.12.2012

MATTI LAITISEN NELJÄS RUNOKIRJA ”TÄMÄ MAA ON MEIDÄN” ILMESTYI 1.11.2012 Runokokoelma kertoo syrjäytettyjen Suomesta ja hyökkäyssotien särkemästä maailmasta. Runoilija Laitinen kirjoittaa aiheista puolueellisesti. Hän on työväenluokan mies. 1970-luku jätti häneen luovan ja kriittisen jälkensä. Suomi on korruptoitunut luokkayhteiskunta, johon on synnytetty pääomien vapauttamisen, kansallisomaisuuden ryöstelyn ja yksityistämisen seurauksena valtavat tuloerot. 750 000 ihmistä survoo poskeensa mielialakemikaaleja suoriutuakseen päivän rutiineista. Pysyvä työttömyys periytyy sosiaalisesti vuokralähiöissä sukupolvelta toiselle. Euroopan pääkaupungeissa huppupäät ovat vastanneet pukuapinoiden säästöohjelmiin kapinoiden. Kapitalismissa tavara – raha – tavara on rikoksista kannattavin. Kun toisinajattelet, tarkastele ajatustesi kestävyyttä. Jos ajatuksesi vaikuttavat toimivan, vahvista niitä teoin. Toisintoiminta muuttaa maailmaa. Kun toimit toisin, analysoi toimintasi seurauksia. N

MINÄ UNOHDAN SINUT LIIAN USEIN Sinä luuhaat armosta kaverien nurkissa. Nukut rapuissa, torkut sporissa ja junissa. Yöpaikan etsiminen imee sinusta mehut. Oma koti on sinulle liian kallis. Kesällä asut koijissa, luumuilet leirintäalueilla, lepäilet puistonpenkeillä. Vaihdat tyhjät pullot täysiin. Et käy konserteissa. Et käy shoppailemassa. Et käy kiekkokatsomossa. Et käy usein suihkussa. Ilman kotia on vaikea saada työtä, löytää kavereita, lukea lehteä aamukahvilla. Talvi vie sinut asuntolaan. Samat ongelmat täyttävät talon. Kukaan ei valitse kämppäkaveriaan. Minä unohdan sinut liian usein. Matti Laitinen 18.10.2012

                    TÄMÄ MAA ON MEIDÄN   Kapitalisti pettää, jättää, pöllii työmme tuloksen. Toisiamme syömme. Hallituksen kusta juomme. Tämä maa on meidän. Flamingo lupaa, naruttaa, myy hallituksessa meidät. Säästöpossusossun lupauksiin ei voi luottaa. Luonnonvarat ovat meidän. Ihmisyyttä ylläpitävät muut arvot kuin pörssikurssien arvot. Hyvinvointi on meidän. En jaksa enää niellä. En jaksa enää nuolla. En jaksa enää alistua. En kysy lupaa – on aika toimia. Talous ja tuotanto ovat meidän. Liitytään yhteen, kompostoidaan kapitalismi. Luokkayhteiskunta ei ole meitä varten. Tulevaisuus on meidän. Me olemme enemmistö Me olemme tämä maa. Älä kysy lupaa – on aika toimia. Tämä maa on meidän. Matti Laitinen 7.5.2012

PYRAMIDI Pyramidi rakennettiin satojen vuosien kuluessa meren rannalle ja sitä ympäröiville kukkuloille. Huipulla, vuoren rinteillä sijaitsevat keskiluokan ja eliitin asuinalueet. Luokkajako lymyilee ostoskärryissä, hymyilee eteisaulojen marmoreissa. Via Garibaldi sykkii pyramidin sydämessä. Kiven suojassa viihtyvät museot, pankit ja mahti. Kiinalaiset halpatuontiputiikit eivät kuki Piazza Ferrarin ruusutarhassa. Ostoskadun holvikaarikäytäviä peittävät mosaiikit. Merkatut eivät mahdu merkkien maailmaan. Pohjalla kelluvat satamakorttelit ja vanhakaupunki. Maahanmuuttajat, pikkukauppiaat, duunarit ja syrjäytetyt hilluvat kapeilla kaduilla. Euronsiirtopisteet ylläpitävät etäällä elämää. Satamat, laivat ja telakat ovat tuoneet suvuille vaurauden ja työläisperheille leivän. Vatikaani siunaa riiston ja rikkaudet. Työläisten kirkot – kapakat – täyttyvät. Kyttäparit suitsivat katujuomista. Gramsci –kadun kiinalaispuodeissa oluenmyynt

