maanantai 29. maaliskuuta 2021

 


TUORETTA KUORETTA PILKKIMÄSSÄ STADISSA

Maaliskuinen kevätsuulis lämmitti mukavasti feissiä. Dallasin Hagiksen rantsusta jäätä pitkin parikymmentä metriä skönelle. Laskin repun jäälle. Viritin talvimetskin pyyntikondikseen. Broidi oli kairannut valmiiksi muutamia holeja jäähän. Äijä näytti vetävän jonkin matkan päässä skönestä yhtenä slarvana fisua. Snadi kuha sätkytteli koukussa. Broidi päästi sen takaisin avantoon. Se oli ollut metskaamassa jo pari timmaa. Galsan reiän vieressä lojui fisu poikineen. Stadin vedet ovat kalaisia, jos tsennaa hyvät mestat. Kalastus tuo vaihtelua ja iloa eläkeruunalle ja hänen perheelleen koronan sulkemassa yhteiskunnassa.

Pujotin punaraitaisen ja hopeakylkisen pystypilkkini snadiin koukkuun punaisen kärpäsen toukan. Annoin pyytimeni laskeutua vasta kairatusta avannosta skönen botneen. Jää oli rantsun tuntumassa yli kolkyt senttiä paksua. Kelasin pari rundia siimaa sisään. Vedin siimaa muutaman kerran hissukseen ylöspäin ja jäin venttaamaan tärppiä. Viiden minsan jälkeen pilkkivavan pää värähteli. Maltoin mieleni. Tein vastavedon. Tartuin siimasta handuillani. Joku sätkytteli toisessa päässä. Ryhdyin hilaamaan siimaa ylöspäin. Avannosta nousi reilun vaaksan mittainen ruipelo hopeakylki, jonka kyljessä kulki kaunis siniviiru. Sen tunnisti heti raastetun kurkun dunkkiksesta. Olin saanut norssin viimeksi pilkillä joskus 70-luvun lopulla, kun kävimme Yliksen kundien kanssa kimpassa legendaarisilla pilkkireissuilla umpeen jäätyneellä Kallahdenselällä. Pilkkiminen on aina vänkää puuhaa. Siihen ei vaadita kalastuslupaa.

Kuore eli norssi on snadi rasvaevällinen fisu, joka muistuttaa lohikaloja. Sitä esiintyy sekä meressä että järvissä. Sitä kutsutaan sisävesissä mm. sinitakiksi ja siniäiseksi. Skönessä skiglaavilla läpikuultavilla norsseilla on sen sijaan kellertävän vihreä selkä. Ulkonevat mustat öögat tapittavat pään sivuilla. Fisun kroppa on pitkulainen ja sen kyljet ovat hopeahohtoisia. Kaikilla kuoreilla on iso kita, jossa törröttää teräviä hampaita. Kuoreet ovat aavojen parvikaloja. Ne lymyilevät yleensä syvällä, mutta ponkaisevat pintaan kesäöisin. Kuore tsimmailee Suomen rannikkoalueella ja sisävesissä maanlaajuisesti Lappia lukuun ottamatta.

Vuosina 1985-1991 minulla tapana reissata kaveriporukassa tai yksin pääsiäisenä Lappiin hyvän frendini Lallin luokse. Jatkoimme Pyssykylästä postidösällä kohti Ivaloa. Hyppäsimme vehkeestä pois usein Nelostien varressa Kakslauttasessa tai Laanilassa skimboinemme ja raskaine rinkkoinemme sekä painuimme skuttaan. Lalli tunsi eriomaisen hyvin Sompion luonnonpuiston ja UKK:n kansallispuiston kairat, kurut, jängät, vesistöt ja tunturit. Goisasimme yöt erätuvissa, teltassa tai ruotokuusen perseessä. Kävimme noilla vaelluksilla fisustamassa tammukkaa Kopsusjärvellä ja Luirojärvellä sekä Aitalammella. Pilkkiin duunattiin syötiksi snadi kulmakko. Tärppiä ventattiin retkipatjan päällä jäällä makoillen. Notskipannussa voissa paistetut purotaimenet jättivät lähtemättömän jäljen makumuistiini.

Kuore skruudaa eläinplanktonia, pieniä vesihyönteisiä ja fisunpoikasia. Merialueiden norssi siirtyy pulskistuttuaan pohjaeläimiin ja kalanpoikasiin. Suurimmat Suomen merialueelta fiskatut kuoreet ovat venyneet yli 30 sentin pituisiksi. Keväisin jäiden lähdön jälkeen kuoreet kokoontuvat kutemaan suurina parvina rantavesiin, jokisuihin ja jokiin. Meidän pilkkimämme fisut olivat maiti- ja mätilastissa.

