Kun hyvinvointi kapenee, mieliala apenee
Työskentelin 37 vuotta ammatillisessa kuntoutuksessa mielenterveyskuntoutujien ja neurologisesti vammaisten parissa. Duunissa tuli nähtyä konkreettisesti laaja kirjo suomalaisesta yhteiskunnasta syrjäytyneitä ihmiskohtaloita, joiden ihmisarvo oli maamme päättäjien tekemien päätösten perusteella melko mitätön. Tämä piittaamattomuus heijastui suoraan näiden ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.
Kuntoutujat koostuivat mm. Kelan, työvoimatoimistojen, vakuutusyhtiöiden, sosiaalitoimen ja psykiatrian poliklinikoiden asiakaskunnasta. Toimentulonsa nämä vähätuloiset ihmiset saivat yleensä työmarkkinatuesta, sairaspäivärahasta, kuntoutustuesta ja työkyvyttömyyseläkkeestä. Heidän toimeentulonsa jäi alhaiseksi vähäisen työkokemuksen tai ammattitaidottomuuden vuoksi.
Pienituloisia ihmisiä elää kaikkialla ympärillämme
Palkkatulonsaajien palkkojen ja palkkioiden mediaani oli kesäkuussa 2022 Suomessa 3 444 euroa. Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä (perheenjäsentä) kohden jäävät alle 60 % koko väestön mediaanitulosta - 2 066 euroa/kk. Harvan eläkeläisen tulot täyttävät runsaudellaan näitä pienituloisuuden kriteerejä. Vuonna 2020 yksinelävä henkilö luokiteltiin tilastollisesti köyhäksi, jos hänen kuukausitulonsa jäivät alle 1 277 euroon. Yli 350 000 eläkeläisistä saa eläkettä alle 1 000 euroa kuussa. Avovaimoni ja kehitysvammainen poikamme kuuluvat tähän joukkoon. Onneksi meillä on kämppä ja toisemme. Suomi on kallis maa asua ja elää.
Kaikenlaiset asiantuntijat kertovat mielellään, miltä pienituloisista lähimmäisistä tuntuu ja mitä heille pitäisi tehdä, jotta heistä olisi enemmän hyötyä tämän maan talouselämälle. Kukaan ei kysy tältä unohdetulta lähes miljoonalta ihmiseltä, miltä tuntuu elää syrjäytettynä Suomessa? Kukaan ei tiedustele heiltä, ottaisivatko he vastaan hyväpalkkaista ja mielenkiintoista työtä, jossa voisi itse päättää omista tekemisistään ja työajoistaan.
Mielenterveyskuntoutujilla on ongelmia arjen suoriutumisessaan
Työskentelin v. 1999-2017 Stadin palveluksessa mielenterveyden ongelmista ja häiriöistä kärsivien työhönvalmennusyksikössä. Tehtäviini kuuluivat tietoyhteiskuntavalmiuksien opettaminen kuntoutujille ja heidän työkuntonsa arvioiminen yhtenä työryhmän jäsenenä. Työskentely tapahtui pienryhmässä ja tekemällä oppien. Kuntoutusjaksojen aikana kuntoutujien ihmisarvoa kunnioitettiin ja heitä kohdeltiin inhimillisesti. Tämä johti hyviin oppimistuloksiin.
Vähäosaisten ja toimintakyvyltään rajoitteisten ihmisten suoriutuminen arjessa oli usein kehnoa tai se oli toisenvaraista. Arjessa korostuivat psyykkisen, fyysisen, tiedollisen ja sosiaalisen toimintakyvyn rajoitukset. Köyhyys, työttömyys ja avuttomuus ovat usein sosiaalisesti periytyviä olotiloja. Kasvatuksella (koti, koulu, kaverit, media ja omat valinnat) on olennainen merkitys ihmisen kehitykselle ja itsetunnolle. Vallitseva todellisuus tai mieliimme iskostettu kuva siitä määrittelee edelleen meidän tajuntamme sisällön ja ohjaa myös meidän omia valintojamme. Tietoinen sodalla pelottelu mm. heijastuu omiin valintoihimme.
Huono kohtelu ja mitätöinti eivät kuntouta
Kuntoutujien sosiaalista ja terveydellistä taustaa selvitellessäni ilmeni usein hyvin ikäviä asioita, kuten kurjuutta, hyväksikäyttöä, oppimisvaikeuksia, jatkuvaa mitätöimistä, yleistä suoriutumattomuutta, päihteitä, asunnottomuutta, väkivaltaa ja huono-osaisuutta. Laatiessani työurani aikana n. 1 500 lausuntoa kuntoutujista törmäsin jatkuvasti näiden loukkaamiseen sekä huonoon kohteluun omaisten, viranomaisten ja yhteiskunnan taholta. Useat heistä oli jätetty suorastaan heitteille. Näihin asioihin puututtiin toki kuntoutusprosessin aikana kaikin käytettävissä olevin keinoin.
