MASAN LAARI

ON VAIN YKSI TAPA PYSYÄ SOTILASLIITTOJEN ULKOPUOLELLA Meitä suomalaisia pelotellaan Venäjällä, uhkaillaan Ukrainalla ja suostutellaan yötä päivää liittymään sotilasliitto Natoon. Valta ilmenee yhteiskunnassa vastustuksen murtamisena, toimintavaihtoehtojen rajoittamisena, suostuttelujärjestelmänä sekä vallan muuttumisena laissa kirjatuksi oikeudeksi ja tottelemisen ehdottomaksi velvollisuudeksi. Helsingin Sanomat on olennainen osa kapitalistista suostuttelujärjestelmää.   Sen tärkein tehtävä on toimia Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden purkamisen juoksuhautana ja sen ideologisena tykistöasemana. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi väittää, ettei ole yhtä tapaa liittyä Natoon. Hänen mielestään on ” olennaista on ymmärtää, että nykyisten jäsenmaiden sopimukset eivät ole keskenään samanlaisia, vaan niissä on huomioitu kansallisia tarpeita. Onko mahdollista hahmotella sellainen Nato-Suomi, joka kelpaisi nykyiseen puolustusjärjestelmään tottuneille kansalai

VÄHÄVARAISUUDESTA   ”Köyhyysriski kasvoi Suomessa 1990-luvun laman jälkeen. Köyhyys on aiempaa pysyvämpää ja köyhyysjaksot ovat pitkittyneet. Eläkeläisten, työttömien ja vain perusasteen suorittaneiden alttius päätyä köyhäksi on kasvanut erityisen paljon.” (HS 20.11.2013) Tilastokeskuksen mukaan Suomen koko väestöön kuului v. 2011 lopussa 5 401 000 henkilöä. Kotitalousväestöön kuului yhteensä 5 322 000 henkilöä. Suomessa oli 2 571 000 kotitaloutta v. 2011 lopussa. Niissä oli keskimäärin 2,07 jäsentä, 1,64 aikuista ja 0,42 lasta. Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 % mediaanitulosta. Ihminen on köyhä, jos hänen tulonsa ovat alle 60 % mediaanitulosta. Mediaani tarkoittaa, että puolessa kotitalouksista tulot olivat sitä pienemmät ja puolessa sitä suuremmat. Suomessa on tilaston mukaan pienituloisia henkilöitä eli Euroopan komission käyttämän köyhyysrajan alle jääviä 706 000 henkeä. Asumistukea saavissa ruokakunnissa asui v. 2011 661 000 henkeä. Vuonna 2009 siivoojien k

KUNTALAKIUUDISTUS – TIE YKSITYISTÄMISEEN Suomen istuvan hallituksen uusliberalistista luonnetta kuvaa sen halu kiihdyttää kunnallisten palveluiden yksityistämistä Suomessa. Syyskuussa 2013 voimaanastuneen kunta- ja kilpailulakimuutoksen perusteluna oli Euroopan komission EU-valtiontukisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistaminen. Hallitus haluaa poistaa kuntien elinkeinotoiminnalta konkurssisuojan ja veroetuudet, koska heidän mielestään nämä vääristävät kilpailua. Tämän hankkeen todellisena päämääränä on kuitenkin ensisijaistaa yksityisomistukseen perustuva kuntasektorin liiketoiminta ja toissijaistaa yhteiskunnalliseen omistukseen perustuva palvelutuotanto. Hallituksen sopima yhteisöveron alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä v. 2014 alussa niveltyi erinomaisesti tähän tavoitteeseen. Kuntien tulee yhtiöittää liikelaitoksensa v. 2014 loppuun mennessä tai järjestää toiminta muuten niin, ettei se vääristä markkinoita. EDUSKUNTA HYVÄKSYI KUNTA- JA KILPAILULAIN MUUTOKSET Ed