Jotkut eivät diggaa kuoreiden kurkkumaisesta lemusta. Kun fisun nuppi katkaistaan rintaevien takaa, döfis heikkenee. Kun syöt tuoretta merikuoretta ja haluat saada sen maistumaan, suolista norssit ja pistä fisut ilman päätä pannulle voissa paistumaan. Kuoretta on käytetty Itä-Suomessa myös kalakukkoihin. Testasin hommaa. Norssikukko maistui. Olen slumpannut kuivattuja kuoreita Tallinnasta. Ne ovat stydiä ja maukasta evästä.

Hagiksen rantsuun aiotaan bygata asuinkortteleita, hotelli, toimitiloja ja julkista rantaa. Rakentaminen alkaa kolmen vuoden päästä. Kuinka meidän fisustusmestallemme, tälle maisemalle ja vesialueen fisuille mahtaa käydä tässä Stadia ilmettä muuttavassa mylläkässä? Luulisi yhden Merihaan riittävän yhteen kaupungin-osaan. Grynderien rantaviivahimo on kanta-Stadissa pohjaton: Arabianranta, Eteläranta, Jätkäsaari, Katajanokka, Kalasatama, Kyläsaari ja Sompasaari. Kuinka kauan Mustikkamaa ja Vartiosaari pysyvät erossa grynderien kuolaisista kynsistä?

Matti Laitinen

vanhukainen, joka harrastaa Stadissa pilkkimistä eli talviongintaa

23.3.2021

keskiviikko 24. maaliskuuta 2021

 


VALLILAAN KÄTKETTY SALAISUUKSIA PALJASTUU LISÄÄ

Kuntsin hiekkakentsun alle louhittavan yleisen pysäköintilaitoksen Vallilan Puiston Parkki Oy:n rakennusduunit ovat startanneet. Parkkiluola palvelee kuulemma valmistuttuaan Vallilanpuiston alueen taloyhtiöitä tai yksittäisiä asukkaita tulevasta toimintamallista riippuen. Kaavan mukaan pysäköintitila on tarkoitettu enintään 170 fiudelle. Stadi vuokraa Vallilanpuistosta maanalaisen tilan Vallilan Puiston Parkki Oy:lle.

Rakennusalue on nyt aidattu ja puita kaadettu. Vallilaa torneillaan täyttävä Rakennus Pohjola Oy on osoittanut nokkeluutensa. Kun Kuntsin kenttää ei voi tuhota parkkihallilla, sen alle voi louhia tulevien asuintornien - Vallilan Monumentin, Siluetin, Fikan, Piilon Jemman ja Huipun - asukkaiden rakkaille bilikoille oman betonipesän. Tämä on betonivihreyttä parhaimmillaan. Mikä ei näy, haise eikä kuulu, se ei saastuta ja pienentää hiilijalanjälkeä. Maailma pelastuu!

Vallilanpuisto on pääosin istutettu puistoalue, jolla sijaitsee lisäksi avoimeen liikuntatoimintaan soveltuva laaja hiekkakenttä. Kangasalantietä ja Karstulantietä reunustavat puurivit. Kenttä on perustettu jo v. 1900 ja puiston suunnitelma on todennäköisesti 1930-40-luvulta (Lähde: Rakennusviraston vihersuunnitteluosaston historialliset puistokortit).

Asemakaavan muutos perustuu laajemmalle Vallilan pohjoisosan alueelle tehtyyn kokonaistarkasteluun, jonka tarkoituksena on tiivistää alueen kaupunkirakennetta yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti sekä parantaa alueen julkista ulkotilaa ja kävelyliikenteen reitistöä. Täydennysrakentamisen yhtenä päätavoitteena on alueen sosiaalinen eheyttäminen tasapainottamalla asuntojen hallinta- ja rahoitusmuotoja sekä asuntotyyppejä. Suunnitelmissa aluetta täydennetään vanhan Vallilan kaupunkirakenteeseen ja henkeen sovittaen.(Helsingin kaupunki kaavanumero: 12508)

Minusta Vallilan pohjoisosan asukasluvun kasvattaminen, tornitalojen pystyttäminen ja Vallilanlaakson rinteen tuhoaminen ovat merkillistä alueen julkisen ulkoilutilan parantamista. Kuinka tulevat asuintornit tasapainottavat sosiaalisesti asuntojen hallinta- ja rahoitusmuotoja sekä asuntotyyppejä? Pohjola Rakennuksen hankejohtaja Hannu Hirvensalo retosteli uusien kämppien luonteesta seuraavaa: On hienoa saada olla tekemässä uutta omistusasuntotuotantoa alueelle pitkiin aikoihin ja tarjota kantakaupungin alueelle niitä koteja, joita on todella paljon kysytty”. (Pohjoja Rakennus 20.12.2020)