Masennuksen määrä maailmassa on kasvussa
Osallistuin lokakuussa 2017 Berliinissä järjestettyyn mielenterveyskonferenssiin. Tuolloin Euroopassa jo 30,3 miljoonaa ihmistä sairasti depressiota. Sen riskiryhminä olivat työttömät, sairaat, vanhukset ja jo siihen aikaisemmin sairastuneet henkilöt. Sairaudella on korkea esiintyvyys jokaisen ihmisen eliniän aikana (50 %). Lähes jokaisella on jossain vaiheessa vaikeisiin elämäntilanteisiin liittyviä ohimeneviä mielialan laskun tai surun tunteita, mutta suurimmalla osalla tilanne ei pahene masennukseksi. Kliininen masennus on yhä valtava taakka yhteiskunnalle. Tilanne vain pahenee. Kehitysmaissa se on myös jo yleistyvä ja voimistuva ongelma.
Maamme kiihtyvä asevarustelu, militarismin ihannointi ja asevienti aiheuttavat välillistä sotavammaisuutta. Se näkyy mielenterveysongelmien kasvuna ja mielenterveyden hoitoon satsattujen rahojen supistumisena sekä välinpitämättömyytenä väestömme köyhimmän osan hyvinvoinnista. Kaivataanko Suomeen tuoreita sotaveteraaneja ja sotavammaisia, joita voidaan kutsua Linnan juhliin? Kyynistä ja kylmäävää touhua!
Ei tarvitse matkustaa ulkomaille nähdäkseen ympärillään köyhyyttä
Julkisen sektorin yksityistäminen ja ulkoistaminen, perusturvan heikentäminen ja kaiken kilpailuttaminen synnyttävät köyhyyttä, työttömyyttä ja osattomuutta, joista seuraa yhteiskunnasta syrjäytymisen vuoksi mielenterveysongelmia etenkin ahdistusta ja masennusta. Pienituloiset ja vähemmän koulutetut ihmiset sairastavat muita enemmän ja kuolevat muita nuorempina. Suomessa elää tällä hetkellä n. 850 000 ihmistä köyhyys- ja syrjäytymisriskin alaisena. Hinnankorotuksista köyhimmät maksavat aina suolaisimman hinnan. Asevarusteluun ja asevientiin piisaa miljarditolkulla rahaa, mutta Suomen paisuvan köyhälistön kohtalo ei kiinnosta maamme valtiojohtoa. Pienituloisten eliniän odote laskee.
Koronavirustauti tuli jäädäkseen
Vuonna 2022 kuolleiden määrä oli Suomessa ennakkotietojen mukaan yli 5 000 ihmistä enemmän kuin v. 2021. Lopullisessa tilastossa kuolleiden määrä noussee yli 63 000. Se on suurin kuolleiden määrä sitten v. 1944 jälkeen. ”Vuonna 2022 koronavirus aiheutti THL:n kokoamien alustavien tietojen mukaan suoraan noin 3 500 kuolemaa. Määrä on nelinkertainen vuoteen 2021 verrattuna. Lisäksi arvioiden mukaan korona myötävaikutti yli 2 100 kuolemaan. Nämä tiedot tarkentuvat vuoden 2023 lopulla. Koronavirus tulee olemaan merkittävä kuolinsyy myös jatkossa.” Lähde: YLE/THL 23.1.2023) Koronakuolemat kohdistuivat raskaimmin vanhuksiin, muihin riskiryhmiin ja huonokuntoisimpaan väestön osaan.
Ihmisarvon palauttaminen
Ihmisarvon palauttaminen - se että vaikeavammainen tai toimintakyvyltään rajoitteinen ihminen tuntee olevansa ensisijaisesti ihminen kaikkine ominaisuuksineen, oikeuksineen ja tunteineen ja vasta toissijaisesti vammainen - on kaiken kuntoutuksen lähtökohta. Olennaisinta ihmisarvossa on saada elää rauhan vallitessa ihmisarvoista elämää, johon liittyvät jokaiselle yhteiskunnassa kuuluvat: kohtuullinen toimeentulo, oma koti, perusturva, kunnioitus yksilönä ja osallisuus yhteiskunnassa. Jos tämä ei toteudu, ihmisarvo jää pelkäksi kirjaimista koostuvaksi merkkijonoksi.
Mielenterveysongelmat ovat myös yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia ongelmia. Yhteiskunnallisista syistä johtuvaa ongelmia ei voi poistaa pelkästään lääkkeillä ja terapioilla. Verovaroja on suunnattava asevarustelun kiihdyttämisen ja Ukrainan aseavun sijasta kaikkien köyhien suomalaisten auttamiseen. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä että, kuinka hyvin ihmisten yhteistoiminnan tuottamat hyödyt ja haitat kyetään/tahdotaan jakaa heidän kesken. Oikeudenmukaiselle yhteiskunnalle on ominaista kansalaisten tasa-arvo, heidän yhdenvertainen kohtelunsa, heidän yhtäläinen vapautensa ja heidän kaikkien hyvinvointinsa.
Matti Laitinen
pienituloisen eläkeläisperheen jäsen ja rauhanmies
5.2.2023
