maanantai 30. huhtikuuta 2012


“KEVÄT - runo kevään ja Vapun kunniaksi”

Toteutus: Matti Laitinen
Runo: Kevät, Matti Laitinen, huhtikuu 2002, Vallila-kokoelma 2010



Hyvää kansainvälistä työväenluokan taistelupäivää – Vappua!

Matti Laitinen

torstai 26. huhtikuuta 2012


EREHDYKSEN KETJUREAKTIO


Nähtyäni 60-luvun lopulla leffan
Hiroshimasta ja Nagasakista
menetin uskoni atomipommien
merkitykseen rauhan rakentajina.

Elokuu oli erehdysten kuukausi.

Tutustuessani 70-luvun lopulla
Loviisan atomivoimalaan
ihastelin modernia teknologiaa.
Luotin ydinvoiman rauhanomaiseen käyttöön.

Yhdeksän vuotta myöhemmin
Tšernobylissä räjähti.
Todellisuus paljasti tuhon ytimen
– ihmisen jalostaman erehdyksen.

Atomiytimet eivät erehdy haljetessaan.

Atomiasetta käytettiin 90-luvulla
ihmistä vastaan Irakissa ja Jugoslaviassa.
Ammusten köyhdytetty uraani
edisti huonosti rauhaa.

Japanilaiset rakensivat lukuisia
ydinvoimaloita epävakaalle saarelleen.
Viime keväänä maa järisi, tsunami peittosi maan.
Dai-Ichin neljä ydinreaktoria hajosi.

Mannerlaatat eivät erehdy törmätessään.

Talvivaaran kaivoksessa louhitaan
nikkeliä, kuparia, sinkkiä ja uraania.
Olkiluotoon rakennetaan uutta ydinvoimalaa.
Ydinjätteet haudataan kallioperään.

Kuinka monta erehdystä
vielä tarvitaan ennen kuin
ihmiskunta oppii suojelemaan
itseltä itseään?

Matti Laitinen
23.4.2012

tiistai 24. huhtikuuta 2012

SYNTYNYT VAPAAKSI
 

Synnyin kuuskytkolme keskosena
Koskisen katraaseen.
Kolme broidia ja systeri,
hima Hertsikassa.

Faija funtsi, ettei tosta
rääpäleestä tuu miestä.
Mutsi helli ja lelli.
Mä olin snadimpi kuin muut.

Skole ei maistunut.
Brekkasin Siiliksen klitsuja.
Ammiksen lintsasin.
Musta ei valmistunut teräsmiestä.

Ei jaksa aina olla huonoin.
Risteilyohjus ei pysy siilossaan.

Duunissa kävin
byggalla ja rantsussa.
Brena kippas giftiksen.
Kersat meni muijalle.

Ysärillä jäin työttömäksi.
Huono tsägä ja velat
kaatoivat kupin, sekoittivat nupin.
Lusin Sörkässä pitkän kakun.

Liivit ja pärrä
eivät tehneet musta miestä.
Suku sysäsi syrjään.
Mutsikin delasi.

Koko vitun elämä
jäi kesken ennen kuin,
se ehti alkaakaan.

Vapaus on valheista väkevin.
 

Matti Laitinen
3.4.2012

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

HYVINVOINTIMARKKINAT


Eirassa kävi kylmä tuuli.
Kilpailun julmassa maailmassa
hyväosainen putosi huono-osaiseksi.

Kajuutta himmeni.

Isä tarttui pyssyyn
ampui yhteen syssyyn
lapset ja äidin.

Isä tarttui rattiin,
ajoi rekan alle.
Poistui pelihelvetistä.

Perustivat kriisiryhmän.
Puivat tapausta mediassa
Kirkko järjesti suruhartauden.

Ministerit kauhistelivat blogeissaan
perhesurmia, syrjäytymistä
ja mielenterveysongelmia.

Kaikki unohtivat pian koko tapauksen.

Hyvinvointimarkkinoiden edistämiseksi,
köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi
hallitus aikoo lohkaista
kuntien valtionavusta mahtisiivun.