Bunkattuani perheeni kanssa Valkassa kaavamuutosalueella v. 1989 en ole hiffannut dallatessani päivittäin kartsalla toistaiseksi asuinalueemme kaupunkirakenteen ja -ympäristön ongelmakohtina Stadin määrittelemää tai grynderien keksimää huolittelematonta ympäristöä. Näihin lukeutuvat heidän mukaansa mm. laaja pysäköintikenttä ja hoitamattomat kesantoalueet, Karstulantien jatkeen epämääräinen katutila, kävely- ja pyöräilyreitistön epämääräisyys ja hankalat yhteydet alas laaksoon. Posketonta fuulaa!

Kantakaupunki ja luonto näyttäytyvät yhdessä tällä hetkellä Vallilanpuiston kentällä kaadettuina puina, syreeneinä ja rakennusmonttuun juntattavina teräsprofiileina. Pormestarin jyräämässä Stadissa tornitaloja stondaa kohta kaikkialla. Skuttat, kaltsit ja puidet poistetaan tieltä. Stadiin lisää tonttimaata tarvitaan. Rantsut täyteen rakennetaan. Puistot paskaksi pannaan. Skuttat sileiksi sahataan. Kuka kaipaa oman kaupunginosansa muuttumista betoninvihreäksi grynderien tornikeitaaksi?

Matti Laitinen

Asukkaiden Stadin puolesta 32 vuotta Valkassa bunkannut vanhukainen

24.3.2021

maanantai 22. maaliskuuta 2021

 


VALLILAAN KÄTKETTY SALAISUUS PALJASTUU

Valtaväyliltä hiljaisuuteen, mukulakiviltä vehreyteen ja tiiliseinistä korttelipihoille: Vallilaan on kätketty salaisuus, josta ei moni tiedä, eikä se ulospäin itseään paljasta. Vielä.” ”Henkeäsalpaava, puistojen ylle asettuva maisema tuo mielenrauhaa. Monumentin kodeista avautuvan kaltainen maisema tulee kantakaupungissa harvoin vastaan. Monumentti sijaitsee Vallilan korkeimmalla kohdalla, harjun päällä.” (Pohjola Rakennus Oy)

Stadin rakentaminen maailman toimivimmaksi kaupungiksi jatkuu koronakeväällä 2021. Tsiigasin vanhojen lehmusten siimeksestä AVA-hotellin kuolinskrubuun nousevan 14-kerroksisen elementtitalon - Vallilan Monumentin syntyä. Asuintalo pystytetään valmiita elementtejä pinoamalla ja yhdistelemällä. Sokkeli ja viemäröinnit oli jo duunattu. Ekan kerrokset kantavat ulkoseinät oli pistetty paikoilleen. Raksan nurkissa stondasi muutama taloa koossapitävä tukipalkki. Montussa raikui musa. Kraana laski korkeuksista ohutta, betonista rakennuselementtiä pultattavaksi väliseinäksi yhteen ekan kerroksen kämppään. Kuinka pitkä mahtaa olla tämän harmaan hapankorpputornin elinkaari? Rakennustarkastusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Virkamäen mukaan jo 1960–70-luvuilla talot rakennettiin kestämään 30 vuotta (Lähde: Taloussanomat 28.10.2011 Kimmo Norokorpi).

Oma 56-vuotiaan asuintalomme teräsbetonirunko, paksut kantavat väliseinät ja välipohjat ovat valettu paikan päällä. Kotitaloomme tehtiin v. 2015 täysremontti. Tämä lisää sen elinaikaa ainakin 50 vuodella. Naapuritontin Monumentin verso vaikuttaa siihen verrattuna korttitalolta. Dunkkaa jotenkin sitä, että kertakäyttökulttuuri on levinnyt yhä vahvemmin talonrakennusalalle. Havaintojeni mukaan rakennusyhtiö kierrättää kustannussyistä raksoillaan Vallilassa lähinnä vain monikansallista rakennustyöläisten joukkoa.

Rakennusrumba alkoi AVA-Instituutin Säätiön myytyä joulukuussa 2019 AVA-akatemian rakennuksen ja tontinvuokraoikeuden Pohjola Rakennukselle. Talon delattua syksyllä 2020 Vallilassa sen sijalle kaivettiin iso monttu. Sen botnesta startattiin kahden uuden, tyyriimmän talon rakentaminen. Stadin vuokratontille nousee kaksi asumistornia Monumentti ja Siluetti. Monumentti valmistuu arviolta marraskuussa 2022. Tornin 46,5 m² suuruisen asunnon velaton hinta on 342 300 €.

