torstai 22. huhtikuuta 2021

 


BETONIVUOKOT KUKKIVAT TAAS


Dallaamme kohti koronakevättä.

Blodesta, bissestä ja kusesta

suurin osa on vettä.


Dallaamme kohti koronakevättä.

Vaalilupauksista suurin osa

on vain äänestysärsykettä.


Dallaamme kohti koronakevättä.

Fogelien ja poliitikkojen livertely

ovat vain kosintaviihdettä.


Dallaamme kohti koronakevättä.

Käet munivat toisten pesiin.

Grynderien sinivihreät frendit

dyykkaavat mediassa esiin.


Dallaamme kohti koronakevättä.

Hämiksellä loistavat pian naamataulut.

Fressit ja vuosikertanaamat

samat gamlat, dorkat lupauslaulut.


Dallaamme kohti koronakevättä.

Duunissa monen mieliala apeutuu,

onnellisten sinivalkoisten maassa

monen työura Kemissäumpeutuu.


Betonivuokot kukkivat taas Fisusatamassa.


Matti Laitinen

22.4.2021

perjantai 16. huhtikuuta 2021

 


TÄMÄ STADI ON MEIDÄN


Betonivihreät ja -siniset lupaavat,

naruttavat, blisaavat meidät aina.

Oikeiston minkään lajityypin varaan

duunarin ei kannata laskea mitään.


Minun stadilaisuuttani ylläpitävät yhä

muut arvot kuin pörssikurssien arvot.

Stadissa on muitakin kaupunginosia kuin

Eira, Kamppi, Krunika, Kulis, Tölikkä,

pääkonttorit ja kauppakeskukset.


Puistot, torit, skuttat, sköne, rantsut, kaltsit

ja kartsat kuuluvat Stadissa meille asukkaille

ei mulkuille gryndereille ja bisnesveikoille.

Tornitalo- ja tonttidorkat skimbatkaa vittuun.


Elämä ilman sporia tai lähiterkkareita

on elämää skrebbanat jäässä

kartsalla dallaten ilman verkkareita.

Fisusataman terkkaritehdas on perseestä.


Kaikkea ei pidä uskoa eikä täydennysrakentaa.

Gryndereitä ja sijoittajia ei kannata kielistellä.

Ketään ei pidä mielistellä, ruinata lupaa elää.

Flaidataan kimpassa Stadin tuhoamista vastaan.


Me täällä bunkkaavat ihmiset, meidän kotimme,

kotikatumme, puistomme, pystimme, baarimme,

skrubumme, sukupolvien muistomme, kaupunginosamme,

oma skönen äärellä lepäävä rakas Stadimme,

me muodostamme yhdessä stydin stadimme.


Matti Laitinen

Valkan kundi

12.4.2021


lauantai 10. huhtikuuta 2021

 


OMAISHOITAJAT JA VAMMAISOHJAAJAT KORONABYROKRATIAN KOURISSA

Minulle ringattiin 17.3.2021 poikamme Arskan vakkaripienryhmäkodista. Kundimme oli ollut siellä viikonlopun lähihoitojaksolla. Ohjaaja kertoi minulle yhden ohjaajan koronatestin näyttäneen positiivista. Ryhmäkodin asukkaat olivat saanet maaliskuun alussa koronarokotuksen ykkösvaiheen, koska he kuuluvat riskiryhmä ykköseen. Arska sen sijaan venttasi 18.3. tapahtuvaa piikitystään. Ryhmäkodin henkilökunta oli myös rokottamatta. Tähän mennessä yksikön 5/7 ohjaajaa on ollut jo koronakaranteenissa. Kaksi työntekijää on sairastanut koronataudin.

Ryhmäkodin henkilökunta oli noudattanut työssään vammaisten ihmisten parissa Stadin koronaohjeita. Se käytti käsidesiä, muisti turvavälit, vältteli lähikontakteja ja koteloi naamansa kuonokoppaan. Minulle kerrottiin Arskan olleen hoitojaksollaan samassa tilassa positiivisen koronanäytteen antaneen ohjaajan kanssa. Henkilökunta toimi vastuullisesti ottaessaan oma-aloitteisesti yhteyttä meihin Arskan omaishoitaja-vanhempiin. Tiedustelin ohjaajalta, kuinka me menettelemme tapahtuneen jälkeen?

Ohjaaja pyysi minua odottamaan Helsingin kaupungin Epidemiologinen toiminnan (ET) yhteydenottoa ja kysymään sieltä toimintaohjeita. Minulle selvitettiin, että ohjaajien tartuntaa/altistusta hoitaa kyseinen ET. Se huolehtii Stadin alueella tartuntatautiepidemioista sekä antaa niihin liittyvää neuvontaa ja ohjausta. Soittaessani iltapäivällä uudelleen ryhmäkotiin saadakseni valaistusta tilanteeseen ET selvitti yhä ryhmäkodin koronatilannetta. Se ei ottanut yhteyttä meihin Arskan omaishoitajiin.

