Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2023.
Kuva
  E TE E N PÄIN Seison Itiksen Tallinnanaukiolla ollen olemassa vaalimatskua jakaen. Ihmiset lipuvat vältellen ohitseni. Kanikonttorin edessä on jonoa. Ihmiset ovat kyllästyneet lupauksiin, valheisiin, niiden samo je n naamoihin. Punainen telttamme on ainoana paikalla. Röökilasikossa duunataan kuppia. Metrossa, sporissa ja dösäpysäkeillä rehottaa maksullista puoluesaastaa. Ehdokkaiden kuvat ovat tasa-arvoisia vain katujen julkisissa vaalitauluissa. Ennen vaaleja muistetaan mediassa köyhiä, lapsia, vammaisia ja vanhuksia. Itiksen pienituloinen saa ään i sarvon. Sköneltä blosaa kostean kylmästi. Puolueilla ei ole tapana lunastaa lupauksiaan. Miljardit eurot lentävät vinkuen ammuksina ja lentsi k koina ilmaan, lävistävät ihmislihaa. Asevarusteluun riittää aina verorahaa. Rahaa hyvinvointiin, ei aseisiin! Matti Laitinen omaishoitaja ja rauhanmies Punaiset vaali-iltamat 21.3.2023 Mascotissa
Kuva
  Metsämarssilla Helsingissä 18.3.2023 luonnonsuojelujärjestöjen organisoimaan Metsämarssiin osallistui tuhansia kädellisiä nisäkkäitä eli ihmisiä. Mielenosoitusmarssi kokoontui Senaatintorille ja suuntasi kulkunsa Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien kautta eduskuntatalolle. Poliisille osallistujajärjestöiksi o li vat ilmoittautuneet ainakin Suomen luonnonsuojeluliitto, Luontoliitto, WWF Suomi, Greenpeace Suomi, Natur och Miljö, Birdlife Suomi, Climate move, Meidän metsämme ja Elokapina.  Lisäksi marssilla oli mukana useita poliittisia puolueita. ” Luonnon monimuotoisuus on viime vuosikymmeninä huvennut nopeammin kuin koskaan – ympäri maailman. Ihmisiä on maapallolla miljardeittain, enemmän kuin mitään muita  luonnonvaraisia isoja nisäkkäitä. Kekseliäänä olentona ihminen löytää aina vain uusia  tapoja hyödyntää palloamme”. ” Suomessa katseet kohdistuvat metsään. Puu on monessa suhteessa erinomainen raaka- aine. Se ei lopu, vaan kasvaa uudelleen, toki ”harmillisen” hitaasti. Metsä
Kuva
  Helmikuun lopulla Prahassa Bunkkasimme Prahassa helmikuun lopulla Havličkovan kadulla vaaleanvihreässä kivibyggassa. Saman talon kivijalassa toimi snadi Hradekin pivola. Trikooemäntä hilasi kuudesta hanasta bisseä asiakkaiden pöytiin. Avovaimoni heitti läppää baaritiskillä hengailevan kolmekymppisen, työttömän yksinhuoltajamutsin kanssa. Tämä hinkui minnihiirimyssyn korvat heiluen duuniin Tšekin armeijaan puolustamaan isänmaataan. Me tsittasimme Arskan kanssa iisisti omilla mestoillamme. Tsiigailimme jengiä ympärillämme. Havli č kovan kämppäämme pääsi sisään valtavasta puisesta ulko-ovesta. Se johdatti meidät holvikaarikäytän kautta roskiksen, sisäpihan ja hissin luokse. Kamerat kyttäsivät kulkua katossa. Porraskuiluun tungettu hissi vinssasi meidät toiseen kerrokseen. Rapputasanteella oli fönärien tilalla kolme lasitonta tähyilyaukkoa seinässä. Niistä blosasi helmikuisen galsasti. Ovien nimikylteissä luki vietnamilaisia nimiä. Vasemmalla, käytävällä oli valkoinen väliovi. Se pit