Kuva: Marju Manninen KUN KUKAAN EI VÄLITÄ Arvoisat valtaapitävät,   hanakat säästäjät ja karsijat, oletteko koskaan pohtineet, kuinka kansalaiset säästyisivät epätoivoisilta teoilta? Koulusurmaajat, ostoskeskussurmaajat, perhesurmaajat ja joukkosurmaajat ovat saaneet jo kasvonsa. Milloin, te, jotka olette vastuussa syrjäytymistä ja toivottomuutta aiheuttavasta säästöpolitiikasta, rikotusta yhteiskunnasta, löydätte omat kasvonne? Näinkö köyhyyttä eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa vähennetään? Näinkö perheiden hyvinvointia ja jokaisen yhteiskunnallista osallisuutta lisätään? Välinpitämättömyys on surkea lääke yhteiskunnallisiin ongelmiin. Sen sivuvaikutukset ovat hengenvaarallisia. Armoton kilpailuyhteiskunta suoltaa vertailua, sortoa ja hävinneiden armeijan. Ihminen on vastuussa valinnoistaan. Kun mikään ei riitä, kun millään ei ole enää väliä, kun kajuutta pimenee, kun pimeys voittaa valon. Kynttilät ja kukat täyttävät jälleen kadut

SUNNUNTAINA Toukokuun toisena sunnuntaina nousimme kundini kanssa Hämeentieltä kasiin. Vilautin libareitamme lukijassa. Tytär tuli seiskan sporalla myöhemmin perässä. Vaimo oli työreissulla Pekingissä. Tekstari toivotti terveiset. Sörkassa jätimme skurun. Kurvissa paistoi suulis. Dallasimme metroon. Hyppäsimme porkkanaan. Jengi kantoi handuissaan kukkapuskia, amppeleita ja ruusuja. Meillä oli repussa avokadoja, ruisleipää ja sherryä. Vartsikan kentsulle oli ilmestynyt muovinurmi. Plokkasimme kentän reunalta snadin kimpun valkovuokkoja. Mutsi ja faija asuvat Stadin kämpässä mäellä. He ovat yli kasikymppisiä. Toiselta pumppu, toiselta muisti – rikki. Mutsi oli duunannut juhlapöydän. Soppaa, uunifisua, lammasta, katkarapusalaattia ja juustoja. Jälkkäriksi laatujädeä. Faija ei saapunut safkaamaan. Se huilasi bunkassaan. Glesa lonkka venttasi puukkoa. Me, pienen suvun kolme sukupolvea, vietimme yhteisen hetken syöden ja suoden läsn

“KEVÄT - runo kevään ja Vapun kunniaksi” Toteutus: Matti Laitinen Runo: Kevät, Matti Laitinen, huhtikuu 2002, Vallila-kokoelma 2010 http://youtu.be/EORSD0rFi88 Hyvää kansainvälistä työväenluokan taistelupäivää – Vappua! Matti Laitinen

EREHDYKSEN KETJUREAKTIO Nähtyäni 60-luvun lopulla leffan Hiroshimasta ja Nagasakista menetin uskoni atomipommien merkitykseen rauhan rakentajina. Elokuu oli erehdysten kuukausi. Tutustuessani 70-luvun lopulla Loviisan atomivoimalaan ihastelin modernia teknologiaa. Luotin ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön. Yhdeksän vuotta myöhemmin Tšernobylissä räjähti. Todellisuus paljasti tuhon ytimen – ihmisen jalostaman erehdyksen. Atomiytimet eivät erehdy haljetessaan. Atomiasetta käytettiin 90-luvulla ihmistä vastaan Irakissa ja Jugoslaviassa. Ammusten köyhdytetty uraani edisti huonosti rauhaa. Japanilaiset rakensivat lukuisia ydinvoimaloita epävakaalle saarelleen. Viime keväänä maa järisi, tsunami peittosi maan. Dai-Ichin neljä ydinreaktoria hajosi. Mannerlaatat eivät erehdy törmätessään. Talvivaaran kaivoksessa louhitaan nikkeliä, kuparia, sinkkiä ja uraania. Olkiluotoon rakennetaan uutta ydinvoimalaa. Ydinjätte