Päätimme keskiviikkona 17.3.2021 perheemme jäävän oma-aloitteisesti koronakaranteeniin poikamme korona-altistuman vuoksi. Asiasta tiedotettiin myös Arskan toimintakeskukseen. Se lupasi olla yhteydessä pienryhmäkotiin. Pienryhmäkodin ohjaaja soitti ja kertoi kundimme voivan mennä koronarokotukseen ET:n lekurin selvityksen mukaan, jos tällä ei ilmene koronaoireita. Arska sai rokotuksensa ajallaan.

ET:n työntekijän kanssa käymämme puhelinkeskustelun ja myöhemmin saamamme dokumentin perusteella kundimme karanteenipäätös 16.-28.3.2021 tehtiin vasta 24.3.2021. Saimme päätöksen kirjallisena sähköpostitse 30.3.2021. Arska oli siis altistunut ryhmäkodissa koronalle tai jopa saanut mahdollisesti koronatartunnan. Tartunnan iskiessä samoin olisi käynyt hänen vanhemmilleen ja toimintakeskuksen porukalle. Selvisimme onneksemme säikähdyksellä. Me omaishoitajavanhemmat saamme oman koronapiikkimme 9.4.2021.

Tänään 6.4. Arskan pienryhmäkodista soitettiin, ettei kundi voi tulla lähihoitojaksolle viikonloppuna, koska sen eristyksessä olevalla asukkaalla on todettu koronaoireita. Koronakaranteenia on päätetty jatkaa viikolla.

Mikä kehitysvammaiseen ihmiseen, hänen perheeseensä ja hänen toimintaympäristöönsä kohdistuvassa viranomaiskoronatiedotuksessa ja koronan torjunnassa, oikein mättää? Suomen koronaepidemia ei taltu, eivätkä tartuntaketjut katkea etenemällä byrokratia edellä. Miksi henkilökuntaa, joka työskentelee ykkösriskiryhmää edustavien kehitysvammaisten kanssa, ei rokoteta? Miksi heille ei anneta työnohjausta ja ohjeita koronatilanteita varten? Miksi heidän terveytensä vaarannetaan toistuvasti?

Matti Laitinen

kehitysvammaisen pojan isä

6.4.2021

Onko jokaisen ihmisen terveysturvallisuus tärkeää!

 


MIKSI SUOMALAINEN KUNNALLINEN ITSEHALLINTO TÄYTYY ROMUTTAA?

Suomen hallitus antoi esityksensä sote-uudistuksesta eduskunnalle 8.12.2020. Esityksen mukaiset hyvinvointialueet – Helsinki ja 21 muuta hyvinvointialuetta – perustetaan mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Erityistason palveluita varten Suomeen tulisi lisäksi viisi yhteistoiminta-aluetta. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuisi aluksi täysin valtionosuuksiin. Maakuntaveron olisi tarkoitus täydentää hyvinvointialueiden rahoitusta jollakin aikavälillä. Lait astuisivat voimaan porrastetusti, osa 1.7.2021 ja viimeiset 1. 1.2023. Kokonaisuuden voimaantulo vaatii vielä eduskunnan hyväksynnän. Maakuntavaalit järjestetään v. 2025.

Perusteluina tälle vallansiirrolle ja toimintojen keskittämiselle ovat maamme väestön nopea ikääntyminen ja tästä johtuva kasvava palveluiden tarve. Uudistuksen painopiste on julkisissa palveluissa ja niitä täydentävät entiseen tapaan yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt (kolmas sektori). Hallituksen mukaan julkisen talouden kestävyys edellyttää sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvupaineen hillintää lähivuosikymmeninä.

ESIMAKUA TULEVASTA SOTE:STA

Helsingissä sote-uudistusta on edistetty lakkauttamalla lähiterveysasemia ja siirtämällä näiden tarjoamat julkiset terveyspalvelut mm. Kalasataman terveyden jälleenkäsittelylaitokseen. Stadin johdon tavoitteena on keskittää 2020-luvun loppuun mennessä terveyspalvelut 6 – 7 tehdasmaiseen terveydenlajittelukeskukseen, joista osa toimii vuokratiloissa. Lisäksi jäisi pari pienempää terveysasemaa. Saman suunnitelman mukaan Keskustan uusi terveysasema ja Kannelmäen terveysasema ulkoistetaan. Sote-uudistuksen varjolla ei saa lopettaa Stadin lähiterveysasemia ja keskittää palveluja jättikeskuksiin.

PAIKALLISEN ITSEHALLINNON SUPISTAMINEN

Nykyisin 309 kunnan vastuulla olevien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien järjestäminen aiotaan siirtää hyvinvointialueille. Poikkeuksena muista kunnista Helsinki vastaisi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan eikä pääkaupunki kuuluisi mihinkään hyvinvointialueeseen. Kuinka alueellista itsehallintoa voidaan vahvistaa supistamalla sitä? Maakunta/hyvinvointialuemalli on yksi tapa kaapata poliittinen ja taloudellinen valta yhteiskunnassa yhä harvempien käsiin. Se on paikallisdemokratian ulkoistamista. Pormestarimalli on vasta alkusoittoa tälle uudelle järjestykselle.

