perjantai 11. kesäkuuta 2021

 


KORONAA JA BITTIBYROKRATIAA

Kävin hakemassa kundini Arskan puolen päivän jälkeen Pasilan toimintakeskuksesta. Jeesasin häntä duunaamaan kledjut niskaan. Päivä oli skulannut hyvin. Ulkona oli käyty, oli safkattu ja silputtu papruja. Arska oli kertonut omalla kielellään menevänsä tänään faijan kanssa rokotukseen. Spigua oli pistetty näytösluontoisesti olkaan ja hanuriin.

Dallasimme helteessä Arskan kanssa Resiinakujaa ylöspäin ja kurvasimme Pakkamestarinkadulle. Pihalla Stop Huumeille ry:n päihdekuntoutujat bailasivat selvin päin kesän alkamista. Me jatkoimme taivallustamme Itä-Pasilassa Asemapäällikönkatua pitkin Ratamestarinkadulle ja sieltä edelleen Messukeskukseen. Kerroin Arskalle, että kun on saatu piikki persuuksiin, päästään heinäkuussa Tarttoon. Reissataan botskilla ja stogella. Arska vaikutti innostuneelta. Kättelimme.

Liityimme maskit naamareissa Messukeskuksen pohjoisen sisäänkäynnin rokotejonoon. Läpäisimme terveyteemme ja liikkumiseemme liittyvän kysymyssarjan. Dörtsit aukenivat meille. Desinfioimme handumme. Jono eteni tasaista vauhtia. Meidän hugimme koitti. Arska ojensi Kela-tsettinsä uroshoitsulle. Pummasin Arskaa kertomaan, mihin pistetään. Tämä osoitti oikeaa kankkuaan. Hoitsu hökelsi jotain olkavarresta. Heitin hoitsulle, että homman sujumisen onnaamiseksi, olisi parasta toimia näin. Kundi ymmärsi yskän. Snadi auuh, laastari ja se oli siinä.

Julkinen terveydenhoito handlasi hommansa Messukeskuksessa hyvin. Henkilökunta oli ystävällistä ja kehitysvammaista ihmistä ja tämän faijaa huomioivaa. Keikka sujui paljon paremmin kuin edellisellä kerralla maaliskuussa. Toivuimme tapahtumasta muiden rokotettujen kanssa tsitaten tuolilla vartin. Arska dokasi limpparia poispääsyä ventatessa.

Himaan päästyämme ilmaantui snadi hallinnollinen ja tietotekninen probleemi. Kuinka hitossa saisimme Arskalle oman kansallisen koronarokotustodistuksen? Kelan omakanta.fi ei sitä meille suonut, koska Arska ei voi käyttää vahvaa tunnistautumista tietokantaan. Hänen pankkinsa ei myönnä verkkopankkitunnuksia henkilölle, joka ei kykene käyttämään itsenäisesti verkkopankkia.

Kundillamme ei ole myöskään ID-korttia, sen lukulaitetta ja sen käytön edellyttämää ohjelmasovellusta. Lisäksi mobiilivarmenteen käyttöönotto edellyttäisi tunnistautumista verkkopankkitunnuksin palvelua rekisteröitäessä. Asiointivaltuuden myöntäminen toiselle henkilölle vaatii myös pankkitunnuksia.

Tällainen sähköinen viestintäkäytäntö asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Tämähän sorsii selkeästi henkilöitä, joilla on rajoitteitta kognitiivisessa toimintakyvyssään tai jotka eivät hallitse tietotekniikan perusteita. Kuinka paljon jengiä jumittuu tähän samaan e-asioinnin – bittibyrokratian - umpikujaan? Lähetin tiedustelun jatkotoimenpiteistä Stadin Maisa-asiakasportaaliin. Miksi jokaiselle suomalaiselle ei luoda yhteiskunnan toimesta omia asiointeihin oikeuttavia verkkotunnuksia?

Matti Laitinen

7.6.2021

eläkeruuna ja omaishoitaja Vallilasta

tiistai 1. kesäkuuta 2021

 


JÖTIKKÄ

Minulla oli huilipäivä. Tsittasin rantsussa. Dokasin huikat herukkamehua ja tungin pullamössöä naamaani. Olin saanut mestasta jo snadin pasurin ja yhden räkärin. Stikkasin ne kantavarikselleni. Vaakku haldasi hommansa ja vaappui tutun puun alle. Päätin vaihtaa mestaa, kun fisu ei näyttänyt skruudaavan enää. Rantsutiellä vihreä biitsilippu liehui vavan päässä blosiksessa. Vaalimainosta raahaava kundi kalasteli ääniä. Vain me kaksi fisustimme tällä aurinkoisella Vanhankaupunginlahden rannalla.

