MASAN LAARI

Kävelin poikani kanssa käsikkäin viime lauantaina Sörkän halki kohti Hakaniemeä. Metroaseman läheisyydessä hiippaili useita huonossa kunnossa olevia sekakäyttäjiä. Pysähdyimme Kurvin Alepan viereen. Poikani mutusteli lihapiirakkaa.   Minä otin kulauksen vesipullostani. Nuori nainen seurassaan hontelo nuorukainen, kysyi minulta: – Saanko puhutella teitä? – Saat, minä vastasin. – Oletteko pojan vapaa-ajan avustaja? – En, olen hänen isänsä. Vaikeavammaisella pojallani on toki käytössään vapaa-ajan avustaja 30 tuntia kuukaudessa. Nuorukainen oli kyykistynyt kadulle. Hän kaapi asfaltista sormillaan suuhunsa siihen liiskautuneita punaisia hedelmäkarkkeja. – Hän on minun veljeni. Asumme kahdestaan. Hän on vaikeavammainen autisti. Meilläkin on käytössä avustaja 30 tuntia kuussa. Se ei riitä mihinkään. Anoin lisäaikaa. Se ei mennyt sossussa lävitse, vaikka sitä pitäisi olla oikeus saada harkinnanvaraisena reilusti lisää. Oletko sinäkin omaishoitaja? Veljeni käy tilapäishoido

Karl Marx kirjoitti Pääomassa kapitalismin itsensä sisältämistä oman tuhon siemenistä seuraavasti: ” Kapitalistisesta tuotantotavasta johtuva kapitalistinen anastustapa, siis myös kapitalistinen yksityisomaisuus, on ensimmäinen yksilöllisen, omaan työhön perustuvan yksityisomaisuuden kieltäminen. Mutta kapitalistinen tuotanto tuottaa luonnollisen prosessin välttämättömyydellä oman kieltämisensä. Se on kieltämisen kieltämistä. Se ei palauta yksityisomaisuutta, mutta kylläkin yksilöllisen omaisuuden kapitalistisen ajan saavutusten perusteella: yhteistoiminnan ja maan sekä itse työn tuottamien tuotantovälineiden yhteisomistuksen perusteella .” Siteerattu tekstikohta ilmentää osuvasti dialektisen materialismin kolmea peruslakia: määrän muuttumista laaduksi, vastakohtien ykseyttä ja taistelua sekä kieltämisen kieltämistä. Marx viittaa tässä siihen, että kapitalismissa työn ja pääoman välinen sovittamaton ristiriita johtaa kapitalismin kumoutumiseen ja korvautumiseen uudenlaisella yh

MITÄ EU:N TILALLE – LUONNOSTELUA ELÄMÄLLE EU:N TUOLLA PUOLEN Euroopan unioni pitäisi hajottaa. Eurooppalaisten kansojen yhteistyö pitäisi rakentaa uudelleen siten, että se muuttuisi kansainvälisten suuryhtiöiden etuja ajavan Euroopan unionin Euroopasta ihmisten enemmistön etuja palvelevaksi Euroopaksi, joka katkaisee suhteensa sotilasliitto Natoon. Tämä tapahtuisi korvaamalla unioni sellaisella eurooppalaisella valtioiden yhteistyöjärjestöllä, jonka keskeisenä periaatteina olisivat siihen kuuluvien kansakuntien itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden voimistaminen sekä sen jäsenvaltioiden tasa-arvoisuus yhteisessä päätöksenteossa. Järjestön perustamisasiakirjaan kirjattaisiin lisäksi se, ettei organisaatio pyri koskaan kehittymään liittovaltioksi. Yhteistyöjärjestön tehtävänä olisi vahvistaa poliittista vuoropuhelua jäsenvaltioiden kesken vahvistamalla neuvotteluteitse Euroopan kansojen yhteistyötä. Sen avulla pyrittäisiin toteuttamaan Euroopan alueella oikeudenmukaista, inhimi

MITÄ EUROOPAN UNIONIN TILALLE? Kommunistisen Manifestin esipuheessa v. 1883 saksalaiseen painokseen Friedrich Engels julkituo Manifestin perusajatuksena sen, että ” kunkin historiallisen ajanjakson taloudellinen tuotanto ja siitä välttämättömästi johtuva yhteiskuntarakenne muodostavat perustan tämän ajanjakson poliittiselle ja älylliselle historialle; että tämän mukaisesti koko historia on ollut (maan ikivanhan yhteisomistuksen hajoamisen jälkeen) luokkataistelujen historiaa, riistettyjen ja riistävien, hallittujen ja hallitsevien luokkien välisten taistelujen historiaa yhteiskunnallisen kehityksen eri asteilla ja että tämä taistelu on nyt saavuttanut asteen, jossa riistetty ja sorrettu luokka (proletariaatti) ei voi enää vapauttaa itseään sitä riistävästä ja sortavasta luokasta (porvaristo) vapauttamatta samalla ainiaaksi koko yhteiskuntaa riistosta, sorrosta ja luokkataistelusta – tämä perusajatus on lähtöisin ainoastaan ja yksinomaan Marxilta. ” Neuvostoliiton hajottua v