MAAKUNTAVERO

Hallitusohjelman mukainen, laaja selvitystyö maakuntaverosta on valmistunut. Maakuntaveron käyttöönot-toa on puollettu mm. sillä, että maakuntaverolla vahvistettaisiin alueellista itsehallintoa, luotaisiin taloudellisia kannustimia sekä helpotettaisiin investointien rahoitusta. Maakuntaveron riskeinä ovat sen johtaminen todennäköisesti verotuksen alueellisten erojen kasvuun ja palvelujen yhdenvertaisuuden heikkenemiseen. Pienellä paikkakunnalla on vähän veronmaksajia ja verotuloja tuottavia työpaikkoja.

VAIHTOEHTOJA MAAKUNTAVEROSTA

1) Hyvinvointialueella/maakunnalla ei ole verotusoikeutta. Sen tehtäväkenttä on rajattu nykyiseen sote- ja pelastustoimeen.

2) Hyvinvointialueella/maakunnassa tehtäväkenttä on rajattu nykyiseen sote- ja pelastustoimeen. Valtion rahoituksen lisänä on merkitykseltään pieni maakuntavero.

3) Maakunnan tehtäväkenttä on olennaisesti esitettyä laajempi ja maakuntaveron merkitys on rahoituksessa suuri, eli se vastaisi nykyistä kuntaveroa (kunnallisvero + kiinteistövero). Kunnallisvero on Suomessa tulovero, joka peritään verovelvollisen ansiotuloista. Kiinteistön omistaja maksaa vuosittain kunnalle kiinteistöveroa kiinteistön arvon perusteella.

VALLAN KESKITTÄMINEN VIEHÄTTÄÄ

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (Kepu) arvion mukaan: ”Skenaarioiden perusteella verorasituksen alueelliset erot muodostuvat varsin suuriksi jo pienilläkin veroasteilla. Kun sote-uudistuksen tavoite on lisätä kansalaisten yhdenvertaisuutta palveluiden saatavuudessa, niin maakuntaverotuksen käyttöönotto uhkaisi puolestaan lisätä eriarvoisuutta verotuksen kautta. Näin kävisi siitä huolimatta, että verotuksen tasaus-järjestelmät olisivat käytössä. Vahvan veropohjan alueilla asuvat hyötyisivät maakuntaverosta, mutta heikomman veropohjan alueiden asukkaat puolestaan eivät.

Kaikesta huolimatta maakuntavero ja vallan keskittäminen viehättävät kovasti valtiovarainministeri Matti Vanhasta: ”Olen komitean kanssa samaa mieltä siitä, että hyvinvointialueen uudistuminen verotusoikeuden saavaksi maakunnaksi, edellyttäisi sote- ja pelastustoimitehtäviä merkittävästi laajempien tehtävien siirtämistä itsehallintoalueelle. Uudella itsehallintoalueella täytyisi olla tehtäviensä kautta yhteys alueen elinvoimaan, työllisyyteen ja väestökehitykseen. Näin syntyisi myös mahdollisuus vaikuttaa veropohjaan. Käytännössä uudelle itsehallintoalueelle pitäisi siirtää ainakin nykyisiä maakuntien liittojen sekä ELY-keskusten tehtäviä.”

LÄHIDEMOKRATIAN PUOLESTA

Kuntalain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Miksi jo yli 100 vuotta hyvin toiminut demokraattinen järjestelmä täytyy romuttaa? Kun maakunta määrää, kuinka bunkkaamme, sairastamme, elämme ja luumuilemme, olemme menettäneet paikallisen itsehallintomme.

Maakuntamallin astuessa voimaan kuntavaltuustojen valtuutettujen (8999 v. 2017) oikeus päättää paikallisesta sote-politiikasta siirtyy maakunta/hyvinvointialuevaltuustolle. Tämän tempun myötä päättäjien määrä supistuu Suomessa sievästi neljännekseen. Jos tällainen demokratian kaventamishanke sallitaan, kuntavaltuustot voivat keskittyä tulevaisuudessa paikallisiin perinneruokiin, kotiseuturakkauteen ja ystävyyskuntatoimintaan. Kaavoitustoimi toteutuu jo nyt Helsingissä pormestarin ja grynderien yhteistyönä. Olemmeko matkalla kohti liittotasavaltaa?

Uusliberalismin hallintotapa perustuu valintojen teknologioihin, erilaisten tehokkuutta lisääviksi kuviteltujen valinta- ja kilpailutilanteiden luomiseen ja institutionalisoimiseen.” (Vesa Oittinen: Marx & Moderni)

Matti Laitinen

Valkassa asuva omaishoitajavanhukainen

4.4.2021

Lähteet: https://soteuudistus.fi/ ja Matti Vanhanen: Maakuntaveron ja tehtävien valmistelua jatkettava yhteensovitettuna, Valtiovarainministeriö 11.3.2021