Dallasin kohti Kuliksen siltaa. Duunasin rantsussa repun kivivallin päälle. Pujotin masin koukkuun. Sinkosin virvelillä botnemetskini kauas skönelle lähes vastablosikseen. Annoin sen vajota botneen. Paino pysähtyi stoppariin. Koukku matoineen tapsin päässä jäi pyytämään. Aallot iskeytyivät rantsun stebareihin. Asetin metskini haaratsepaan. Kelasin liiat löysät pois. Jäin venttaamaan fisun tärppiä. Seurasin, kuinka tuuli tarttui siimaan. Se kaareutui. Tiira lekuutteli ilmassa ja kyttäsi skönessä jotain skitaria.

Tsiigattuani muutaman minsan skönelle. Hiffasin virvelini vavassa pari nykäystä. Siima suoristui. Tartuin metskiini. Tein vapa stondiksessa vastavedon. Joku pani hitosti hanttiin siiman toisessa päässä. Aloin kelata vapa pystyssä siimaa sisään. Fisu kävi pinnassa ja polskutti vodaa parinkymmenen metrin päässä. Hilasin fisua lähemmäksi vavalla ja kelasin sen jälkeen nopsaan siimaa ineen. Onnekseni rantsu oli matala ja hiekkapohjainen. Sain vedettyä styrkan fisun nätisti liidossa biitsille.

Metskiini oli tarttunut pulska, puolimetrinen merilahna. Kuparilta hohtava latikas tuntui painavan reilusti yli kilon. Siinä me tsiigasimme rantsulla toisiamme silmiin. Irrotin koukun pihdeillä sätkyttelevän jötikän suusta. Päästin eväkkäältä blodet skeglellä saman tien. Sisuksien mädistä päätellen lahnojen kutuaika oli alkanut.

Pakkasin fisustuskamani ja saaliini reppuuni. Lähdin dallaamaan onellisena starbana kohti Valkkaa. Sain saalista sen verran kuin tarvitsin. Ollessani snadi Bärtsin kundi uunilahna oli himassa herkkusafkaa.

Matti Laitinen

eläkeruuna ja omaishoitaja

30.5.2021


perjantai 28. toukokuuta 2021

 


UUSI NORMAALI NORMAALI


Uudessa normaalissa sporalla

skujataan maski nassussa.

Kuski ei blisaa enää libareita.

Skuruun mahtuu sata kerrallaan.


Uudessa ympäristönormaalissa

Stadissa bygataan joka kolkalla.

Betoninvihreitä tornilähiöitä stondaa

jo Fisun, Sompan ja Jätkän rantsuissa.


Uudessa vakiintuneessa normaalissa

triplat ja tuplat skulaavat vajaalla.

Snadien budjujen pitäjät ovat kusessa.

Uusi normaali etsii etäisyyttä entiseen.


Uutena normaalina koronakeväänä

suuliksen mollottaessa puidet täyttyvät.

Jengi bailaa illalla puistojen nurtseilla.

Skoudet kyttäävät ihmiskeräytymiä.


Uusimman normaalin aikana baarissa,

raflassa voi dokata inessä tai terassilla

kimpassa bisseä tartuntavaaratta.

Musakeikalla tai leffassa kaikki on toisin.


Uuden normaalin moraalissa etusijalla ovat:

asehankinnat, liikevoitot, markkinat, etuoikeudet,

rokotebisnes, setelipainoapu, turhuustuotanto.

Vammaisista ja vanhuksista välitetään vähemmän.

Uudessa normaalissa asevarustelu kiihtyy.

Uudessa normaalissa sota on rauhaa.

Uuden normaalin aikana kaikki mahdollinen

koronaan koplattu on täysin normaalia.


Kestävä kehitys korvataan kestävällä kyynisyydellä.


Matti Laitinen

24.5.2021



sunnuntai 23. toukokuuta 2021

 
















HIETSUSSA

Kävin eräänä kauniina toukokuun päivänä muistelemassa mutsiani ja faijaani Hietsun uurnalehdossa. He delasivat 1-2 vuotta ennen viheliäisen korona-aikakauden alkua. He olivat kummatkin byggaamassa pienellä liksalla hyvinvointivaltiota. He kasvattivat ja ruokkivat neljä kakrua. Työläisvanhempani liittyivät kumpikin vuorollaan nimettöminä tähän Stadin tuhkayhteisöön. Laskin ruukkuruusun alueen muistopystin viereen. Sen jalustassa luki: ”Sinä verhoudut valoon.”