KOLMEN KERROKSEN VÄKEÄ Suomessa toimii limittäin kolme erilaista hyvinvointivaltiota – vaurauden, siedettävyyden ja niukkuuden hyvinvointivaltiot. Tämän tosiasian todentamiseksi ei tarvitse perustaa erillistä Niukkuuden ja pahoinvoinnin laitosta. Seuraavassa tarkastellaan näitä hyvinvointivaltiotyyppejä niiden urbaanissa toimintaympäristössä. Vaurauden hyvinvointivaltio Vaurauden hyvinvointivaltio on Suomen poliittisen ja taloudellisen eliitin hyvinvointivaltio. Tämän hyvinvointivaltiovaltion hyvinvointipalvelut kohdistuvat vain suomalaisten pienelle vähemmistölle. He elävät pitkään ja vauraudessa sekä voivat hyvin. He nauttivat terveellistä ravintoa, huolehtivat terveydestään yksityissektorin terveyspalveluja hyödyntäen sekä asuvat tilavissa ja hyvinvarustetuissa huoneistoissa omissa kaupunginosissaan. He maksavat pääomatuloistaan vähän veroa ja siirtävät tulojaan veroparatiiseihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden säästöpolitiikka ei koske koskaan heitä. Poliittinen j

ON VAIN YKSI TAPA PYSYÄ SOTILASLIITTOJEN ULKOPUOLELLA Meitä suomalaisia pelotellaan Venäjällä, uhkaillaan Ukrainalla ja suostutellaan yötä päivää liittymään sotilasliitto Natoon. Valta ilmenee yhteiskunnassa vastustuksen murtamisena, toimintavaihtoehtojen rajoittamisena, suostuttelujärjestelmänä sekä vallan muuttumisena laissa kirjatuksi oikeudeksi ja tottelemisen ehdottomaksi velvollisuudeksi. Helsingin Sanomat on olennainen osa kapitalistista suostuttelujärjestelmää.   Sen tärkein tehtävä on toimia Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden purkamisen juoksuhautana ja sen ideologisena tykistöasemana. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi väittää, ettei ole yhtä tapaa liittyä Natoon. Hänen mielestään on ” olennaista on ymmärtää, että nykyisten jäsenmaiden sopimukset eivät ole keskenään samanlaisia, vaan niissä on huomioitu kansallisia tarpeita. Onko mahdollista hahmotella sellainen Nato-Suomi, joka kelpaisi nykyiseen puolustusjärjestelmään tottuneille kansalai

VÄHÄVARAISUUDESTA   ”Köyhyysriski kasvoi Suomessa 1990-luvun laman jälkeen. Köyhyys on aiempaa pysyvämpää ja köyhyysjaksot ovat pitkittyneet. Eläkeläisten, työttömien ja vain perusasteen suorittaneiden alttius päätyä köyhäksi on kasvanut erityisen paljon.” (HS 20.11.2013) Tilastokeskuksen mukaan Suomen koko väestöön kuului v. 2011 lopussa 5 401 000 henkilöä. Kotitalousväestöön kuului yhteensä 5 322 000 henkilöä. Suomessa oli 2 571 000 kotitaloutta v. 2011 lopussa. Niissä oli keskimäärin 2,07 jäsentä, 1,64 aikuista ja 0,42 lasta. Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 % mediaanitulosta. Ihminen on köyhä, jos hänen tulonsa ovat alle 60 % mediaanitulosta. Mediaani tarkoittaa, että puolessa kotitalouksista tulot olivat sitä pienemmät ja puolessa sitä suuremmat. Suomessa on tilaston mukaan pienituloisia henkilöitä eli Euroopan komission käyttämän köyhyysrajan alle jääviä 706 000 henkeä. Asumistukea saavissa ruokakunnissa asui v. 2011 661 000 henkeä. Vuonna 2009 siivoojien k

KUNTALAKIUUDISTUS – TIE YKSITYISTÄMISEEN Suomen istuvan hallituksen uusliberalistista luonnetta kuvaa sen halu kiihdyttää kunnallisten palveluiden yksityistämistä Suomessa. Syyskuussa 2013 voimaanastuneen kunta- ja kilpailulakimuutoksen perusteluna oli Euroopan komission EU-valtiontukisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistaminen. Hallitus haluaa poistaa kuntien elinkeinotoiminnalta konkurssisuojan ja veroetuudet, koska heidän mielestään nämä vääristävät kilpailua. Tämän hankkeen todellisena päämääränä on kuitenkin ensisijaistaa yksityisomistukseen perustuva kuntasektorin liiketoiminta ja toissijaistaa yhteiskunnalliseen omistukseen perustuva palvelutuotanto. Hallituksen sopima yhteisöveron alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä v. 2014 alussa niveltyi erinomaisesti tähän tavoitteeseen. Kuntien tulee yhtiöittää liikelaitoksensa v. 2014 loppuun mennessä tai järjestää toiminta muuten niin, ettei se vääristä markkinoita. EDUSKUNTA HYVÄKSYI KUNTA- JA KILPAILULAIN MUUTOKSET Ed

LIIAN MONET MEISTÄ Elvi Sivervo totesi v. 1948 Mäntsälän kunnankirjastossa pitämässään puheessa. “ Kirjailijan on oltava selvillä yhteiskunnasta, jossa ihminen elää, tajuttava, mistä yhteiskunnallisessa taistelussa on kysymys. Se on kaiken suuren taiteen tunnus.” Sinervo vetosi puheessaan kirjailijoita osallistumaan työväen jokapäiväiseen poliittiseen taisteluun, koska tuolloin tarvittiin joka päivä iskurirunoja, kisällilauluja ja propagandaa. Julkaisen 3.2.2014 viidennen runokokoelmani ” Liian monet meistä ” (ISBN: 978-952-67517-3-3 ). Haluan tuoda julki runokokoelmallani tämän päivän työväenluokkaista vastakulttuuria ja toisinajattelua. Runoni ovat yhteiskunnallisesti kantaaottavia. Niiden sisältö kaareutuu vahvasti vasemmalle. Vastustan ja kritisoin runoillani avoimesti tämän päivän yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta ja sitä ylläpitävää kansallista ja kansainvälistä kapitalismia. Säkeeni eivät kiertele tai kaunistele todellisuutta eivätkä myöskään hunajoi sitä.