Muistelin yli viisikymppistä AVA:n 8-kerroksista, v. 1965 bygattua majoituskolossia. Asumiskelpoisen, kirjahyllyrunkoisen talon murjomiseen maan tasalle kului viikkoja. Rakennusjätteestä päätellen sen rakentamisessa ei oltu pihdattu harjateräksestä. Purkukoneen jättiläispihdit ja valtava piikkauspiikki silpoivat ja vasaroivat lamellitalon seiniä ja repivät murjottuja rakenteita alas pihalle. Sähköpiuhojen jämät roikkuivat ruhjotulla ulkosivuilla. Toisen kaivurin teräskauha pureutui armotta fönäriaukoista sisään. Vuonna 1999 täysin remontoitu majoittamo kuoli kituen, kilisten, kirskuen ja kolisten.

Rakennuksessa oli toiminut aikaisemmin AVA-akatemia koulutustiloineen ja myöhemmin kohtuuhintainen hotelli AVA, jossa oli tarjolla 55 huonetta ja huoneistoa. Kaikissa kämpissä oli taulu-tv, kaksi erillistä vuodetta ja oma kylpyhuone. Huoneistoissa ja studioissa oli myös minikeittiö, joiden varusteisiin kuuluivat jääkaappi, mikroaaltouuni ja tee- ja kahvivehkeet. Olin käynyt kokoustamassa hotellissa pari kertaa. Pari frendiäkin bunkkasi lomareissullaan mestassa. Talo olisi sopinut edelleen oivasti pienasuntokäyttöön.

Pormestarin jyräämässä Stadissa tornitaloja stondaa kohta kaikkialla. Skuttat, kaltsit ja puidet poistetaan tieltä. Stadiin lisää tonttimaata tarvitaan. Rantsut täyteen rakennetaan. Puistot paskaksi pannaan. Skuttat sileiksi sahataan. Kuka kaipaa oman kaupunginosansa muuttumista betoninvihreäksi grynderien tornikeitaaksi? Vallilan korkeimmalle kohdalle, harjun päälle, Vallilanlaakson rinteeseen louhitaan peruskallioon pesää kolmelle uudelle Pohjola Rakennus Oy:n korkealle asuinrakennukselle - Vallilan Fikalle, Piilolle ja Jemmalle.

Kuntsin kentän alle aletaan louhia parkkihallia. Alue aidataan ja puita kaadetaan. Maailma pelastuu!

Matti Laitinen

32 vuotta Valkassa bunkannut vanhukainen

19.3.2021

keskiviikko 17. maaliskuuta 2021

 


















OMAISHOITAJA KORONABYROKRATIAN KOURISSA 

(Mikä mättää?)

Minulle ringattiin tiistaina klo 9:30 Arskan vakkaripienryhmäkodista. Kundimme oli lomaillut siellä viikonlopun lähihoitojaksolla. Ohjaaja kertoi minulle, että ryhmiksen yhdellä ohjaajalla koronatesti oli näyttänyt positiivista. Ryhmäkodin kaikki vakituiset asukkaat olivat saaneet jo koronarokotuksen. He kuten kundimme Arska kuuluvat riskiryhmä ykköseen. Arska kuitenkin venttasi kotonaan bunkkaavana vielä rokotustaan. Jostain ensisijaistamissyystä ryhmäkodin henkilökunta oli toistaiseksi edelleen myös rokottamatta. Aikaisemmin myös toisella ohjaajalla oli todettu positiivinen koronanäyte.

Ryhmäkodin henkilökunta oli noudattanut työssään vammaisten ihmisten parissa Stadin koronaohjeita. Se käytti käsidesiä, muisti turvavälit, vältteli lähikontakteja ja koteloi naamansa kuonokoppaan. Minulle kerrottiin Arskan olleen hoitojaksollaan samassa tilassa positiivisen koronanäytteen antaneen ohjaajan kanssa. Minusta henkilökunta toimi vastuullisesti ottaessaan oma-aloitteisesti yhteyttä meihin Arskan omaishoitajavanhempiin. Tiedustelin ohjaajalta, kuinka me menettelemme Arskan huomisen työtoimintakeskukseen menon ja torstaina tapahtuvan koronapiikityksen kanssa?

