maanantai 27. helmikuuta 2012

KEVÄTTÄ KOHTI

Helmikuun lopulla
aamutaivas oli vaalentunut.
Minä tarkkailin räystäitä.
Liukastelin jäisillä kaduilla.

Euroopan mahtikylät
olivat köyhistä täyttyneet.
Pankkien valta täytyi pelastaa.

Katetulla Pasilan sillalla
romanimies rehki hanurilla
hoilaten iloisesti Bésame Muchoa.

Juuri kukaan ei tukenut
työllistävää pienyrittäjyyttä.
Minä nakkasin lanttini kippoon
kahden sokeripalan joukkoon.

Julkinen valta keskittyi
hengelliseen kutsumukseensa
säätää kunnat luomakunniksi.
Jumalan kiitos, tuo pakkoliitos.

Pim peli pom!

Matti Laitinen
24.2.2012

maanantai 20. helmikuuta 2012

MODERATO


Helsingin kaupungintalon
juhlasalin katossa on
146 kultapalleroitua ruusuketta.
Lattiaa peittää parketti.

Pylvässalia valaisee
yhdeksän kristallikruunua.
Kultauksissa ei ole säästetty.

Kruunu ja vene seilaavat
Kolera-altaan hopeisilla
laineilla.

Minä istun salissa kuuntelemassa
Schnittken vihlovaa musiikkia.
Jousitrion jouset nirhaavat
viiltävän maltillisesti.

Helsingin kaupunki tuotti
viime vuonna voittoa
303 miljoonaa euroa.

Pääkaupunki aikoo olla
esimerkillinen.
Se karsii julkisia menoja.

Matti Laitinen
19.2.2012

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

KYYNIKKOKAPITALISTI

Pankinjohtaja Björn Wahlroos on luonteeltaan omaa etuaan ajatteleva yksilö. Se on hänen mukaansa jokaisen elävän organismin perusominaisuus vuosituhansien saatossa. Jos pankinjohtaja ajaa vain omaa etuaan, se vie lopulta hänet itsensä ja hänen toimintaympäristönsä tuhoon. Ympäristön radikaali muutos kyseenalaistaa yksilön jopa koko lajin oman olemassaolon.

Jokaisen elävän organismin tärkein perusominaisuus on vuorovaikutteisuus ympäristön kanssa. Kaikki kasvit ja eläimet elävät symbioosissa jonkun toisen eläväisen kanssa. Symbioosi tarkoittaa biologiassa kahden tai useamman eliölajin edustajien läheistä yhteiseloa. Yhteisöllisen symbioosin ytimenä on sen kaikkien osapuolten hyöty. Tällaisen yhteiselon sivuraiteena toimii loisinta. Kapitalismi on yhteiskuntajärjestelmä, jossa moinen loisinta on laillista. Loinen kuten tämä ylimielinen pankinjohtaja imee yksipuolista hyötyä työväenluokasta ja sen tekemän työn tuottamista arvoista. Hän kuittasi Sammon ryövääjänä helmikuun alussa itselleen 14 miljoonan euron osinkotulot. Samainen Sampo on pohjoismaiden suurimman pankin Nordean suurin osakkeenomistaja.

Ahneus on pankinjohtajalle puhtaasti emotionaalinen sana. Hän ei myönnä ahneuden saattavan olla myös konkreettinen teko, joka kohdistuu valtaan ja omistamiseen. Yhteiskunnallinen asema ja tuotantovälineiden omistaminen ovat sumentaneet hänen kohtuudentajunsa ahneuden suorittavassa puolessa.

Pankinjohtaja ylistää kapitalismia järjestelmänä, jossa kauppa on mahdollisimman vapaata ja jossa kuluttajien mieltymykset toisaalta ja tuottajien kekseliäisyys määräävät lopputuleman. Missä maassa pankinjohtaja elää, koska kapitalistisessa Suomessa käytännössä kaikki kaupankäynti on keskittynyt vain muutaman toimijan käsiin. 900 000 köyhyydessä elävän kansalaisen ja pienituloisten maksalaatikko- ja pastatalouksien mieltymykset ja toiveet eivät kiinnosta suomalaisia kapitalisteja.

Pankinjohtaja kehtaa väittää Suomen olevan yksi maailman tasavertaisimmista maista, jossa sosiaalinen liikkuvuus on erittäin suurta ja että ilmainen koulutus on merkinnyt sitä, että ei menetetä varmaankaan yhtään lahjakkuusreserviä. Kuinka Nokian irtisanotuille insinööreille, Finnairin tekniselle henkilökunnalle ja paperitehtaiden osaajille on mahtanut käydä? Koulutuskaan ei takaa työpaikan saantia. Kuinka lahjakkuutta voi realisoida, jos ei luoda työpaikkoja?