Matti Laitinen
15.4.2012

”Eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle ja elämäntavalle. Hallitus toimii päättäväisesti hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Köyhyyttä eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa vähennetään. Perheiden hyvinvointia ja jokaisen yhteiskunnallista osallisuutta lisätään.”

Lähde: Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma

perjantai 13. huhtikuuta 2012

KOHTI EKOLOGISTA SOSIALISMIA


Antonio Gramscin vastaus porvarilliselle demokratialle on proletaarinen demokratia, ”joka vapauttaa työtätekevät joukot; se ei ole parlamentarismia, vaan joukkojen oikeutta määrätä itsestään omien, omasta keskuudesta valitsemiensa elimien avulla. Sitä valtaa ei omaa kiipijöiden byrokratia, vaan joukkojen itsensä luomat hallintoelimet, joissa ne todella osallistuvat maan hallintoon ja sosialistiseen rakennustyöhön. Proletaarisen valtion konkreettinen muoto on neuvostojen tai niitä vastaavien järjestöjen valta.” Tätä ajatusta sovelletaan käytäntöön mm. Venezuelan yhteisöneuvostoissa.

Sosialistinen valtio lakkauttaa kapitalistisen pääoman ja tuotantovälineiden yksityisomistuksen ja siirtää tuotantovälineet koko kansakunnan omistukseen. Suomessa työväenvallan tehtävänä on ottaa haltuunsa poliittinen ja valtiollinen valta ja armeija sekä yhteiskunnallistaa suurteollisuus, luonnonvarat, tiedotus- ja viestintävälineet, tavaroiden ja elintarvikkeiden jakeluverkosto, yhtiöitetty maa-, meri- ja ilmaliikenne, pankit ja ruokaomavaraisuuden turvaamiseksi kapitalistinen maataloustuotanto. Teollinen tuotantotoiminta, maataloustuotanto ja yhteiskunnaan tarjoamat palvelut toteutetaan valtion, osuuskuntien ja yksityisten henkilöiden omistamien pienyritysten kautta. Tuotantoelämää valvotaan tehdasneuvostojen ja työläisten itsehallinnon kautta. Vanha valtiokoneisto korvataan uudella paikallisuuteen perustuvalla hallintojärjestelmällä. Valtion toimista niin usea kuin mahdollista hajautetaan kunnalliselle tasolle.

Gramscin mukaan työväenluokan johtavan aseman pystyttäminen yhteiskunnassa vaatii työväenluokalta kykyjä ja taitoja johtaa, organisoida ja liittää yhteen kansanjoukkoja. Henkisellä ja moraalisella vaikutuksella on valtava osuus hegemonian saavuttamisessa. Sosialistinen järjestelmän ylläpitämisessä ja kehittämisessä työväenluokan hegemonialla on keskeinen osa. Olisi syytä pohtia, mikä oli huonon johtamistaidon osuus sosialististen maiden romahtamisessa Puolassa, Romaniassa, Albaniassa ja Neuvostoliitossa.

Demokratian ja siihen liittyvän ihmisten tasa-arvoisuuden jatkuva laajeneminen sekä yksilö- että globaalitasolla on ainoa tie ihmiskunnan elämän jatkumiselle tulevaisuudessakin. Demokratia on valtiomuotona välivaihe, joka katoaa hamassa tulevaisuudessa valtioiden kuoleutumisen myötä ts., kun maapallosta muodostetaan yksi suuri yhtenäinen taloudellinen, poliittinen ja ekologinen kokonaisuus, jonka eri osat ovat tasa-arvoisessa vuorovaikutussuhteessa keskenään. Se korvautuu ihmisyksilöiden itsehallinnolla. Yhteisen sosialistisen päämäärän ympärille rakentuvaa kansanrintamaa on mahdoton rakentaa ilman minkäänlaista demokratiaa. Jokaisen yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden ja olemassaolon takeena on mahdollisimman täydellinen demokratia. Kansanvaltaisuuden toteutumattomuus vie yhteiskunnan ajan myötä tuhoon.