Ohjaaja pyysi minua odottamaan Helsingin kaupungin Epidemiologinen toiminnan (ET) yhteydenottoa ja kysymään sieltä toimintaohjeita. Minulle selvitettiin, että ohjaajien tartuntaa/altistusta hoitaa nimenomaan ET. Kyseinen lafka huolehtii Stadin alueella tartuntatautiepidemioista sekä antaa niihin liittyvää neuvontaa ja ohjausta. ET seuraa Helsingin koronatartuntatilannetta ja se vastaa kuntatason valvonnasta ja torjuntaval-miudesta. Jäin venttaamaan ET:n ohjeistamia jatkotoimenpiteitä, koska sen toimenkuvana on antaa koronaan liittyvää neuvontaa ja ohjausta. Perheemme päätti pysytellä kotona sisätiloissa.

Soittaessani iltapäivällä klo 16:08 uudelleen ryhmäkotiin saadakseni valaistusta tilanteeseen Epidemiologinen toiminta selvitti yhä ryhmäkodin koronatilannetta. Se ei ole ollut toistaiseksi yhteydessä ryhmäkotiin eikä myöskään meihin Arskan omaishoitajiin. Ohjaajan antaman selvityksen mukaan ET ei edes huolinut Arskan yhteystietoja, koska ryhmäkodissa kaksi eri aikaan todettua positiivista koronatestitulosta ovat kaksi erillistä tapausta. Niitä ei voi käsitellä samassa yhteydessä. Luulisi, että jos ryhmäkodin henkilökunnan jäseneltä löytyy positiivinen testitulos, terveysviranomaisten hälytyskellot alkaisivat mouruta ja karanteenien astuvan voimaan.

Telkkarista yli vuoden raikuneesta koronatiedotuksesta huolimatta tilanne asettui siis merkilliseen kulmaan. Arska oli altistunut koronalle tai jopa saanut mahdollisesti koronatartunnan. Samoin oli käynyt hänen vanhemmilleen ja ryhmäkodin työntekijöille sekä myös toimintakeskuksen porukalle. Kukaan ei kertonut meille, kuinka menetellään Arskan toimintakeskuksen ja rokotuksen suhteen. Emme olleet saaneet miltään taholta tiistai-iltaan mennessä myöskään mitään syvempää viranomaistietoa poikamme mahdollisesta altistumisesta koronvirukselle.

Päätimme keskiviikkona 17.3.2021, että perheemme jää oma-aloitteisesti koronakaranteeniin poikamme korona-altistuman vuoksi. Tiedotin asiasta myös Arskan toimintakeskukseen. Toimintakeskus lupasi olla yhteydessä pienryhmäkotiin. Pienryhmäkodin ohjaaja soitti minulle aamupäivällä. Hän kertoi kundimme voivan mennä kuitenkin koronarokotukseen ET:n lekurin selvityksen mukaan, jos Arskalla ei ilmene torstaina koronaoireita.

Mikä helvetti, tässä kehitysvammaiseen ihmiseen, hänen perheeseensä ja hänen toimintaympäristöönsä kohdistuvassa koronatiedotuksessa, oikein mättää? Suomen koronaepidemia ei taltu, eivätkä tartuntaketjut katkea etenemällä byrokratia edellä. Miksi henkilökuntaa, joka työskentelee ykkösriskiryhmää edustavien kehitysvammaisten kanssa, ei rokoteta?

Matti Laitinen

omaa koronapiikkiään venttaava omaishoitaja

17.3.2021


torstai 11. maaliskuuta 2021

 


KORONA JA MIELENTERVEYS

Maailman Terveysjärjestön (WHO) mukaan 322 miljoonaa ihmistä sairastaa maailmassa hoitoa vaativaa masennusta. Se on suurin syy ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen kaikkialla maailmassa. Depressiota esiintyy naisilla kaksi kertaa enemmän kuin miehillä. Yli 34 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä yhdysvaltalaista potee tätä mielenterveyden sairautta. Ihmisistä 20 % kärsii masennuksesta ennen aikuistumistaan. Ihmisen mielenterveys voi horjua elinympäristön äkillisten muutosten myötä. Henkilökohtaiset vastoinkäymiset voivat kasaantuessaan aiheuttaa ylitsepääsemättömiä ongelmia.

WHO:n määritelmän (2013) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Suomalaisten yleisimpiä mielenterveysongelmia ovat masennus ja ahdistus. Ne liittyvät usein yhteen. Ne ovat kummatkin yleistyneet viimeisen vuoden aikana.

KORONAN VAIKUTUS MIELENTERVEYTEEN SUOMESSA

Korona on pistänyt Suomessa monen ihmisen mielenterveyden koville. Kriisipuhelimet ovat ruuhkautuneet ja itsetuhoisuus on lisääntynyt. Erityisen lujilla ovat vanhukset ja ne, joiden mielenterveys takkuili jo ennen pandemiaa sekä myös kasvava joukko mielenterveyskuntoutujia. Mielenterveyden palveluiden käyttäjien hoitoyksiköt ja kuntoutusyhteisöt ovat olleet vajaakäytössä. Pandemiasta johtuva poikkeustila on kaventanut ihmisten elämänpiiriä, eristänyt heidät sukulaistaan, työyhteisöistään ja ystävistään. Se on lisännyt yksinäisyyttä ja päihteiden käyttöä, rajoittanut liikkumista sekä muuttanut ihmisten päivärytmiä. Se on ajanut myös mielenterveysongelmaisia ihmisiä sairaalahoitoon.

