perjantai 4. syyskuuta 2015

VÄÄRYYKSIÄ EI PIDÄ HYVÄKSYÄ




















VÄÄRYYKSIÄ EI PIDÄ HYVÄKSYÄ

Vääryys on annettujen lupausten rikkomista. Vääryys on toisen osapuolen etujen polkemista. Vääryys on sopimusten noudattamatta jättämistä. Oikeistohallitus harjoittaa aktiivisesti ja yhteisymmärryksessä näitä kaikkia vääryyden lajeja.

Lupauksiin sisältyy aina sitoumuksia ja velvollisuuksia, jotka lupauksenantajan kuuluu täyttää. Jos annettuja lupauksia ei täytetä, niiden luonne muuttuu harhaanjohtamiseksi ja huijaamiseksi.  Sitoumus on yksipuolinen oikeustoimi, jolla henkilö tai oikeushenkilö lupautuu varmasti tekemään tai tekemättä jättämään jotakin. Sitoumus on velvoittava lupaus. Lupausten tahallinen ja tietoinen täyttämättä jättäminen on vääryyttä.

Oikeistohallituksessa istuvat puolueet lupasivat eduskuntavaaleissa 2015 julkisesti tiedotusvälineissä säilyttävänsä suomalaisen hyvinvointivaltion, edistävänsä työllisyyttä ja etteivät he kajoa vähävaraisten ihmisten etuuksiin.

Keskustan vaaliohjelmassa luvattiin, että jokaisella on oikeus hyvään ja arvokkaaseen vanhuuteen. Siihen kuuluu itsemääräämisoikeus, osallisuus ja turvallisuus. Jokaisen ikäihmisen on saatava tukea ja palveluita tarpeidensa mukaan.”

Kokoomus lupasi tukea ikäihmisten terveyttä ja itsenäistä toimintakykyä hyvinvointia ja terveyttä edistävillä palveluilla. Puolueen mukaan ikäihmisten itsenäinen asuminen mahdollistetaan erilaisin asumismuodoin ja kehitetään kotiin vietäviä palveluja.

Persussuomalaiset lupasivat eduskuntavaaliohjelmassaan, että suomalaisista on huolehdittava: ”Miljoona suomalaista elää köyhyysrajalla tai sen alapuolella. Pienituloisuus vaikuttaa koko elämään ja sen valintoihin. Mielivaltaiset leikkaukset on loputtava ja 90-luvun laman virheitä ei tule enää toistaa. Suomalaisista on ryhdyttävä nyt huolehtimaan. Meidän ei kuulu olla koko maailman terveyskeskus tai sosiaalitoimisto.”

Oikeistohallitus harjoittaa julkista vääryyttä polkemalla maamme väestön enemmistön etuja. Sen kurjistamis- ja säästöpäätökset kohdistuvat pienituloisiin työläisiin, työttömiin, opiskelijoihin, lapsiin, vammaisiin ja vanhuksiin. Oikeistohallituksen toimet eivät uhkaa mitenkään hyvätuloisten ja varakkaiden ihmisten asemaa.

Sopimus on kahden tai useamman tahon välinen toimi, jolla luodaan tai muutetaan velvoitteita. Se sisältää aina suoritusvelvollisuuden. Lait ja erilaiset oikeudet, kuten ihmisoikeudet, ovat sopimuksia. Sopimuksen solmiminen edellyttää sitä, että sen solmijat tunnustavat toisensa sopimuksen osapuoliksi. Sopimukset eivät synny koskaan minkään sopijaosapuolen yksittäisestä tahdosta, vaan niiden kaikkien yhteisestä tahdosta. Mikään osapuoli ei omista yksin sopimusta. Se sitoo kaikkia sen sopijaosapuolia. Tämän vuoksi sopimusta ei voi rikkoa yksipuolisesti ilman seuraamuksia. Sopimusosapuolia voivat olla erilaiset toimijat, kuten ihmiset, yritykset ja julkisyhteisöt. Sopimuksen tekeminen edellyttää, että sopijapuolet ovat oikeustoimikelpoisia ja oikeuskelpoisia.

Oikeistohallituksen esittämä yhteiskuntasopimus oli sopimuksen irvikuva. Yksipuolinen sopimus eli sanelu ei velvoita muita kuin sen laatijoita. Oikeistohallitus ei piittaa muutenkaan yhteisestä tahdosta. Se ei noudata edes perustuslakia – sopimusta – johon heidän pitäisi olla sitoutuneita sekä yksityishenkilöinä että valtiovallan edustajina.