Ekologista sosialismia kohti. Maailmanmitassa missään ei pitäisi pyrkiä enää taloudellisen kasvun nimissä luonnonvaroja tuhlaaviin kulutusyhteiskuntiin. Kulutuskapitalismi ja kulutussosialismi eivät kumpikaan ole kestäviä ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Ainoa kestävä ratkaisu on kansalaisten osallistumiseen ja valtaan perustuva ympäristötietoinen sosialismi, jossa luontoa kunnioitetaan, valta hajautetaan ja jossa puolueiden valta korvataan yhteisöllisellä itsehallinnolla. Edustuksellinen demokratia korvataan osallistuvalla demokratialla, jolloin ihmiset alkavat hallita omaa elämäänsä, yhteisöään ja ympäristöään.

Sosialistisen valtion keskushallinnon toimina pidetään ainoastaan ne tehtävät, joita ei kyetä suorittamaan paikallisella tasolla kuten mm. ulkopolitiikka, maanpuolustus, ulkomaankauppa ja valtiollinen suunnittelu. Näin valtiollinen byrokratia supistuu minimiin. Hallituksen ja valtion tärkein tehtävä on kansan osallistumista kannustavan ja rakentavan yhteistyön edellytysten luominen.

Vallan ja vastuun hajauttamiseksi sosialistisen yhteiskunnan kunnat jaetaan osa-alueisiin, joissa talouden, sosiaali- ja koulutoimen, rakentamisen sekä terveyspalveluiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat asuinalueen kansalaisten valitsemat yhteisöneuvostot. Ne toimivat yhteistyössä kunnallisten, maakunnallisten ja valtiollisten kansanvallan päätäntäelimien kanssa. Yhteisöneuvostojen tarkoituksena on edistää väestön laajaa osallistumista ja paikallista aloitekykyä heidän omien ongelmiensa ratkaisussa. Kansalaisjärjestöillä on myös merkittävä osa vallankumousprosessin edistämisessä ja turvaamisessa.

Ekologisessa sosialismissa kulutus on tasapainossa tuotannon kanssa. Yhteiskunnassa vallitsee omavaraisuus ravinnon ja energian tuotannossa. Energiatuotanto perustuu uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Maataloustuotannon perustana ovat maatalousosuuskunnat ja sopimusviljelyyn perustuvat yksityistilat sekä luonnonmukainen viljely.

Yhteiskunta, joka kykenee tarjoamaan kaikille jäsenilleen yhtäläisen siedettävän ja oikeudenmukaisen elämän ja puhtaan luonnon, on kestävä yhteiskunta.

Matti Laitinen
Helsinki 12.4.2012

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

TALOUDELLINEN, SOSIAALINEN JA POLIITTINEN VALTA


Kapitalistit omistavat tuotantovälineet ja kapitalistinen yhteiskunta oikeuttaa lainsäädännöllään työläisten riistämisen. Yhteiskunnassa toimivat sosiaalihuoltojärjestelmä ja terveydenhuolto ovat olemassa työvoiman uusintamista varten. Niiden hyvyys ja kattavuus ovat suoraan verrannollisia työväenluokan aseman vahvuuteen yhteiskunnassa. Hyvinvointi ei ole siis sidoksissa kapitalistien armeliaisuuteen vaan luokkataistelun voimaperäisyyteen. Sosiaalinen valta ilmenee myös perusturvaan ja työvoimapolitiikkaan liittyvänä pakotejärjestelmänä. Valtioneuvoston SATA-komitean kokoonpano oli hyvä osoitus siitä, kutka käyttävät todellista valtaa Suomessa.

Poliittinen valta muodostuu valtiovallasta sekä puolueiden ja etujärjestöjen vallasta. Poliittinen valta ajaa yhteisetua. Se käyttää sen nimissä pakkovaltaa. Se langettaa tuomioita ja säätää lakeja. Poliittinen valta hyödyntää perinteitä, viihdeteollisuutta, urheilunationalismia ja historiaa. Se on oikeutettu esiintymään ja toimimaan valtiollisten suhteiden alueella. Sillä on rajattomat toimintaoikeudet kriisi- ja muissa erikoistilanteissa.

