VALTA JA DEMOKRATIA Parlamentaarisesta demokratiasta osallistavaan demokratiaan Matti Laitinen 17.4.2009 VALTA JA DEMOKRATIA VALTA Englantilainen filosofi Thomas Hobbes pohti 1600-luvulla vallan olemusta seuraavin sanoin: ” Ja valtaa on myös mikä tahansa ominaisuus, joka saa monet rakastamaan tai pelkäämään jotakuta, tai maine sellaisesta ominaisuudesta, koska sen avulla saa monet avustamaan ja palvelemaan… On kunnioitettavaa olla kuuluisa, siis olla tunnettu varallisuudesta, virasta, suurista teoista tai mistä tahansa merkittävästä ansiosta, koska se on merkki vallasta, jonka vuoksi ihminen huomataan. Toisaalta on epäkunnioitettavaa olla vähäpätöinen .” Marxilaisen käsityksen mukaan valta on yhteiskunnallinen suhde, joka on sovellettavissa vain ihmisten välisiin suhteisiin. Vallan kohteina ja käyttäjinä voivat esiintyä yksittäinen ihminen, ihmisyhteisöt tai ihmisyhdyskunnat, joille on ominaista tietoisuus ja tahto. Yhteiskunnat ovat vallan ja sen käytön tihentymiä. Yhteiskuntaa kuvaa...
Tekstit
ELÄMÄLLE Keväällä, ensimmäisenä heräävät krookukset, niitä seuraavat leskenlehdet ja valkovuokot sekä pihanurmelle levinneet tulppaanit. Kotikoivut, lehmukset ja vaahterat räjäyttävät silmunsa lehdiksi. Siemenissä asuu syvä viisaus. Elämä ja kuolema syleilevät toisiaan solujen uusiutuessa ja kuollessa. Elämän ja kuoleman tarkoitus on elämä. Raitiovaunut kolisevat kiskoillaan, junat purkavat lastinsa asemilla, liikennevalot vaihtuvat, elämä hyppii katukiveltä toiselle, liukuu metron sähköportaita ylös ja alas. Kesätuuli lemahtaa mallakselle, perseet ja räkätit valtaavat Vallilan puistot. Yksinäisten kiihkeä soidinrumba soi yössä. Urbaanisydän sykkii taas merelle ja elämälle. Me ihmistymme, lisäännymme ja rakastamme todellisesti emme virtuaalisesti. Me rakennamme ja tuhoamme yhteiskuntia. Kaikkialla, missä ilmenee valtaa, on puute demokratiasta. Vallanhimon hillintähäiriö on ihmiskunnan pahin vitsaus. Elämä hiljenee syksyllä ajallaan kohti loppuaan. Se lipuu ja kyntää Itämerellä kunnes h...
YHTEISKUNNALLINEN ROMAANI 70-LUVULTA NYKYPÄIVÄÄN Kirja-arvostelu Tiedonantaja 3.4.2009 Matti Laitisen viides kirja, Liimanen , joka on alaotsikoitu yhteiskunnalliseksi romaaniksi, on kirjailijan kypsin teos, jolla on vankka juurensa tekijänsä elämässä. Sen tarina kulkee kahdessa aikaulottuvuudessa: sekä päähenkilön, nykyisin keski-ikäisen Jyry Liimasen 2000-luvun elämässä että hänen stadilaislapsuutensa ja nuoruutensa maisemissa. Ja kyllä, Helsinki elää voimallisesti tässä kirjassa. Teos perustuu edeltäjiensä lailla yhteiskunnallisen todellisuuden ja politiikan herkeämättömään tarkkailuun ja yhteiskunnallisen toimijuuden kuvaamiseen, mutta myös hulvattomaan elämänmakuisuuteen ja arjen aistivoimaisuuden ylistykseen. Kirja kuljettaa kaunokirjallisten muistelmien ohessa Liimasen elämänkulkuun liittynyttä tiukkaa ja myös osin sangen riemastuttavaa faktaa matkassaan. Fakta-aineksen tuominen tekstin sekaan on onnistunut ratkaisu: 1970-luvun Oy Volvo-Auto Ab:n virallisista tiedotuksista peräi...