100 000 vainajaa goisasi kiviaidan takana hiekkafikoissaan.

Kalmistossa ei saanut lenkkeillä, fillaroida eikä skimbata.

Hietsussa suomalaiset merkkihenkilöt halusivat sukuskrubuissaan

maatua hiljaa.

Mäntyjä, kuusia, koivuja, vaahteroita, lehmuksia, marjakuusia ja tammia.

Veistoksia, hautaholveja, ruostuneita ristejä ja vaatimattomia hautakiviä.

Protestantteja, kahden sortin katolisia, juutalaisia, islamilaisia ja ateisteja.

Tuonelan tasa-arvolaissa ihmiset velvoitetaan erottamaan

kuoltuaankin selkeästi toisistaan.” (Runokokoelmasta Vallila, ML)

Muistisairas faijani bunkkasi viimeiset vuotensa hoivakodissa. Seurasin läheltä satamajätkän hidasta palvelutalokuolemaa 3,5 vuotta. Mutsi sinnitteli omin voimin senioritalossa, kunnes aivoinfarkti sekoitti pakan lopullisesti. En usko pienituloisten vanhusten tilanteen ja hyvinvoinnin kodeissa ja laitoksissa kohentuneen jo yli vuoden kestäneen koronapandemian aikana. Henkilökuntaa on liian vähän, ja rajoituksia on paljon. Ihmisarvo on merkillinen asia. Sen kurssi on hyvin ailahteleva.

Dallasin uurnalehdosta tsittaamaan penkille Lapinlahden rantsuun. Lakkautetun pöpilän rakennukset piirtyivät öögiini. Nuoruus kiiti hiekkatiellä lenkkareissaan ja sähköpotkulaudoillaan ohitseni. Sorsat, hanhet ja muut vesifogelit puuhailivat omissa pesintäduuneissaan. Puut lehtivät. Sköne oli tyyni. Särkikalat olivat aloittaneet kutunsa. Kaislikossa suhisi. Suulis lämmitti. Tyhjensin terveysturvallisesti tölkin huurteista muisto-olutta.

Arvokkaasta vanhuudesta bamlataan paljon. Se on politiikassa ja seurustelussa hyvin suosittu pelastuksen kohde. Arvokas vanhuus näyttää olevan kuitenkin niin kallis, että vain harvalla on siihen varaa. Me kaikki vanhenemme. Jos emme fragaa vanhuusturvan ja vanhusten ihmisoikeuksien puolesta ollessamme vielä itse kondiksessa, meidän käy hyvin kehnosti. Kremiksen piipusta tupruavat savumerkit eivät kanna päättäjille asti. Tsennaan tämän hyvin, koska olen itsekin jo 67-vuotias vanhukaisstarba.

Entä jos koronanormaali eristyksineen ja rajoituksineen muuttuukin pysyvästi vanhusten jokapäiväiseksi arjeksi?

Matti Laitinen

21.5.2021

…………………………………………………………...

MERENNEIDOT

Lasin alla istui 20 pientä merenneitoa.

Mies oli tuonut rakkaalle vaimolleen

joka vuosi uuden snadin merenneidon.


Parkkeerasin faijan pyörätuolin telkkarisaliin

toisten pyörätuolien joukkoon.

Väänsin apuvälineen seisontajarrut päälle.


On hyvä, että joku käy katsomassa.

Minua ei ole käynyt kukaan tsiigaamassa.

Hylkääminen on syvä hauta.


Merenneitomies vieraili joka päivä.


Minä käyn viikoittain ulkoiluttamassa faijaani.

Hän on ollut ikänsä ulkoilmaihminen.

Puutteistaan huolimatta hän on ihminen.


Niin, faija on aina faija.


Menneet ovat menneitä.

Riitoja ei kannata repiä auki.

Muistisairaus haalistaa kaunatkin.


Minä astuin stogeaseman alla dösään.

Minä muistelin matkallani

halki syksyisen, pohjoisen Stadin

lapsuuttani ja nuoruuttani.


Faija toi meille Köpiksestä kauan sitten

Jimi Hendrixin tuplaälppärin.

Faija pääsee pian bunkkaamaan palvelutaloon.


Puolustuskyvyttömyyden kohtaaminen

opettaa ihmistä antamaan anteeksi.