Suomessa vallitsee korporatiivinen kolmikantainen hallintojärjestelmä, jossa maan työvoima- ja sosiaalipoliittisista ratkaisuista sopivat yhdessä ay-liikkeen johto, työantajien edusmiehet ja istuva hallitus.  Asettaako yksikään suomalainen ammattiliitto kapitalismia kyseenalaiseksi?

Ammattiliittojen tultua yhä enemmän taloudellisesti itsenäisiksi, niiden toimitsijat ovat vieraantuneet yhä enemmän itse edustamiensa työläisten intresseistä ja tavoitteista. He hallitsevat ja ohjaavat saamiensa ohjeiden mukaisesti tätä laajaa yhteiskunnallista liikettä. Tosiasiallisesti ay-liike edustaakin nykyään vain erilaisia porvarillisia ja valevasemmistolaisia puolueita, jotka eivät kunnioita ay-liikkeen itsenäisyyttä. Ay-liike pitäisi palauttaa työläisten etujen ajajaksi.

Tieto tuo valtaa. Tämän vuoksi oppilaitosten yhteistyötä teollisuuden kanssa tiivistetään jatkuvasti. Nykykapitalismi on tuotteistanut tieteen saavutukset yhä tiukemmin käyttöönsä. Kvantti-, bio- sekä tieto- ja viestintätekniikan kehitys ja näiden tieteenalojen oivallusten yhdistäminen on edistänyt viimeisen 50 vuoden aikana tiedettä enemmän kuin kaikki aikaisempi yhteensä. 2000-luvulla on luotu tehokkaita lääkkeitä, uusia materiaaleja ja yhä tappavampia aseita.

Ranskalainen filosofi Michel Foucaultin (1926 – 1984) mukaan tieto ja valta kietoutuvat toisiinsa tutkinnassa, jossa ne toimivat kontrollin apuna ja erilaisten identiteettien tuottajana. Foucaultin mielestä ”tietoa tuottava tutkimusyhteisö ei ole totuuden tutkimiseen omistautunut vapaan hengenviljelyn instituutio, vaan myös tieteellisessä tutkimuksessa valtasuhteet ovat kaikkialla läsnä. Näin valta ei ole vain rajoittavaa ja estävää vaan myös tuottavaa; tutkimustulokset syntyvät tahdosta tietoon.” (Jarkko Tontti, Rikostutkimus –lehti, 1998, s. 1-10.)

Lääketiede on valjastettu hyvinvointisairauksien voittamiseen ja ihmisiän pidentämiseen, koska ne tuottavat parhaimman taloudellisen tuloksen. Luokkayhteiskunnassa myös terveydenhoito polarisoituu. Hyvinvointipalveluja yksityistetään. Priorisoinnit ja leikkausjonot eivät koske vauraita kansalaisia. Tieteen kehittyneimmät oivallukset sovelletaan ensin aseteollisuuteen. Sähköpostiliikenteen vakoilu, lisääntyvä kameravalvonta sekä biotunnisteiden ottaminen mukaan kulunvalvontaan syventävät entisestään kansalaisten valvontaa.

Tiedotusvälineet luovat tietoisesti mielikuvia siitä, että Suomi on oikeudenmukainen hyvinvointivaltio, jonka kansalaiset elävät sopusoinnussa keskenään, vaikka sosiaaliturvaa heikennetään jatkuvasti ja vaikka köyhyydestä on tullut pysyvä ongelma maassamme.  Media ei korjaa valheitaan ja virhearvioitaan. Valtamedia on avoimesti Nato-myönteinen. Se pitää Naton hyökkäyssotia oikeutettuina. Se suhtautuu vihamielisesti ja vähättelevästi olemassa oleviin sosialistisiin valtioihin, vaikka ne sijaitsevat toisella puolella maapalloa. Valtamedia julkaisee omalta kannaltaan totuudenkaltaista informaatiota sellaisessa muodossa, joka ankkuroituu tuloksellisesti medialukutaidottoman ihmisen tajuntaan.