Uusin kirjani - Liimanen Elääksemme me tarvitsemme ravitsevan ruoan ja vahvistavan juoman lisäksi osaksemme myös vastavuoroista ystävyyttä, rakkautta ja solidaarisuutta. Ajoittain selkärankamme valuessa polvitaipeisiin kaipaamme kulhollista käärmekeittoa. Meidän vastoinkäymisemme ja onnistumisemme elävät kertomuksina omissa muistoissamme ja ystäviemme mielissä. Ystävyys on käyttöliittymä, jossa vasta minä saa merkityksensä meissä. Ilman hulinaa ja vilinää sekä vuoristorataa ihmisyhteisössä – oleminen olisi aika viheliäistä. Kirjojen kirjoittaminen on yksi inhimillinen toiminnan laji, joka muistuttaa hyvin paljon sienestystä. Kummatkin kiintymykset vaativat osakseen intohimoa, voimakasta sitoutumista, jopa mielikuvitusta, kohteeseensa perehtymistä, aktiivista matkustamista ja aineiston keruuta, elämänkokemusta sekä kertyneen raaka-aineen saattamista aistittavaan ja nautittavaan muotoon. Kukaan ei pidä kaikesta – en minäkään katalonialaisesta mahalaukkumuhennoksesta. Poliittinen romaani ...
SUOMEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA Valtioneuvoston selonteko VNS x/2009 Valtioneuvoston selonteko (VNS x/2009) määrittelee sotilaallisen voiman käytön joustavasti ja tarveharkintaisesti. ”Sotilaallista voimaa käytetään edelleen valtioiden välisissä kiistoissa ja sisäisissä kriiseissä. Sotilaallisen voiman käytön tarkoitusperinä voivat perinteisen alueiden valtauksen ohella kuitenkin yhtä lailla olla kansainvälisen yhteisön arvojen turvaaminen tai humanitaariset päämäärät.” SOTA ON POLITIIKAN JATKAMISTA TOISIN KEINOIN Selonteko hyväksyy sotilaallisen voiman käytön eli sodankäynnin kansainvälisen yhteisön arvojen turvaamisen tai humanitaaristen päämäärien välineenä. Tarkoitus siis pyhittää jälleen keinot. Sota on politiikan jatkamista edelleen toisin keinoin. Vahvistaakseen sanomansa selonteon laatijat ilmaisevat asian selkeästi: ”Länsimaiden, erityisesti Euroopan unionin jäsenmaiden, asevoimien tehtävissä ja kehittämisessä korostuvat sotilaallinen kriisinhallinta ja siviilivir...
KANSANÄÄNESTYS VAHVISTI BOLIVIAN UUDEN PERUSTUSLAIN VOIMAANTULON Evo Morales oli v. 2002 lähellä voittoa presidentin vaaleissa. MAS-puolue oli tuolloin toiseksi suurin puolue Bolivian kaksikamarisessa parlamentissa. Lisäksi puolue oli liittoutunut poliittisesti aymara-intiaaniväestöä edustavan MIP-puolueen kanssa. Ensimmäistä kertaa Bolivian historiassa intiaaniväestö ja uusliberalismin vastainen liike esittivät merkittävää osaa maan parlamentissa. Liittoutuma muodosti enemmistön maan parlamentissa. MAS (Liike kohti sosialismia) koostuu erilaisista vasemmistosuuntauksista, ay-liikkeestä ja kansanliikkeistä. Moralesin ydinkannattajat ovat kookanviljelijöitä etenkin Aymara-intiaaneja. Sen poliittinen siipi edustaa entisiä guevaralaisia sissejä, trotskilaisia ja maolaisia militantteja ja heidän tukijoitaan taajamissa sekä maan keskiluokkaa. Presidentti Sánchez de Lozada (MNR) joutui eromaan virastaan 18.10.2003 kaasusodan vuoksi ja luikkimaan USA:han. Bolivia aik...
PUOLUEIDEN VALLASTA YHTEISÖJEN VALTAAN Äänestämättä jättäneiden kansalaisten suuri määrä Suomen kunta- ja eduskuntavaaleissa on vakava viesti edustuksellisen demokratian toimimattomuudesta ja ihmisten vieraantumisesta politiikasta. Edustuksellisen demokratian avulla on hyvin vaikea muuttaa suomalaista yhteiskunnallista todellisuutta, koska siihen ei sisälly taloudellista demokratiaa. Se on luonteeltaan taantumuksellista ja muodollista, koska kansanedustajilla ja kunnanvaltuutetuilla on itse asiassa hyvin vähän valtaa päättää enää yhtään mistään mitään. Heille on paremminkin sälytetty vain vastuuta tehtyjen päätöksien seurauksista ja niiden oikeutuksen selittämisestä. EU:n kanssa tehdyn valtiosopimuksen myötä eduskunnan päätäntävaltaa on lisäksi karannut Brysseliin. Virkamiehet ja hallitus ovat syrjäyttäneet eduskunnan, jonka pitäisi edustaa päätöksenteossa Suomessa kansaa. Tosiasiassa mikään ei muutu Suomessa niin kauan, kuin nukkuvien puolueen ja kolmen valtionhoitajapuolueen yhteinen...