Yhteiskunnan tulee kohdella kaikkia jäseniään yhdenvertaisesti. Suomen perustuslain mukaan: ”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.” Mitäpä muuta oikeistohallitus tekee, kuin asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan.

Perustuslakimme mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta. Hallitusvaltaa käyttävät tasavallan presidentti sekä valtioneuvosto, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.

Nykyisen eduskunnan enemmistö ja sitä edustava oikeistohallitus eivät aja kansamme enemmistön etua. Ihmisen voi alistaa henkisellä ja fyysisellä väkivallalla tai huijaamalla. Hänen vapaata tahtoaan ei voi kuitenkaan pakottaa. G.W.F Hegelin mukaan ”vain sitä, joka tahtoo antaa itseään pakottaa, voi johonkin pakottaa.”

Valtio olemme me – vasta silloin – kun me otamme valtiollisen vallan ja tuotantovälineet omaan haltuumme. Niin kauan lait ovat yhteiskuntaa hallitsevan luokan tahdon ilmausta, jolla se toteuttaa rankaisevaa ja kostavaa oikeudenmukaisuuttaan meitä – alistamaansa yhteiskuntaluokkaa – kohtaan.

Matti Laitinen
3.9.2015

perjantai 9. tammikuuta 2015

EUROOPPALAINEN KÖYHYYSSTANDARDI


Sveitsiläisen Credit Suisse –pankin tutkimuksen mukaan rikkain 1 % maailman kansalaisista omistaa 48 % maailman varallisuudesta. Vastaavasti puolet ihmiskunnasta omistaa vain 1 % maailman vaurauksista. Maailman mammonasta keskittyy 34,7 % Pohjois-Amerikkaan ja 32, 3 % Eurooppaan. Loput siitä jakautuu pääosin Aasiaan. Maailman 100 suurimmasta taloudesta 51 on yrityksiä ja vain 49 valtioita. Maailman 200 suurinta yritystä tuottaa yhteensä suuremman liikevaihdon kuin maailman kaikkien maiden bruttokansantuote on poislukien 10 suurinta maata. Monikansallisten suuryritysten taloudellinen etu ajaa kansallisvaltioiden etujen ylitse. Kansallisvaltioiden johtava rooli taloudessa hiipuu Euroopassa pikkuhiljaa historiaan.

Credit Suissen selvityksen mukaan 10 % briteistä hallitsee yli puolta maansa varallisuudesta. Eriarvoisuus kukoistaa Yhdistyneissä kuningaskunnassa. Joseph Rowntree Foundation –ajatushautomon selvityksen mukaan saarivaltiossa asuu 13 miljoonaa köyhää ihmistä. Tämä käsittää 21,7 % väestöstä. Iso-Britanniassa on harjoitettu Margaret Thatcherin ajoista alkaen määrätietoisesti uusliberalistista talouspolitiikkaa. Saari on jakautunut sen seurauksena pohattojen ja perseaukisten valtakunnaksi. Matalapalkka-alojen työntekijät eivät tule toimeen heikolla palkallaan.
Saksan taloustutkimusinstituutti DIW arvioi saksalaisten yhteisen omaisuuden arvoksi 6 000 miljardia euroa. Vauraus jakautuu maassa epätasaisesti. Rikkain 10 % saksalaisista omistaa 60 % kaikesta omaisuudesta. Kansasta 20 % ei omista yhtään mitään. Eniten varallisuuttaan ovat menettäneet työttömät. Työttömäksi joutuneiden netto-omaisuus on huvennut 10 vuodessa n. 30 000 eurosta 18 000 euroon. Lähes 8 000 000 saksalaista joutuu turvautumaan sosiaaliapuun kyetäkseen suoriutumaan arjen menoistaan. Saksassa köyhyys ja huono-osaisuus keskittyvät entisen DDR:n alueelle.
 
Saksa on keskeinen vaikuttaja ja suunnannäyttäjä Euroopan unionissa. Saksassa aiotaan kiristää työttömien asemaa entisestään. Uudistuksen keskeisiin ideoihin kuuluu, että pitkäaikaistyöttömän on kulutettava ennen avustuksen saamista oma omaisuutensa ja myytävä yksityinen eläkevakuutuksensa, jos sellainen sattuu olemaan. Saksassa astui voimaan juuri laki 8,5 euron minimituntipalkasta. Sitä ei kuitenkaan tarvitse maksaa alaikäisille, harjoittelijoille ja vasta työllistyneille pitkäaikaistyöttömille.