Matti Laitinen
11.4.2012

tiistai 10. huhtikuuta 2012

UHANALAINEN LAJI

Työtön työläinen on
kuin evätön hai.
Hän vajoaa pohjalle.
Työt ja evät viedään Kiinaan.

Palkkatyöläiset ja hait
ovat uhanalaisia eläimiä.
Evät pistetään keittoon.
Työttömät unohdetaan kortistoon.

Haita ja työläistä rääkätään.
Hai tukehtuu merellä trooliin.
Työläistä kiusataan
työttömyydellä ja toimeentulolla.

Kädellisiin kuuluvat
tehdastyöläiset
ovat maailman
uhanalaisin nisäkäslaji.

Hui hai,
ihan sama kai,
työläinen tai hai.

Älä välitä,
hyödynnä ja hylkää vain.


Matti Laitinen                   
Piinaviikolla 2012

maanantai 2. huhtikuuta 2012

DEMOKRATIA


Jean-Jacques RousseaunYhteiskuntasopimuksen” pääperiaatteet olivat: väkivaltaa ei pidä käyttää vallankäytön välineenä; ylin valtiovalta kuuluu kansalle ja kansalaiset ovat tasa-arvoisia; valtaa käyttävät ne henkilöt, jotka ovat valtuutettuja tai oikeutettuja siihen; valtiollisen vallan käyttö perustuu lainsäädäntöön ts. oikeusvaltion olemassaoloon; kansalaisten tulojen ja yhteiskunnallisen aseman erot eivät saa kasvaa liian suuriksi, niitä tulee säädellä. Ranskan vallankumouksesta on peräisin useita nykymaailman keskeisimmistä arvoista, kuten kansanvalta, yksityinen omistusoikeus, ihmisoikeudet (kansalliskokous julkaisi 26.8.1789 ihmisoikeuksien julistuksen, jolla tavoiteltiin "vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa") ja oikeusvaltion periaate.

Yhteiskuntasopimuksen periaatteita mallinnetaan Suomessa heikoin tuloksin. Perustuslakimme mukaan valtiovalta maassamme kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäivillä eduskunta. Kansaa halveksiva eduskunta edistää kansan polarisoitumista köyhiksi ja rikkaiksi. Se ei säätele myöskään tuloeroja. Suomalaiseen kansanvaltaan sisältyvä yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen on torso, koska se ei koske yhteiskunnan taloutta.  Julkisen vallan käytön tulisi perustua lakiin. Kuinka moni poliitikko noudattaa tarkoin lakia? Entä ihmisoikeudet ja valinnanvapaus?

JOUSTAVA DEMOKRATIA

Tiedostusvälineet ylikorostavat parlamentarismia politiikassa ja siihen vedotaan yhteiskuntarauhan säilyttämiseksi. Kansainvälisessä mitassa tämän voi havaita mm. siitä, miten USA ja sen liittolaiset luokittelevat muita valtioita ystävikseen tai vihollisikseen pitäen perusteluinaan ”vapaita vaaleja” ja parlamentaarisia hallintoelimiä demokratian toteutumisen tärkeimpinä ilmentyminä. ”Meidän on voimistettava siteitämme demokraattisiin liittolaisiimme ja on haastettava hallitukset, jotka ovat vihamielisiä meidän arvoillemme ja intresseillemme.” (Project for the New American Century). Kuinka militaristinen USA, jossa vallitsee suurpääomaa palveleva kaksipuoluejärjestelmä, voi olla demokratian vientimaa?