Yhteiskunnan polarisoituminen on myös lisännyt mielenterveysongelmia. Osa ihmisistä voi erittäin hyvin. Toisaalta maassamme elää miljoona pienituloista ihmistä, joista osa on pudonnut jo työelämästä ja syrjäytyy parhaillaan yhteiskunnasta. Koronakriisin aikana tehdyt irtisanomiset, lomauttamiset ja työpaikkojen sulkemiset ovat kiihdyttäneet tätä kehitystä. Koko 2000-luvun harjoitettujen sote-säästötoimien ja leikkausten seuraukset ovat asvaltoineet tämän tuhon tien. Muuttunut työelämä tuo tullessaan työmarkkinakelpoisille ihmisille yhä uusia paineita ja kuormituksia.

KORONA ON LISÄNNYT AHDISTUSTA JA DEPRESSIOTA EUROOPASSA

Mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet koronapandemian vaikutuksesta niin Suomessa kuin ulkomailla. Aiheesta on laadittu jo useita julkaisuja ja kirjoituksia. Pidempien seurantatutkimusten tuloksia saadaan kuitenkin vielä odottaa. Psykiatri Henry Karlsson (TYKS) puhui jo kesäkuussa 2020 pandemian laajemmasta vaikutuksesta, joka tulee näkymään vielä pitkään masennus- ja ahdistushäiriöiden kasvuna.

Iso-Britannian Kansallisen tilastotoimiston mukaan yli 25 miljoonaa ihmistä koki suurta ahdistusta maaliskuun lopulla 2020, kun maa pistettiin sulkutilaan. Lisääntynyt ahdistuneisuus johtui henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja työpaikan säilymisen epävarmuudesta sekä Covid-19:n vaikutuksesta heidän talouteensa.

Belgian julkisen terveyslaitoksen (Sciensano) toukokuussa 2020 julkaiseman 44 000 henkilölle tehdyn kyselytutkimuksen mukaan hoitoa vaativat depressiot olivat nousseet kahdessa vuodessa arvosta 10 % arvoon 16 %. Depression esiintyvyys oli kolminkertaistunut nuorilla naisilla (30 %) ja nelinkertaistunut nuorilla miehillä (29 %). Rooman yliopisto vahvistaa myös ahdistuksen, depression ja univaikeuksien lisääntymisen Italiassa koronan aikana. (Lähde: https://unric.org)

KORONAN VAIKUTUKSET MIELENTERVEYTEEN YHDYSVALLOISSA

Yhdysvaltalainen v. 1948 perustettu yleishyödyllinen KFF-säätiö (Kaiser Family Foundation) on keskittynyt USA:n terveyskysymyksiin ja sen rooliin maailman terveyspolitiikassa. Säätiö julkaisi 21.4.2020 tiivistelmän koronaviruksen vaikutuksista yhdysvaltalaisten mielenterveyteen. Yhdysvalloissa todettiin tuona päivänä 21 514 uutta koronatartuntaa. Vuoden 2020 lopussa tartuntoja oli kertynyt yhteensä jo 20,5 miljoonaa.

Lähes puolet (45 %) USA:n aikuisväestöstä sanoo olevansa huolestunut ja stressaantunut koronaviruspan-demiasta, joka vahingoittaa heidän mielenterveyttään. Tämä on varhainen merkki siitä, että terveys- ja talouskriisit lisäävät ihmisten mielenterveysongelmia ja venyttävät entisestään terveydenhuolto-järjestelmän suorituskapasiteettia.

Ihmiset, jotka sanoivat olevansa näennäisesti "suojassa" maaliskuun lopulla, ilmoittivat todennäköisemmin (koronan) kielteisistä vaikutuksista mielenterveyteen kuin ne, jotka eivät kokeneet samoin. Tuosta lähtien useampi osavaltio on laajentanut kotona pysymisen määräyksiä, joten ne vaikuttavat melkein koko maahan.

Jotkut väestön osat, kuten vanhukset, nuoret ja alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmat, saattavat olla erityisesti vaarassa kokea, kuinka sosiaalisen läheisyyden väheneminen vaikuttaa heidän mielenterveyteensä. Laaja tutkimus yhdistää sosiaalisen eristyneisyyden ja yksinäisyyden heikkoon henkiseen ja fyysiseen terveyteen.