Matti Laitinen

16.10.2016

maanantai 17. toukokuuta 2021

 














SNADINA KUNDINA


Mä änkesin maailmaan

betskun, teräksen, assun

ja tiilien keskelle

kivisiä kartsoja dallaamaan.


Ensimmäinen luontoääni

oli sporakiskojen kirskunta.

Hämiksellä skujas mosseja,

ifoja, volgia ja popedoita.


Bunkkasin broidien kanssa

Pengiksen hikisessä kaksiossa.

Faija oli sekatyömies,

mutsi duunas muille safkaa.


Faijan tätejä äijineen

budjas samassa byggassa.

Ne oli kaikki duunareita,

tsyrkasta hatkat ottaneita.


Mutsi oli syntynyt landella.

Se pisti meidät Ebeneseriin.

Me lähdimme aidan alta haneen.

Elämä alkoi vasta Hesarilla.


Faija vei meidät tsiigaamaan

boksaamista ja brotaamista.

Mäkin steppasin ajallani

broidien kanssa molskille.


Perjantaisin käytiin bastussa Kurvissa

fatsin ja faijanfaijan kanssa.

Starbat teki kuppia skobejen välissä.

Sota oli rikkonut monta gubbea.


Käppäilin aamuisin kimpassa

Styrmanin Joren kanssa skoleen.

Mä tsittasin Bärtsin pulpetissa

kaks ekaa luokkaa Sirpan vieressä.

Gimmat ja kundit istu kimpassa.


Elämä bragas, kämppä kusahti alta.

Meidät lempattiin himasta kartsalle.

Mutsi ja faija goisas toisten nurkissa.

Me skidit jouduimme lusimaan

kolmeksi kuukaudeksi Soffariin.


Vihdoin suulis nousi Itä-Helsingistä.

Saatiin stadin luukku Ylikseltä.


Matti Laitinen

keskiviikko 5. toukokuuta 2021

 


HELSINGIN PUISTOJEN PUOLESTA

Puisto on avoin tai puoliavoin hoidettu viheralue kaupunkirakenteen keskellä. Se on ihmisen toimesta rakennettu ja hoidettu viheralue. Kaupunkien asukkaat pitävät sen olemassaoloa tärkeänä. Puistoja on monenlaisia kuten koira- ja leikkipuistot, puistometsät, ulkoilupuistot, puulajipuistot ja asuinkortteleiden puistikot. Puisto koostuu yleensä kukkaistutuksista, nurmikosta, kävelyteistä, kallioista, puista, penkeistä, toisinaan myös patsaista ja suihkulähteistä. Puistoistutuksia näkee myös julkisten rakennusten ympärillä, katujen varsilla ja asuintalojen pihapuina. Puistojen ylläpito ja kunnostus ovat osa kaupunkien rakennusperinnön vaalimista.

Luonto eri elämän muotoineen, maastoineen ja vesistöineen on myös helsinkiläisille hyvin tärkeä asia. Puistojen olemassaolo liittyy kiinteästi kaupunkilaisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin sekä heidän luontosuhteensa säilymiseen. Useat helsinkiläiset puistot ovat uhanalaisia kulttuurimaisemia.

KUNNAT SÄÄTELEVÄT KAAVOITUKSELLA MAA-ALUEIDENSA KÄYTTÖÄ

Kunnat säätelevät kaavoituksella maa-alueidensa käyttöä ja rakentamista. Kaavaa laadittaessa suunnitellaan mm. puistojen ja muiden viheralueiden ja liikenteen sijoittuminen kaupunkiin. Yleiskaava on koko kaupungin kattava maankäytön ja liikenteen järjestämisen yleispiirteinen suunnitelma. Yleiskaava laaditaan Helsingissä noin 10 vuoden välein. Se ohjaa asemakaavoitusta. Sitä voidaan täydentää tai muuttaa suppeammalle alueelle laadittavalla osayleiskaavalla. Helsingin nykyinen yleiskaava tuli voimaan v. 2016.

Asemakaavoilla ja niiden muutoksilla luodaan edellytykset rakentamiselle säätämällä, mihin tarkoituksiin aluetta voi käyttää ja kuinka paljon alueelle saa rakentaa. Jos alue on kaavoitettu puistoksi, sitä ei voi käyttää muihin tarkoituksiin ilman asemakaavan muutosta. Asemakaava voi käsittää kokonaisen asuinalueen tai vain yhden tontin. Rakentaminen voi alkaa vasta, kun asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on saanut lainvoiman.