Kuva
  MATIN PÄIVÄNÄ – NIIN TURHAA JA TURHAUTTAVAA Sotakiihko hehkuu hallituksen huokosissa. Ryssäviha kuoriutuu kotelostaan kellareissa. Militarismi mädättää massojen mielen. Presidentti on omaksunut sotaisan kielen. Pääministeri kaipaa ydinaseita rajalle. Militarismi esittää mielellään demokraattista, yksinoikeutettua, asiantuntevaa ja ydinaseistettua, kansallista ja kansainvälistä kansojen vihollista, joka varjelee oman kansankunnan etua ja turvallisuutta. Aseet puhuvat aidosti asetehtaiden kieltä. Sota on suosittu tapa tappaa liikaväestöä. Asevarustelu on suosittu tapa supistaa sote-menoja. Sota on suosittu tapa laajentaa omaa elintilaa. Sota on suosittu tapa kääntää katseet sisäisistä ongelmista ulkoisiin ongelmiin. Yhdysvaltain rahoittama ja aseistama sijaissota – Nato vastaan Venäjä – jatkuu yhä Ukrainassa. Suomen valtiojohto on osallisena sodassa. Kenelle kalmankauppiaiden kellot soivat? Eurooppa on tyhjennetty ja saastutettu. Afrikka, Amerik
Kuva
  ONNELLINEN STARBA Dallasin Fisusataman rantsuun. Jäätyneen skönen peitti snöge. Ei bootsin, ei skimban jälkiä, ei holeja. Korkkaamaton poukama, ympärillä railoja. Etenenin tsepa handussa jäällä. Asetuin tutulle fisustusmestalle. Helmikuun suulis helotti, häikäisi. Kaivoin metskin ja jääkauhan repusta. Arpakuutiossa suurin öögaluku on kuusi. Kairasin kuusi avantoa, jää kantoi. Laskin pilkin maseineen lähelle botnea. Venttasin retkituolilla tsitaten tärppiä. Sula sköne välkehti Kuliksen sillan alla. Metrostoget suhahtivat itään ja länteen. Kännykkä vaikeni, sen näyttö torkahti. Sodat ja katastrofit eldasivat kaukana. Kippasin termarista kippoon kaakaota. Mussutin himassa leivottua pullaa. Mollikka lämmitti feissiäni. Olin onnellinen olemassaolostani. Yhdessä holessa vapa värähti. Tein vastavedon, joku jäi nalkkiin. Vedin jäälle snadin lohtuabboran. Päästin fisun elossa skiglaamaan. Maailman valtiot voisivat keskittyä asevarustelun ja
Kuva
  Kun hyvinvointi kapenee, mieliala apenee Työskentelin 37 vuotta ammatillisessa kuntoutuksessa mielenterveyskuntoutujien ja neurologisesti vammaisten parissa. Duunissa tuli nähtyä konkreettisesti laaja kirjo suomalaisesta yhteiskunnasta syrjäytyneitä ihmiskohtaloita, joiden ihmisarvo oli maamme päättäjien tekemien päätösten perusteella melko mitätön. Tämä piittaamattomuus heijastui suoraan näiden ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Kuntoutujat koostuivat mm. Kelan, työvoimatoimistojen, vakuutusyhtiöiden, sosiaalitoimen ja psykiatrian poliklinikoiden asiakaskunnasta. Toimentulonsa nämä vähätuloiset ihmiset saivat yleensä työmarkkinatuesta, sairaspäivärahasta, kuntoutustuesta ja työkyvyttömyyseläkkeestä. Heidän toimeentulonsa jäi alhaiseksi vähäisen työkokemuksen tai ammattitaidottomuuden vuoksi. Pienituloisia ihmisiä elää kaikkialla ympärillämme Palkkatulonsaajien palkkojen ja palkkioiden mediaani oli kesäkuussa 2022 Suomessa 3 444 euroa. Pienituloisia ovat henkilöt, joiden koti