SYNTYNYT VAPAAKSI   Synnyin kuuskytkolme keskosena Koskisen katraaseen. Kolme broidia ja systeri, hima Hertsikassa. Faija funtsi, ettei tosta rääpäleestä tuu miestä. Mutsi helli ja lelli. Mä olin snadimpi kuin muut. Skole ei maistunut. Brekkasin Siiliksen klitsuja. Ammiksen lintsasin. Musta ei valmistunut teräsmiestä. Ei jaksa aina olla huonoin. Risteilyohjus ei pysy siilossaan. Duunissa kävin byggalla ja rantsussa. Brena kippas giftiksen. Kersat meni muijalle. Ysärillä jäin työttömäksi. Huono tsägä ja velat kaatoivat kupin, sekoittivat nupin. Lusin Sörkässä pitkän kakun. Liivit ja pärrä eivät tehneet musta miestä. Suku sysäsi syrjään. Mutsikin delasi. Koko vitun elämä jäi kesken ennen kuin, se ehti alkaakaan. Vapaus on valheista väkevin.   Matti Laitinen 3.4.2012

HYVINVOINTIMARKKINAT Eirassa kävi kylmä tuuli. Kilpailun julmassa maailmassa hyväosainen putosi huono-osaiseksi. Kajuutta himmeni. Isä tarttui pyssyyn ampui yhteen syssyyn lapset ja äidin. Isä tarttui rattiin, ajoi rekan alle. Poistui pelihelvetistä. Perustivat kriisiryhmän. Puivat tapausta mediassa Kirkko järjesti suruhartauden. Ministerit kauhistelivat blogeissaan perhesurmia, syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia. Kaikki unohtivat pian koko tapauksen. Hyvinvointimarkkinoiden edistämiseksi, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi hallitus aikoo lohkaista kuntien valtionavusta mahtisiivun. Matti Laitinen 15.4.2012 ”Eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle ja elämäntavalle. Hallitus toimii päättäväisesti hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Köyhyyttä eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa vähennetään. Perheiden hyvinvointia ja jokaisen yhteiskunnallista osallisu

KOHTI EKOLOGISTA SOSIALISMIA Antonio Gramscin vastaus porvarilliselle demokratialle on proletaarinen demokratia, ”joka vapauttaa työtätekevät joukot; se ei ole parlamentarismia, vaan joukkojen oikeutta määrätä itsestään omien, omasta keskuudesta valitsemiensa elimien avulla. Sitä valtaa ei omaa kiipijöiden byrokratia, vaan joukkojen itsensä luomat hallintoelimet, joissa ne todella osallistuvat maan hallintoon ja sosialistiseen rakennustyöhön. Proletaarisen valtion konkreettinen muoto on neuvostojen tai niitä vastaavien järjestöjen valta.” Tätä ajatusta sovelletaan käytäntöön mm. Venezuelan yhteisöneuvostoissa. Sosialistinen valtio lakkauttaa kapitalistisen pääoman ja tuotantovälineiden yksityisomistuksen ja siirtää tuotantovälineet koko kansakunnan omistukseen. Suomessa työväenvallan tehtävänä on ottaa haltuunsa poliittinen ja valtiollinen valta ja armeija sekä yhteiskunnallistaa suurteollisuus, luonnonvarat, tiedotus- ja viestintävälineet, tavaroiden ja elintarvikkeiden jakeluver

TALOUDELLINEN, SOSIAALINEN JA POLIITTINEN VALTA Kapitalistit omistavat tuotantovälineet ja kapitalistinen yhteiskunta oikeuttaa lainsäädännöllään työläisten riistämisen. Yhteiskunnassa toimivat sosiaalihuoltojärjestelmä ja terveydenhuolto ovat olemassa työvoiman uusintamista varten. Niiden hyvyys ja kattavuus ovat suoraan verrannollisia työväenluokan aseman vahvuuteen yhteiskunnassa. Hyvinvointi ei ole siis sidoksissa kapitalistien armeliaisuuteen vaan luokkataistelun voimaperäisyyteen. Sosiaalinen valta ilmenee myös perusturvaan ja työvoimapolitiikkaan liittyvänä pakotejärjestelmänä. Valtioneuvoston SATA-komitean kokoonpano oli hyvä osoitus siitä, kutka käyttävät todellista valtaa Suomessa. Poliittinen valta muodostuu valtiovallasta sekä puolueiden ja etujärjestöjen vallasta. Poliittinen valta ajaa yhteisetua. Se käyttää sen nimissä pakkovaltaa. Se langettaa tuomioita ja säätää lakeja. Poliittinen valta hyödyntää perinteitä, viihdeteollisuutta, urheilunationalismia ja historiaa. S