Pankinjohtajalle ei ole juolahtanut koskaan mieleen, että pitkäaikainen työttömyys masentaa ihmispolon mieltä, jonka seurauksena tämän työkyky alentuu olennaisesti tai johtaa jopa työkyvyttömyyteen ja sen myötä syrjäytymiseen yhteiskunnasta. Työmarkkinatuki ja toimeentulotuki ovat niin surkeita kannustimia, että niillä ei saa pidettyä huolta työmarkkinakelpoisuudesta ja terveydestä. Noilla tuloilla ei myöskään hankita kotimaisia kultakauden taideaarteita.

Kapitalismissa ihmiset jakautuvat edelleen yhteiskuntaluokkiin. He eroavat toisistaan siinä, mikä on heidän asemansa yhteiskunnassa ja tuotantoelämässä, mikä on heidän suhteensa tuotantovälineisiin ja mikä on heidän osuutensa yhteiskunnallisesta vauraudesta. Tällaisen panssarilasikaton suojassa pankinjohtaja Wahlroos juo toistaiseksi rauhassa mokkaansa ja syyllistää ihmisiä kapitalismin itsensä aiheuttamille ongelmille.

Jos me nostamme valtaan ihmisiä, jotka edistävät ihmisten syrjäyttämistä työelämästä, niin saamme vain lisää syrjäytettyjä ihmisiä. Meidän täytyy ottaa haltuumme tuotantoelämän yhteiskunnallinen valvonta. Vasta tämä johtaa syrjäytettyjen osallisuuteen, työllistymiseen ja tuotantoelämän demokratisoitumiseen. Tällaisen joukkotoiminnan voisi aloittaa tilanteissa, joissa valtion laitoksia ja yhtiöitä yksityistetään, ja tai kun suuret tehtaat lopettavat toimintansa ja muuttavat ulkomaille. Me emme tarvitse kapitalisteja. He tarvitsevat meitä.

Matti Laitinen
14.2.2012

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

PAHVIMIEHET

Presidentinvaaleja seuratessa
kuvitteli politiikan olevan kivaa
yhteisten asioiden hoitamista.
Pahvimiehet tahtoivat vain hyvää.

Telkkarista valui koteihin
tilapäisosallisuuden kermalikööriä.
Pahvimiehen verkkokaveruus
antoi tarkoituksen monen elämälle.

Pahvimiehet olivat toisilleen
suvaitsevaisia ja huomaavaisia.
Yhteiskuntaa ei kyseenalaistettu.
Kartonkikaveria ei pilkattu.

Pahvimiehet olivat
mielipiteiltään lähellä toisiaan.
Vasemmiston ja oikeiston raja
ei erottanut pahveja toisistaan.

Luokkayhteiskunnan päällä
leijuva onnen usva
tiivistyy pian räntäsateeksi.
Lupauksin laminoitu kartonki kastuu.

Kiusaajien yhteiskunnassa
kiusaaminen jatkuu.
Kiusaantuneiden yhteiskunnassa
lasten ja nuorten syrjäytyminen jatkuu.

Matti Laitinen
5.2.2012

tiistai 7. helmikuuta 2012

TRANSITIO

Tule meille töihin
aurinkoiseen Afganistaniin.
Meno ykkösluokassa,
paluu sinkkiarkussa.

Muista hyvät elämäntavat.

Koe vuoristovaltion
erilainen elämäntapa.
Viehäty ilmaston raikkaudesta.
Toimi kuin muutkin miehittäjät.

Kirjoita säännöllisesti kotiin.

Osallistu sotilaalliseen kriisinhallintaan.
Tue maan armeijaa ja poliisia.
Suojele korruptiohallintoa.
Älä välitä siviiliväestöstä.

YK sallii ja Nato johtaa.

Perusta oma turvallisuusfirma.
Korjaa jälleenrakentamisen hedelmiä.
Rakenna poliisiasemia ja vankiloita.
Luo vakautta ja turvallisuutta.

Unohda sotarikokset.

Afganistanissa on sodittu viimeiset 30 vuotta.
10 vuotta kestänyt miehitys
ei ole kohentanut demokratiaa
eikä ihmisoikeuksia.

Älä arvostele huume- ja sotataloutta.

Kansa ei ole Talebanin puolella.
Kansa ei ole hallituksen puolella.
Kansa ei ole miehittäjien puolella.
Kansa on kansan puolella.

Matti Laitinen
6.2.2012

Reko Ravelan tutkimustyötä arvostaen. YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttaman –operaation tavoitteena on Afganistanin hallintoviranomaisten toiminnan tukeminen.