KANTAKAUPUNGIN VIHERALUEET RAKENNUSKIELTOON

Stadin v. 2016 yleiskaavan betoninvihreät tavoitteet rakentamisesta ja kaavavarannosta, sijoittaja- ja grynderivetoinen kaavoitus sekä yksipuolinen tiiviin kaupunkirakenteen ihailu ovat johtaneet siihen, että useat stadilaisille tärkeät viheralueet ja arvokkaat luonto- ja kulttuuriympäristöt ovat uhattuina tai jo osin tuhottuja.

Stadin kantakaupungin kaupunginosissa, joissa on niukasti puistoja ja puistoistutuksia naamaria kohti, viheralueille rakentaminen pitäisi ehdottomasti kieltää. Näitä kaupunginosia ovat Krunika, Kluuvi, Nokka, Kamppi, Töölöt, Ruoholahti, eteläiset kaupunginosat, Laru, Bärtsi, Alppila, Valkka, Heruli ja Kumpula sekä Itä-Helsingin saaristokaupunginosat vanhoine metsineen. 

Matti Laitinen

Valkanlaaksossa dallaava vanhukainen

23.4.2021


HARMAANA SUNNUNTAINA


Dallaan marraskuun, kuoleman kuun

läpitunkevassa koleraharmaudessa.

Harmaus valuu kadulle räntänä ja vodana.

Dösät ja fiudet flyysaavat Studaria.


Kurvaan Studarilta Hämikselle.

Pysyttelen iisisti sontsani suojassa.

GeeBee ja Paavalin tsyrkka venttaavat

snögen voittoa kaamoksen hämärästä.


Valkanlaaksossa Kuppalan kusipuro virtaa

vaisuna ja savisena kohti sköneä.

Vihreät nurtsit ovat kuuraantuneet.

Mandskun kuoret muistuttavat mollikasta.


Sillan alta, skeittipaikalta ei kantaudu

skeittilautojen ja fillareiden kolinaa.

Kasin ja kutosen spora skujaavat sillalla.

Harvat harmaata harmautta rakastavat.


Valkan hiekkatiellä haikeat Terijoen salavat

ovat stripanneet vihreän rotsinsa.

Puissa fogelien risupesät ja maassa

keitaan mökit ovat uinahtaneet talviuneen.


Tulevaisuudessa tunnelma särkyy, katoaa.

Näissä maisemissa spora huristaa

mosa naukuen Pasilasta Fisusatamaan.

Salavassa tsittaa punatulkkuja,

Stadin pomoina täysmulkkuja.


Ylitän kentsun luona loskaisen puusillan.

Sorsat pummaavat jonkassa sapuskaa.

Valkan futiskenttä on saanut ensilumen.

Urheiluviihdeakatemia täyttää taivaanrannan.


Argentiinan köyhien haaveiden ja toivon

taistelutantereiden urheat sankarit

Che Guevara ja Diego Maradona ovat

kummatkin henkensä heittäneet.


Matti Laitinen

29.11.2020

torstai 22. huhtikuuta 2021

 


BETONIVUOKOT KUKKIVAT TAAS


Dallaamme kohti koronakevättä.

Blodesta, bissestä ja kusesta

suurin osa on vettä.


Dallaamme kohti koronakevättä.

Vaalilupauksista suurin osa

on vain äänestysärsykettä.


Dallaamme kohti koronakevättä.

Fogelien ja poliitikkojen livertely

ovat vain kosintaviihdettä.


Dallaamme kohti koronakevättä.

Käet munivat toisten pesiin.

Grynderien sinivihreät frendit

dyykkaavat mediassa esiin.


Dallaamme kohti koronakevättä.

Hämiksellä loistavat pian naamataulut.

Fressit ja vuosikertanaamat

samat gamlat, dorkat lupauslaulut.


Dallaamme kohti koronakevättä.

Duunissa monen mieliala apeutuu,

onnellisten sinivalkoisten maassa

monen työura Kemissäumpeutuu.


Betonivuokot kukkivat taas Fisusatamassa.


Matti Laitinen

22.4.2021

perjantai 16. huhtikuuta 2021

 


TÄMÄ STADI ON MEIDÄN


Betonivihreät ja -siniset lupaavat,

naruttavat, blisaavat meidät aina.

Oikeiston minkään lajityypin varaan

duunarin ei kannata laskea mitään.


Minun stadilaisuuttani ylläpitävät yhä

muut arvot kuin pörssikurssien arvot.