Taloudelliseen kuormitukseen liittyvien mielenterveysvaikutusten perusteella tehdyn tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka ovat kokeneet työpaikan tai tulon menetyksiä koronaviruskriisin vuoksi, sanovat muita todennäköisemmin nykyisen kriisin vahingoittavan heidän mielenterveyttään.” Lähde: https://www.kff.org/

Yhdysvalloissa oli vahvistettu 11.3.2021 yhteensä 29,5 miljoonaa koronatartuntaa ja 534 546 kuolemanta-pausta. Rokotuksen oli saanut tässä vaiheessa vasta 9,42 % maan väestöstä. Nämä luvut osoittavat jo tässä vaiheessa maan johdon osoittaneen suoranaista välinpitämättömyyttä omaa väestöään kohtaan. Epäilemättä tällaisella traumatisoivalla seurauksella on vakavat ja kauas kestoiset vaikutukset yhdysvaltalaisten mielenterveyteen.

KUN KORONAKRIISI ISKI, ELINYMPÄRISTÖ MUUTTUI

Mielenterveysongelma on yksilön ja ympäristön välinen konflikti, koska mielen sisällön lähteenä on ulkoinen maailma, jonka kanssa elävä olento on vuorovaikutuksessa. Se on sidoksissa ympäristöön ja ympäristössä toimivaan yksilöön. Ympäristö vaikuttaa ihmiseen kodin, koulun, kavereiden, median sekä oman arjen ja työtoiminnan ja elimistön kautta. Ihmisen psyykkisen toiminnan sisältöä tai tietoisuutta eivät määrää aivojen toiminta, vaan se yhteisö ja kulttuuri, jossa ihmisen toiminnan merkitykset syntyvät.

Mielenterveyden ongelmat ovat kasvussa – etenkin korostuneesti koronakriisin aikana – Suomessa kuten kaikkialla muuallakin maailmalla. Tämän vuoksi mielenterveyden ongelmista ja häiriöistä kärsivien ihmisten kuntoutukseen ja sen kehittämiseen pitäisi satsata enemmän yhteiskunnan varoja ja henkilöresursseja. Mielenterveys on yksilön mielen ja ympäristön välinen hyvä toimiva yhteys ja tila. Mielenterveysongelmat eivät vähene maastamme törsäämällä verovaroja asevarusteluun. Sodalla pelottelu lisää vain ihmisten ahdistusta ja masentumista.

Matti Laitinen

koronakriisin eristämä vanhukainen Vallilasta

11.3.2021

tiistai 9. maaliskuuta 2021

 


OMAISHOITAJA KORONABYROKRATIAN KOURISSA

Koronarokotukset alkoivat Suomessa 27.12.2020. Ensimmäisessä rokote-erässä oli yhteensä 9 750 rokotetta. Niillä pystyttiin rokottamaan ainoastaan 4 875 ihmistä. Tämä johtui siitä, että rokotettaville piti antaa vahvistava satsi rokotetta kolmen viikon sisällä ensimmäisestä piikistä. Vanhempi broidini sai tekstiviestin helmikuun lopulla kännykkäänsä tulevasta koronarokotuksesta. Buukkasin hänelle netin kautta ajan Messukeskuksen joukkorokotuspisteeseen. Broidi ei hallitse netin käyttöä eikä hänellä ole hajuakaan vahvasta kirjautumisesta. Piikkikeikka onnistui hyvin 26.2.2021. Santsiannoksen päivämäärä on jo tiedossa. Broidi klaarasi homman. Kaikesta huolimatta rokotusjono näyttää etenevän hitaasti Suomessa.

Vuosi on jo mennyt käsidesin, turvavälien, kuonokoppien, matkustusrajoitusten ja eristyksen parissa. Aloin funtsata, kuinka rokotushomma hoidetaan kehitysvammaisen kundimme Arskan kohdalla. Tämä ei snaijaa koronasta tai koronarokotuksesta pätkääkään. Handujen pesu skulaa kuitenkin hyvin. Hänen rokottamisensa vaatii suorittajaltaan erityisasiantuntemusta. Arska lukeutuu lääketieteellisesti koronariskiryhmään 1. Hän kuuluu tähän jengiin Downin oireyhtymästä johtuvan vaikean kehitysvam-
maisuuden vuoksi, johon liittyy synnynnäinen pumpun rakennevika.