Demokratia on vallankäytön muoto, jonka sisällön ja toteutustavan määrittelee sitä toteuttavan yhteiskuntajärjestelmän luonne ja tuotantotapa.  Sillä kenellä on käsissään yhteiskunnan taloudellinen valta ja siihen ankkuroitu poliittinen valta, on viime kädessä hallussaan myös todellinen valta yhteiskunnassa. Yhdysvallat ei muodosta tässä mitään poikkeusta. Se suosii sekä sisä- että ulkopolitiikassaan väkivallankäyttöä vallanvälineenä. Vallankäyttäjät suosittavat yhteiskunnan sisäisiin sairauksiin selliä ja ulkoisiin ongelmiin risteilyohjuksia.

DEODORANTTI NIMELTÄ DEMOKRATIA

EU:n kailottama pääomien, työvoiman, kaupan ja tavaroiden liikkumisen vapaus ajaa ylikansallisten yhtiöiden demokratiaa. Ylikansallisista yhtiöistä muodostui 1970-luvun lopulla kapitalistisen pääoman kasvun ja riiston päävälineiksi koko maailmassa. Ne puuttuvat suoraan tai välillisesti kohdemaansa sisäisiin asioihin mm. kontrolloimalla niiden luonnonvaroja, olemalla noudattamalla paikallista lainsäädäntöä ja painostamalla hallituksia. Nykyisin maailman 100 suurimmasta taloudesta 51 on yrityksiä ja vain 49 valtioita. Maailman 200 suurinta yritystä tuottaa yhteensä suuremman liikevaihdon kuin maailman kaikkien maiden bruttokansantuote on poislukien 10 suurinta maata. Monikansallisten suuryritysten taloudellinen etu ajaa aina kansallisvaltioiden etujen ylitse. Tämä ilmenee uusliberalistisena talouspolitiikkana. Ylikansallisten firmojen johtoa ei ole valittu demokraattisesti, mutta ne valitsevat keskenään demokraattisesti alusmaidensa poliittiset johtajat.

DEMOKRAATTINEN SUOMI – NAURETTAVA AJATUS

Suomalainen edustuksellinen demokratia kuuntelee kansan tahtoa vain oikealla korvallaan. Liian monen kansalaisen motivaatio äänestämiseen loppuu siihen turhauttavaan tosiasiaan, ettei hän voi päättää edes omasta elämästään. Kaikkialla, missä esiintyy valtaa, on puute demokratiasta. Vastuu on niin ehtymätön luonnonvara, että sitä riittää yllin kyllin jokaiselle. Demokratia ei laajene valtaa keskittämällä. Hallituksen suunnittelema kuntauudistus, jossa maamme alueellinen itsehallinto tuhotaan, on kuohittua demokratiaa. Suomessa päättäjien ja kansalaisten kesken ei vallitse yhdenvertaisuutta. Hallitukset eivät joudu koskaan edesvastuuseen harjoittamastaan talouspolitiikasta. Lisäksi eurooppalaiset kapitalistit ovat valtiovallan erityisessä suojeluksessa etenkin heidän itsensä aiheuttamien taloudellisten kriisien vallitessa. Suomalainen puoluetukijärjestelmä on osa poliittista eloonjäämisoppia, jonka tarkoituksena on säilyttää vallassa ne, joilla valta jo on.

YHTEISKUNNAN DEMOKRAATTISUUS

Yhteiskunnan demokraattisuus ilmenee siitä, kuinka paljon valtaa ja vastuuta kansalaisilla on päättää omasta elämästään ja elinympäristöstään koskien myös taloutta. Demokraattisuuden perusehtoina ovat vallanpitäjien ja kansalaisten tasa-arvoisuus ja kansalaisten osallisuus yhteiskunnassa sekä heidän tasavertainen kohtelunsa lain edessä. Demokratian laajuus toimii kaikissa valtioissa yhteiskuntaluokkien valtasuhdemittarina. Sama asia pätee myös valtioiden keskuudessa koko maailman mittakaavassa. Kansanvallan pitäisi olla kansan enemmistön tietoisen tahdon mukaan toimimista ja sen tekemien päätösten noudattamista. Sen toimivuus edellyttää sivistynyttä ja omaneduntavoittelusta vapautunutta kansaa ja sosialistista yhteiskuntaa.

Matti Laitinen
2.4.2012