Stadissa on muitakin kaupunginosia kuin

Eira, Kamppi, Krunika, Kulis, Tölikkä,

pääkonttorit ja kauppakeskukset.


Puistot, torit, skuttat, sköne, rantsut, kaltsit

ja kartsat kuuluvat Stadissa meille asukkaille

ei mulkuille gryndereille ja bisnesveikoille.

Tornitalo- ja tonttidorkat skimbatkaa vittuun.


Elämä ilman sporia tai lähiterkkareita

on elämää skrebbanat jäässä

kartsalla dallaten ilman verkkareita.

Fisusataman terkkaritehdas on perseestä.


Kaikkea ei pidä uskoa eikä täydennysrakentaa.

Gryndereitä ja sijoittajia ei kannata kielistellä.

Ketään ei pidä mielistellä, ruinata lupaa elää.

Flaidataan kimpassa Stadin tuhoamista vastaan.


Me täällä bunkkaavat ihmiset, meidän kotimme,

kotikatumme, puistomme, pystimme, baarimme,

skrubumme, sukupolvien muistomme, kaupunginosamme,

oma skönen äärellä lepäävä rakas Stadimme,

me muodostamme yhdessä stydin stadimme.


Matti Laitinen

Valkan kundi

12.4.2021


lauantai 10. huhtikuuta 2021

 


OMAISHOITAJAT JA VAMMAISOHJAAJAT KORONABYROKRATIAN KOURISSA

Minulle ringattiin 17.3.2021 poikamme Arskan vakkaripienryhmäkodista. Kundimme oli ollut siellä viikonlopun lähihoitojaksolla. Ohjaaja kertoi minulle yhden ohjaajan koronatestin näyttäneen positiivista. Ryhmäkodin asukkaat olivat saanet maaliskuun alussa koronarokotuksen ykkösvaiheen, koska he kuuluvat riskiryhmä ykköseen. Arska sen sijaan venttasi 18.3. tapahtuvaa piikitystään. Ryhmäkodin henkilökunta oli myös rokottamatta. Tähän mennessä yksikön 5/7 ohjaajaa on ollut jo koronakaranteenissa. Kaksi työntekijää on sairastanut koronataudin.

Ryhmäkodin henkilökunta oli noudattanut työssään vammaisten ihmisten parissa Stadin koronaohjeita. Se käytti käsidesiä, muisti turvavälit, vältteli lähikontakteja ja koteloi naamansa kuonokoppaan. Minulle kerrottiin Arskan olleen hoitojaksollaan samassa tilassa positiivisen koronanäytteen antaneen ohjaajan kanssa. Henkilökunta toimi vastuullisesti ottaessaan oma-aloitteisesti yhteyttä meihin Arskan omaishoitaja-vanhempiin. Tiedustelin ohjaajalta, kuinka me menettelemme tapahtuneen jälkeen?

Ohjaaja pyysi minua odottamaan Helsingin kaupungin Epidemiologinen toiminnan (ET) yhteydenottoa ja kysymään sieltä toimintaohjeita. Minulle selvitettiin, että ohjaajien tartuntaa/altistusta hoitaa kyseinen ET. Se huolehtii Stadin alueella tartuntatautiepidemioista sekä antaa niihin liittyvää neuvontaa ja ohjausta. Soittaessani iltapäivällä uudelleen ryhmäkotiin saadakseni valaistusta tilanteeseen ET selvitti yhä ryhmäkodin koronatilannetta. Se ei ottanut yhteyttä meihin Arskan omaishoitajiin.

Päätimme keskiviikkona 17.3.2021 perheemme jäävän oma-aloitteisesti koronakaranteeniin poikamme korona-altistuman vuoksi. Asiasta tiedotettiin myös Arskan toimintakeskukseen. Se lupasi olla yhteydessä pienryhmäkotiin. Pienryhmäkodin ohjaaja soitti ja kertoi kundimme voivan mennä koronarokotukseen ET:n lekurin selvityksen mukaan, jos tällä ei ilmene koronaoireita. Arska sai rokotuksensa ajallaan.

ET:n työntekijän kanssa käymämme puhelinkeskustelun ja myöhemmin saamamme dokumentin perusteella kundimme karanteenipäätös 16.-28.3.2021 tehtiin vasta 24.3.2021. Saimme päätöksen kirjallisena sähköpostitse 30.3.2021. Arska oli siis altistunut ryhmäkodissa koronalle tai jopa saanut mahdollisesti koronatartunnan. Tartunnan iskiessä samoin olisi käynyt hänen vanhemmilleen ja toimintakeskuksen porukalle. Selvisimme onneksemme säikähdyksellä. Me omaishoitajavanhemmat saamme oman koronapiikkimme 9.4.2021.