UHANALAINEN LAJI Työtön työläinen on kuin evätön hai. Hän vajoaa pohjalle. Työt ja evät viedään Kiinaan. Palkkatyöläiset ja hait ovat uhanalaisia eläimiä. Evät pistetään keittoon. Työttömät unohdetaan kortistoon. Haita ja työläistä rääkätään. Hai tukehtuu merellä trooliin. Työläistä kiusataan työttömyydellä ja toimeentulolla. Kädellisiin kuuluvat tehdastyöläiset ovat maailman uhanalaisin nisäkäslaji. Hui hai, ihan sama kai, työläinen tai hai. Älä välitä, hyödynnä ja hylkää vain. Matti Laitinen                     Piinaviikolla 2012

D EMOKRATIA Jean-Jacques Rousseaun ” Yhteiskuntasopimuksen ” pääperiaatteet olivat: väkivaltaa ei pidä käyttää vallankäytön välineenä; ylin valtiovalta kuuluu kansalle ja kansalaiset ovat tasa-arvoisia; valtaa käyttävät ne henkilöt, jotka ovat valtuutettuja tai oikeutettuja siihen; valtiollisen vallan käyttö perustuu lainsäädäntöön ts. oikeusvaltion olemassaoloon; kansalaisten tulojen ja yhteiskunnallisen aseman erot eivät saa kasvaa liian suuriksi, niitä tulee säädellä. Ranskan vallankumouksesta on peräisin useita nykymaailman keskeisimmistä arvoista, kuten kansanvalta, yksityinen omistusoikeus, ihmisoikeudet (kansalliskokous julkaisi 26.8.1789 ihmisoikeuksien julistuksen, jolla tavoiteltiin "vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa") ja oikeusvaltion periaate. Yhteiskuntasopimuksen periaatteita mallinnetaan Suomessa heikoin tuloksin. Perustuslakimme mukaan valtiovalta maassamme kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäivillä eduskunta. Kansaa halveksiva eduskunta edistää kansan

VALTIO Antonio Gramscin mukaan: ”Yhteiskunta voi olla olemassa ainoastaan valtiona, joka on kaikkien oikeuksien ja velvollisuuksien lähde ja niiden kohde, kaiken yhteiskunnallisen toiminnan samansuuntaisuuden ja onnistumisen tae.” Valtiota kuitenkin siis tarvitaan edelleen. Kyse on paremminkin valtion luonteesta ja siinä vallitsevista omistussuhteista ─ ketä valtio palvelee ja kenen etuja sen olemassaolo suosii. Marxin mukaan valtio on luokkaherruuden elin, jonka avulla yksi luokka sortaa toista luokkaa, se on sellaisen järjestyksen luomista, joka laillistaa ja lujittaa tämän sorron hilliten luokkien yhteentörmäystä. Leninin käsityksen mukaan demokraattinen tasavalta on kapitalismin paras mahdollinen poliittinen ulkokuori, ja siksi pääoma, saatuaan itselleen parhaan ulkokuoren, laskee vallalleen niin luotettavan, niin varman perustan, ettei mikään porvarillisen demokraattisen tasavallan henkilövaihdos, ei mikään sen laitosten tai puolueiden vaihdos horjuta tätä valtaa. (Lenin, Val

          HYTIN IKKUNA Jäät ovat kaikonneet. Lumi on sulanut rantakallioilta. Joutsenet kokoontuvat lahdelmiin. Laiva lipuu saaristoväylällä. Pilvet muodostavat metsien ylle siniharmaita vyöhykkeitä. Laiturit seisovat tyhjillään rantavesissä. Aurinko arastelee olemassaoloaan. Rantapaviljongit ja huvilat uinuvat keväistä aamu-untaan. Paatti seilaa tyvenessä kohti Tukholmaa. Ilmastoinnin tasainen humina ja meridieselien hurina säestävät verkkaista oloani A-luokan kajuutassa. Minä en kaihoa ruuhkaiselle elämysten kävelykadulle. Elämä on toisenlaista kuin autokannen alla. Katselen hyttini ikkunasta maisemia. Mutustelen suklaakeksejä, hörppään tölkistä olutta. Annan kevään tulvia ikkunasta sisään. Matti Laitinen 24.3.2012