Tiedustelin Arskan piikityksen käytännön järjestämistä ensin Helsingin kehitysvammapoliklinikalta. Sieltä kerrottiin, ettei tällä kehitysvammaisiin ihmisiin erikoistuneella terveydenhoidon yksiköllä ollut minkäänlaisia oikeuksia antaa koronarokotteita. Ihmettelin kovasti moisen ratkaisun dorkaa logiikkaa. Hammashoito, blodekoe ja rokotukset olivat sujuneet samassa tutussa mestassa aikoinaan hyvin.

Käännyin Arskan käymän toimintakeskuksen puoleen. Pidin luonnollisena, että tällaiset puuhat voitaisiin handlata siellä yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Rokottaminen ei onnistunut sielläkään. Hoitohenki-lökuntakaan ei oltu rokotettu. Minulle selvitettiin, että ryhmäkodeissa, joissa henkilökunta oli paikalla 24/7, oli aloitettu jo asukkaiden koronarokotukset. Yhteiskykyinen toimintakeskuksen johtaja ymmärsi yskän ja lupasi selvittää Arskan rokotusasiaa. Useimmille toimintakeskuksen asiakkaille on siis turvattu koronarokote oman ryhmäkodin kautta.

Arskan lähihoitojaksoillaan käymässä Pihlajiston pienryhmäkodissa koronarokotukset alkoivat maaliskuun alussa. No, eihän sekään mesta natsannut, vaikka Arska on ollut putiikin vakiohemmo yli 10 vuotta. Rokotteet oli kohdennettu vain sen vakiporukalle. Minusta tuntui omituiselta, että mutsin ja faijan kanssa kotonaan bunkkaava kehitysvammainen oli eriarvoisessa asemassa kuin hänen laitoksessa asuva kollegansa. Telkkarissa hoilatun terveysturvallisuuden saavuttaminen näytti vaativan Arskan kohdalla duunia.

Keskusteltuani Arskan toimintakeskuksen pomon kanssa päädyimme, että minun olisi omaishoitajana parasta ottaa yhteyttä oman asuinalueemme terkkariin. Vallilan terveysasema lopetettiin jo ikävä kyllä muutama vuosi sitten. Näin kohtalon karvainen handu ohjasi meitä kohti Kalasataman terveydenkä-sittelylaitosta. Minusta vaikuttaa siltä, että kotona-asuvien kehitysvammaisten kohdalla tämä tykityshomma skulaa heikosti. Lisäksi lääkefirmat pihtaavat tuotteitaan.

En ollut saanut Stadin terveydenhuollosta minkäänlaista kirjallista tai sähköistä vinkkiä kotona asuvien kehitysvammaisten ihmisten koronarokotuksista. Ryhdyin 5.3.2021 tutkimaan asiaa netistä Stadin koronarokotussivuilta. Nettisurffailun jälkeen minulle selvisi, että alle 55-vuotiaille henkilöille, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila, rokotukset ja ajanvaraus alkavat viikolla 10. (8.-14.3.2021). Ryhmään kuuluvat mm. 16 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat henkilöt, joilla on Downin oireyhtymä sekä myös heidän omaishoitajansa, joilla on omaishoidon tuen päätös.

Tuo rokotusoikeus koskisi Arskan lisäksi siis vain toista perheemme omaishoitajaa. Sopimusomaishoitajia löytyy Suomesta n. 47 000 ja sopimuksettomia omaishoitajia lienee maassamme miljoona. Kumma juttu! Suomessa oli saanut koronarokotuksen 8.3.2021 yhteensä 481 557 ihmistä.

Ringasin maanantaina, Kansainvälisenä Naistenpäivänä, koronarokotuskeskuksen ajanvaraukseen, koska Arskalla ei ole omia nettipankkitunnuksia eikä sähköistä turvalukulaitetta. Rokotuskeskus soitti minulle vastasoiton, jonka aikana ilmeni, että Arskan koronarokotusajan voikin varata vasta keskiviikkona. Omaishoitajien rokottaminen tapahtuu joskus myöhemmin. Entä, jos me omaishoitajat sairastumme koronaan?

Tiedustelin rokotusneuvojalta, mitä logiikkaa siinä on, että ryhmäkodeissa asuvat kehitysvammaiset rokotetaan suunnitelmallisesti ja aikataulutetusti ryhmäkodeissa, mutta kunkin kotonaan asuvan kehitysvammaisen täytyy buukata itselleen erillinen rokotusaika johonkin neljästä tarjolla olevasta rokotuspisteestä? Kummankin ryhmän edustajia käy kuitenkin päivittäin samanaikaisesti samoissa päivä- ja toimintakeskuksissa. Lisäksi päivä- ja toimintakeskusten henkilökunta on yhä rokottamatta. Rokotusneuvoja oli yhtä ymmällään ja pihalla kuin minäkin.

Matti Laitinen

Omaa koronapiikkiään venttaava vanhukainen

8.3.2021