Kuva
  KIIHKEÄ SODAN JA VIHAN HENKI Ukrainan sota on sota, jossa Venäjä ja USA-Nato mittelevät voimiaan Ukrainan maaperällä. Ukrainan sota on sota, jossa Venäjä ja USA-Nato tyhjentävät asevarastojaan, testaavat tappovälineitään. Ukrainan sota on sijaissota, jossa Venäjä ja USA-Nato käyvät vapaaottelua Ukrainassa rautahäkissä. Ukrainan sota on sota, jossa ohjukset eivät eksy, jossa osapuolet eivät koe tappioita, jossa rahahanat eivät sulkeudu. Ukrainan sota on sijaissota, jossa Suomi ei ole puolueeton, jossa rauhanvälittäjän rooli on vaihtunut aseviejän ja sodan tukijan osaksi. Hymyilevä media ja UPI aistivat, tuntevat ja tietävät sodasta kaiken. Lännen renki, kuupassa kohisee kiihkeä sodan, Naton ja vihan henki. Rauha palautuu joskus, aika entinen ei koskaan. Huonossa rauhansopimuksessa loisii uuden sodan syy. Matti Laitinen vanhukainen, omaishoitaja ja rauhanmies 1.2.2023 ” Yhdysvallat ilmoittaa ihan oikeutetusti maksaneensa suurimma
Kuva
  VALINNANVAPAUS 2021-2023 Artsi bunkkasi mutsin luukussa Pihliksessä. Artsi oli eronnut doku, desispitta maistui. Kundi piti huolta vanhasta mutsistaan. Soffa ja aamupuuro heltisivät halvalla. Artsi talutti mutsinsa piikille Pasilaan. Terppa oli pitkäaikaistyötön duunari. Terppa pihtasi työmarkkinatuestaan Tallinnan päiväristeilyä varten. Kun on massia, Terppa raahaa brenkkukassia. Botskista sai dallata jo satamaan. Elsa tsittasi pyörätuolissa palvelutalossa. Elsa sai eilen kolmannen spigun olkavarteen. Kukaan ei ole käynyt tsiigaamassa vuoteen. Tutuksi tuli unohdetun etä- ja lähiyksinäisyys. Koronapassilla ei ollut hänelle virkaa. Make ei päässyt ineen Hagiksen mäkkäriin. Make iski paskat hampaansa näkkäriin. Mikään duunimesta ei komppaa, mörkön skeidaista naamaa ja pomppaa. Ei fygee kännyyn, eikä kaupan koronatestiin. Ansa ahdistui ja masentui ajoittain. Tukiduuni päättyi, ryhmäterapia jäi. Ansa koteloi elämänsä asuntolaan. Ansa laisti piikki
Kuva
  KUNNIAKÄYNTI STADIONINTIELLÄ PUNAISTEN VALTAKUNNALLISELLA MUISTOMERKILLÄ 27.1.2023 27.1. – 15.5.1918 soditussa Suomen sisällissodassa kuoli n. 8 000 ihmistä. Alkusysäyksen laajamittaiselle kansanmurhalle antoi valkokenraali Mannerheim päiväkäskyllään helmikuussa 1918. Hän antoi luvan ampua vangit heti paikan päällä. Teloituksista muodostui pian valkoisen Suomen tapa. Punaiset hallitsivat sodan aikana Etelä-Suomea ja valkoiset Keski- ja Pohjois-Suomea. Kummankin osapuolen sotilaallinen vahvuus oli noin 80 000 sotilasta. Tietokirjailija Unto Kiiskisen mukaan: ”Yli satatuhatta ihmistä pidätettiin tai vangittiin vielä rauhan aikana, ja heistä 32 000 tapettiin tahallisesti tavalla tai toisella. Tuhannet ihmiset murhattiin siksi, että he puhuivat 8-tuntisesta työpäivästä, kuuluivat työväenyhdistykseen tai kieltäytyivät lähtemästä kutsuntaan. Suomessa surmansa saaneet ulkomaalaiset mukaan laskettuna kuolleiden määräksi tulee 43 000 henkeä. Sairaiden hautaaminen elävältä ja vankien po