Tänään 6.4. Arskan pienryhmäkodista soitettiin, ettei kundi voi tulla lähihoitojaksolle viikonloppuna, koska sen eristyksessä olevalla asukkaalla on todettu koronaoireita. Koronakaranteenia on päätetty jatkaa viikolla.

Mikä kehitysvammaiseen ihmiseen, hänen perheeseensä ja hänen toimintaympäristöönsä kohdistuvassa viranomaiskoronatiedotuksessa ja koronan torjunnassa, oikein mättää? Suomen koronaepidemia ei taltu, eivätkä tartuntaketjut katkea etenemällä byrokratia edellä. Miksi henkilökuntaa, joka työskentelee ykkösriskiryhmää edustavien kehitysvammaisten kanssa, ei rokoteta? Miksi heille ei anneta työnohjausta ja ohjeita koronatilanteita varten? Miksi heidän terveytensä vaarannetaan toistuvasti?

Matti Laitinen

kehitysvammaisen pojan isä

6.4.2021

Onko jokaisen ihmisen terveysturvallisuus tärkeää!

 


MIKSI SUOMALAINEN KUNNALLINEN ITSEHALLINTO TÄYTYY ROMUTTAA?

Suomen hallitus antoi esityksensä sote-uudistuksesta eduskunnalle 8.12.2020. Esityksen mukaiset hyvinvointialueet – Helsinki ja 21 muuta hyvinvointialuetta – perustetaan mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Erityistason palveluita varten Suomeen tulisi lisäksi viisi yhteistoiminta-aluetta. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuisi aluksi täysin valtionosuuksiin. Maakuntaveron olisi tarkoitus täydentää hyvinvointialueiden rahoitusta jollakin aikavälillä. Lait astuisivat voimaan porrastetusti, osa 1.7.2021 ja viimeiset 1. 1.2023. Kokonaisuuden voimaantulo vaatii vielä eduskunnan hyväksynnän. Maakuntavaalit järjestetään v. 2025.

Perusteluina tälle vallansiirrolle ja toimintojen keskittämiselle ovat maamme väestön nopea ikääntyminen ja tästä johtuva kasvava palveluiden tarve. Uudistuksen painopiste on julkisissa palveluissa ja niitä täydentävät entiseen tapaan yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt (kolmas sektori). Hallituksen mukaan julkisen talouden kestävyys edellyttää sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvupaineen hillintää lähivuosikymmeninä.

ESIMAKUA TULEVASTA SOTE:STA

Helsingissä sote-uudistusta on edistetty lakkauttamalla lähiterveysasemia ja siirtämällä näiden tarjoamat julkiset terveyspalvelut mm. Kalasataman terveyden jälleenkäsittelylaitokseen. Stadin johdon tavoitteena on keskittää 2020-luvun loppuun mennessä terveyspalvelut 6 – 7 tehdasmaiseen terveydenlajittelukeskukseen, joista osa toimii vuokratiloissa. Lisäksi jäisi pari pienempää terveysasemaa. Saman suunnitelman mukaan Keskustan uusi terveysasema ja Kannelmäen terveysasema ulkoistetaan. Sote-uudistuksen varjolla ei saa lopettaa Stadin lähiterveysasemia ja keskittää palveluja jättikeskuksiin.

PAIKALLISEN ITSEHALLINNON SUPISTAMINEN

Nykyisin 309 kunnan vastuulla olevien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien järjestäminen aiotaan siirtää hyvinvointialueille. Poikkeuksena muista kunnista Helsinki vastaisi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan eikä pääkaupunki kuuluisi mihinkään hyvinvointialueeseen. Kuinka alueellista itsehallintoa voidaan vahvistaa supistamalla sitä? Maakunta/hyvinvointialuemalli on yksi tapa kaapata poliittinen ja taloudellinen valta yhteiskunnassa yhä harvempien käsiin. Se on paikallisdemokratian ulkoistamista. Pormestarimalli on vasta alkusoittoa tälle uudelle järjestykselle.

MAAKUNTAVERO

Hallitusohjelman mukainen, laaja selvitystyö maakuntaverosta on valmistunut. Maakuntaveron käyttöönot-toa on puollettu mm. sillä, että maakuntaverolla vahvistettaisiin alueellista itsehallintoa, luotaisiin taloudellisia kannustimia sekä helpotettaisiin investointien rahoitusta. Maakuntaveron riskeinä ovat sen johtaminen todennäköisesti verotuksen alueellisten erojen kasvuun ja palvelujen yhdenvertaisuuden heikkenemiseen. Pienellä paikkakunnalla on vähän veronmaksajia ja verotuloja tuottavia työpaikkoja.