Saksaan on luotu minijob-työmarkkinat, joilla työskentelee jo n. seitsemän miljoonaa ihmistä. Etenkin palvelusektorilla tarjotaan työpaikkoja, joista maksetaan palkkaa 400 – 450 euroa/kk. Verottomasta ansiosta ei kerry eläkettä, jos työntekijä anoo siitä vapautuksen. Työnantaja maksaa omat osuutensa sosiaaliturvamaksuista. Kapitalistien ei tarvitse viedä enää tehtaitaan Aasiaan, koska halpatyövoimaa löytyy jo Euroopastakin.
Suomen tuhat suurituloisinta tienasi v. 2013 kukin yli 600 000 euroa. Miljoonakerhoon heistä kuului 443 henkilöä. Kuinka paljon vaurautta ja valtaa tälle kotimaiselle kultatonnistolle on keskittynyt? Suomessa yli miljoona kansalaista elää köyhyysrajan alapuolella ja sen liepeillä (20 %). Suomessakin toimivat omat minijob-työmarkkinat. Kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa ja työharjoittelussa olevan henkilön toimeentulo koostuu yleensä työmarkkina- ja asumistuesta. Ansiokertymä jää alle Suomen köyhyysrajan.
 
Euroopan unionissa näyttää olevan suotavaa jopa toivottavaa, että sen jäsenvaltioissa 20 % kansasta elää köyhyydessä ja että eriarvoisuus rehottaa yhteiskunnassa. Jos yhteiskunnalliseen demokratiaan ei liity taloudellista ulottuvuutta, on naurettavaa puhua mistään kansanvallasta ja kaikkia koskevista perusoikeuksista, koska taloudellinen valta määrittää viime kädessä yhteiskunnan luokkasuhteet, vallanjaon ja tuotantotavan. Euroopan unionissa kaikki päätökset tehdään kapitalistisen järjestelmän elossa säilymisen ehdoilla – ei kansalaisten ihmisarvoisen elämän ehdoilla.
 
Matti Laitinen
6.1.2015 
 


keskiviikko 7. tammikuuta 2015

AIKANSA LAPSET

Deep Purple skulaa Berliinissä
uuden vuoden aattona telkkarissa
Child in Timea.

Aikansa lapsi kusee kännissä
lähikadun bussipysäkille.
Hänestä ei ole minijob-markkinoille.

Aikansa lapsi ostaa Bismarck-kadulta
päivän ainoaksi ateriakseen
kolmen euron dönertaskun.

Aikansa lapsi hortoilee metrossa,
torkkuu levottomasti penkillä,
ohentaa ikuista väsymystään.

Aikansa lapsi kerjää ostoskadulla
kapinen koira kainalossaan.
Katse koditon katkeaa.

Kaikenväriset aikansa lapset
kansoittavat alennusmyynnit.
Ulkoinen tuo uskottavuutta.

Dollari-dna takaa aikansa lapsille
valkohampaisen ja virtaviivaisen
tulevaisuuden.

Aikansa lapset harhautetaan Lähi-itään
pyhää sotaa leikkimään.
Ympärileikatut silpovat toisiaan.

Euroopassa miljoonat aikansa lapset
vihaavat punaista ja sateenkaarta,
halveksivat muukalaisia.

Berliinissä sataa lunta.
Sininen tähtilippu suo suojelustaan
turkisten ja vaurauden kovettamille
sydämille.

Ihmiskunta, sinua on tuskallista rakastaa.

Matti Laitinen
Berliini 1.1.2015

”Noin kahdeksan miljoonaa saksalaista joutuu turvautumaan sosiaaliapuun selviytyäkseen välttämättömimmistä menoistaan. Kuvaavia muutokselle ovat minityöt. Kaupoissa, hotelleissa ja ravintoloissa ja muilla palvelualoilla etsitään jatkuvasti työntekijöitä työsuhteisiin, joista maksetaan kuukaudessa 400 - 450 euroa. Tulo on verovapaata, mutta siitä ei kerry myöskään eläkettä, jos työntekijä anoo siitä vapautuksen. Työnantaja maksaa omat osuutensa sosiaaliturvamaksuista.” (YLE)