MASAN LAARI

  UUSI NORMAALI NORMAALI Uudessa normaalissa sporalla skujataan maski nassussa. Kuski ei blisaa enää libareita. Skuruun mahtuu sata kerrallaan. Uudessa ympäristönormaalissa Stadissa bygataan joka kolkalla. Betoninvihreitä tornilähiöitä stondaa jo Fisun, Sompan ja Jätkän rantsuissa. Uudessa vakiintuneessa normaalissa triplat ja tuplat skulaavat vajaalla. Snadien budjujen pitäjät ovat kusessa. Uusi normaali etsii etäisyyttä entiseen. Uutena normaalina koronakeväänä suuliksen mollottaessa puidet täyttyvät. Jengi bailaa illalla puistojen nurtseilla. Skoudet kyttäävät ihmiskeräytymiä. Uusimman normaalin aikana baarissa, raflassa voi dokata inessä tai terassilla kimpassa bisseä tartuntavaaratta. Musakeikalla tai leffassa kaikki on toisin. Uuden normaalin moraalissa etusijalla ovat: asehankinnat, liikevoitot, markkinat, etuoikeudet, rokotebisnes, setelipainoapu, turhuustuotanto. Vammaisista ja vanhuksista välitetään vähemmän. Uudessa normaali...

  HIETSUSSA Kävin eräänä kauniina toukokuun päivänä muistelemassa mutsiani ja faijaani Hietsun uurnalehdossa. He delasivat 1-2 vuotta ennen viheliäisen korona-aikakauden alkua. He olivat kummatkin byggaamassa pienellä liksalla hyvinvointivaltiota. He kasvattivat ja ruokkivat neljä kakrua. Työläisvanhempani liittyivät kumpikin vuorollaan nimettöminä tähän Stadin tuhkayhteisöön. Laskin ruukkuruusun alueen muistopystin viereen. Sen jalustassa luki: ”Sinä verhoudut valoon.” ” 100 000 vainajaa goisasi kiviaidan takana hiekkafikoissaan. Kalmistossa ei saanut lenkkeillä, fillaroida eikä skimbata. Hietsussa suomalaiset merkkihenkilöt halusivat sukuskrubuissaan maatua hiljaa. Mäntyjä, kuusia, koivuja, vaahteroita, lehmuksia, marjakuusia ja tammia. Veistoksia, hautaholveja, ruostuneita ristejä ja vaatimattomia hautakiviä. Protestantteja, kahden sortin katolisia, juutalaisia, islamilaisia ja ateisteja. Tuonelan tasa-arvolaissa ihmiset velvoitetaan erottamaan kuoltuaankin selkeäs...

  SNADINA KUNDINA Mä änkesin maailmaan betskun, teräksen, assun ja tiilien keskelle kivisiä kartsoja dallaamaan. Ensimmäinen luontoääni oli sporakiskojen kirskunta. Hämiksellä skujas mosseja, ifoja, volgia ja popedoita. Bunkkasin broidien kanssa Pengiksen hikisessä kaksiossa. Faija oli sekatyömies, mutsi duunas muille safkaa. Faijan tätejä äijineen budjas samassa byggassa. Ne oli kaikki duunareita, tsyrkasta hatkat ottaneita. Mutsi oli syntynyt landella. Se pisti meidät Ebeneseriin. Me lähdimme aidan alta haneen. Elämä alkoi vasta Hesarilla. Faija vei meidät tsiigaamaan boksaamista ja brotaamista. Mäkin steppasin ajallani broidien kanssa molskille. Perjantaisin käytiin bastussa Kurvissa fatsin ja faijanfaijan kanssa. Starbat teki kuppia skobejen välissä. Sota oli rikkonut monta gubbea. Käppäilin aamuisin kimpassa Styrmanin Joren kanssa skoleen. Mä tsittasin Bärtsin pulpetissa kaks ekaa luokkaa Sirpan vieressä. Gimmat ja kund...

  HELSINGIN PUISTOJEN PUOLESTA Puisto on avoin tai puoliavoin hoidettu viheralue kaupunkirakenteen keskellä. Se on ihmisen toimesta rakennettu ja hoidettu viheralue. Kaupunkien asukkaat pitävät sen olemassaoloa tärkeänä. Puistoja on monenlaisia kuten koira- ja leikkipuistot, puistometsät, ulkoilupuistot, puulajipuistot ja asuinkortteleiden puistikot. Puisto koostuu yleensä kukkaistutuksista, nurmikosta, kävelyteistä, kallioista, puista, penkeistä, toisinaan myös patsaista ja suihkulähteistä. Puistoistutuksia näkee myös julkisten rakennusten ympärillä, katujen varsilla ja asuintalojen pihapuina. Puistojen ylläpito ja kunnostus ovat osa kaupunkien rakennusperinnön vaalimista. Luonto eri elämän muotoineen, maastoineen ja vesistöineen on myös helsinkiläisille hyvin tärkeä asia. Puistojen olemassaolo liittyy kiinteästi kaupunkilaisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin sekä heidän luontosuhteensa säilymiseen. Useat helsinkiläiset puistot ovat uhanalaisia kulttuurimaisemia. KUNNAT S...