VAIHTOEHTOJA MAAKUNTAVEROSTA

1) Hyvinvointialueella/maakunnalla ei ole verotusoikeutta. Sen tehtäväkenttä on rajattu nykyiseen sote- ja pelastustoimeen.

2) Hyvinvointialueella/maakunnassa tehtäväkenttä on rajattu nykyiseen sote- ja pelastustoimeen. Valtion rahoituksen lisänä on merkitykseltään pieni maakuntavero.

3) Maakunnan tehtäväkenttä on olennaisesti esitettyä laajempi ja maakuntaveron merkitys on rahoituksessa suuri, eli se vastaisi nykyistä kuntaveroa (kunnallisvero + kiinteistövero). Kunnallisvero on Suomessa tulovero, joka peritään verovelvollisen ansiotuloista. Kiinteistön omistaja maksaa vuosittain kunnalle kiinteistöveroa kiinteistön arvon perusteella.

VALLAN KESKITTÄMINEN VIEHÄTTÄÄ

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (Kepu) arvion mukaan: ”Skenaarioiden perusteella verorasituksen alueelliset erot muodostuvat varsin suuriksi jo pienilläkin veroasteilla. Kun sote-uudistuksen tavoite on lisätä kansalaisten yhdenvertaisuutta palveluiden saatavuudessa, niin maakuntaverotuksen käyttöönotto uhkaisi puolestaan lisätä eriarvoisuutta verotuksen kautta. Näin kävisi siitä huolimatta, että verotuksen tasaus-järjestelmät olisivat käytössä. Vahvan veropohjan alueilla asuvat hyötyisivät maakuntaverosta, mutta heikomman veropohjan alueiden asukkaat puolestaan eivät.

Kaikesta huolimatta maakuntavero ja vallan keskittäminen viehättävät kovasti valtiovarainministeri Matti Vanhasta: ”Olen komitean kanssa samaa mieltä siitä, että hyvinvointialueen uudistuminen verotusoikeuden saavaksi maakunnaksi, edellyttäisi sote- ja pelastustoimitehtäviä merkittävästi laajempien tehtävien siirtämistä itsehallintoalueelle. Uudella itsehallintoalueella täytyisi olla tehtäviensä kautta yhteys alueen elinvoimaan, työllisyyteen ja väestökehitykseen. Näin syntyisi myös mahdollisuus vaikuttaa veropohjaan. Käytännössä uudelle itsehallintoalueelle pitäisi siirtää ainakin nykyisiä maakuntien liittojen sekä ELY-keskusten tehtäviä.”

LÄHIDEMOKRATIAN PUOLESTA

Kuntalain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Miksi jo yli 100 vuotta hyvin toiminut demokraattinen järjestelmä täytyy romuttaa? Kun maakunta määrää, kuinka bunkkaamme, sairastamme, elämme ja luumuilemme, olemme menettäneet paikallisen itsehallintomme.

Maakuntamallin astuessa voimaan kuntavaltuustojen valtuutettujen (8999 v. 2017) oikeus päättää paikallisesta sote-politiikasta siirtyy maakunta/hyvinvointialuevaltuustolle. Tämän tempun myötä päättäjien määrä supistuu Suomessa sievästi neljännekseen. Jos tällainen demokratian kaventamishanke sallitaan, kuntavaltuustot voivat keskittyä tulevaisuudessa paikallisiin perinneruokiin, kotiseuturakkauteen ja ystävyyskuntatoimintaan. Kaavoitustoimi toteutuu jo nyt Helsingissä pormestarin ja grynderien yhteistyönä. Olemmeko matkalla kohti liittotasavaltaa?

Uusliberalismin hallintotapa perustuu valintojen teknologioihin, erilaisten tehokkuutta lisääviksi kuviteltujen valinta- ja kilpailutilanteiden luomiseen ja institutionalisoimiseen.” (Vesa Oittinen: Marx & Moderni)

Matti Laitinen

Valkassa asuva omaishoitajavanhukainen

4.4.2021

Lähteet: https://soteuudistus.fi/ ja Matti Vanhanen: Maakuntaveron ja tehtävien valmistelua jatkettava yhteensovitettuna, Valtiovarainministeriö 11.3.2021