KUNNAT EDISTÄMÄÄN VAMMAISTEN OSALLISUUTTA YHTEISKUNNASSA

YK:n v. 2006 hyväksymässä Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimuksessa vammaisuus määritellään seuraavasti: ”Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.”

Poikani Arska on vaikeasti kehitysvammainen, mikä ei suinkaan vähennä hänen ihmisarvoaan ja ihmisoikeuksiaan. Vaikeavammaisuus merkitsee käytännössä hänen kohdallaan runsasta ulkopuolisen avun sekä yhteiskunnan tarjoamien palveluiden että tukitoimien tarvetta.  Hänellä ilmenee ylitsepääsemättömiä ongelmia oman arjen itsenäisessä hallinnassa, joista hän ei selviä ilman vanhempiensa apua. Hän asuu kotonaan. Hän saa toimeentulonsa pienestä eläkkeestä.

Poikani Arska on henkilö, joka tarvitsee apua ja tukea sekä kotona että kodin ulkopuolella. Hänen terveydenhoitonsa ja arjessa pärjäämisensä edellyttävät sen ohjaajilta erityistä asiantuntemusta ja erityisjärjestelyitä. Hänen vahvinta aluettaan eivät ole näin ollen suomalaisen lainsäädännön tuntemus ja omien etujensa puolustaminen. Vammaisuuden perusteella ketään ei saa kuitenkaan ilman hyväksyttävää perustetta asettaa Suomessa eri asemaan.

Poikani Arska on peruskoulun mukautetun oppimäärän ja kymppiluokan käynyt nuori aikuinen mies. Hän kohensi peruskoulun jälkeen arjessa pärjäämistään ja valmiuttaan aikuisuuteen kehitysvammaisille ihmisille tarkoitetussa koulutuksessa Lassilassa.  Hänen koulutuksessaan toteutettiin inkluusion periaatetta. Hänet otettiin mukaan opiskelijayhteisöön hänen omien tarpeittensa mukaan tuettuna. Hänen kaikki opintonsa ovat tapahtuneet yhteiskunnan tuella voittoa tuottamattomissa erityisoppilaitoksissa.

Nykyisin poikani Arska käy päivittäin ylläpitämässä aktiviteettejaan ja harjoittamassa työtoimintaa Helsingin kaupungin ylläpitämässä Pasilan toimintakeskuksessa. Hän on henkilökunnan ja vammaisten ihmisten muodostaman yhteisön arvostettu jäsen. Hän on osallinen yhteiskuntaan kulttuurin ja työn teon kautta. Hän käyttää työskennellessään paperisilppuria sekä pesee koneella astioita ja vaatteita. Hän viihtyy erinomaisesti työssään. Hän on myös onnellinen kyetessään tekemään työtä. Vaikeavammaisuus ei ole hänelle este hyödyllisen työn suorittamiselle. Hän saa työpanoksestaan ruokarahaa työpäivinä neljä ja puoli euroa.

Poikani Arska voi vaikuttaa kotona elämäänsä ja osallistua perheessään tehtäviin päätöksiin. Poikani kannalta olisi toivottavaa, että kunnan tarjoamat palvelut pysyisivät entisellään, jotta hänen osallisuutensa yhteiskuntaan ei vaarantuisi. Minusta vammaisten ihmisten osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa voisi kohentaa säästöjen sijasta. Vauraan Helsingin kuntakonsernin vuonna 2016 kertyneestä 464 miljoonan euron voitosta voisi lohkaista kelvon siivun tähän käyttöön. Pääkaupunki voisi edistää ihmisen tasa-arvoista oikeutta työhön työllistämällä palkkatuella vammaisia ihmisiä osapäiväisesti mm. erilaisiin aputehtäviin. Perustuslain mukaan julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.

Minusta, pientä eläkettä saaville, kehitysvammaisille ihmisille kunta voisi maksaa heidän taloutensa tukemiseksi ansiotuloa tehdyltä työtunnilta 10 €/h näiden tehdessä hyödyllistä työtä kunnan ylläpitämässä toimintakeskuksessa. Heitä voisi myös kouluttaa tuetun oppisopimuksen suomin keinoin siivous- ja keittiöalan sekä kiinteistöhuollon aputehtäviin ja palkata sen jälkeen kunnan ylläpitämiin kehitysvammaisten toimintakeskuksiin ja pienryhmäkoteihin sekä myös muiden palvelujen pariin.

Vammaiset ihmiset voisivat perehtyä työtehtäviinsä tekemällä oppien. Heidän työllistymistään voisi edistää myös tuetun työllistymisen menetelmin. Tällainen tuetun työllistämisen prosessi voisi toteutua kehitysvammaisen ja työvalmentajan yhteistoimintaan perustuvana ammatillisena ja sosiaalisena kuntoutuksena, jolla pyritään edistämään vammaisen ihmisen elämänlaatua, työllistymisvalmiuksia ja toimintakykyä. Toimintakyvyllä (sosiaalinen, fyysinen, psyykkinen ja tiedollinen) tarkoitetaan ihmisen suoriutumista erilaisista arkielämän tehtävistä.

YK:n artiklan 27 (A/61/611; 12/2006) mukaan

”Jäsenvaltiot tunnustavat vammaisen henkilön tasa-arvoisen oikeuden työhön samalta perustalta muiden kansalaisten kanssa. Tämä sisältää vammaisille oikeuden mahdollisuuteen hankkia elantonsa vapaasti valitsemassaan tai hyväksymässään työssä avoimilla työmarkkinoilla ja työympäristössä, joka on inklusiivinen ja esteetön.”

Matti Laitinen

Kehitysvammaisen, aikuisen pojan isä