AJATUKSIA SOSIALISTISESTA YHTEISKUNNASTA
Ihminen syntyy sosialistisessa yhteiskunnassa vapaana riistosta ja yhteiskunnallisesti tasa-arvoisena olentona. Hänellä on velvollisuus toimia sekä toisia ihmisiä että sosialistista yhteiskuntaa kohtaan ihmisyyden ja toveruuden hengessä.
Sosialismin tavoitteena on yhteiskunnan jäsenten – työtätekevien ihmisten – oma-aloitteisuuteen perustuvan vallan ja vastuun lisääminen yhteiskunnassa. Sosialistista yhteiskuntaa johtavan puolueen/puolueiden roolia ja sosialistista valtiota ei saa samaistaa toisiinsa, koska se johtaa helposti liioiteltuun vallan keskittämiseen.
Sosialistisessa yhteiskunnassa jokaisella kansalaisella on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Hänellä on oikeus liikkua vapaasti ja valita itse asuinpaikkansa sekä myös matkustusvapaus oman maansa ulkopuolelle.
Demokratia eli kansanvalta on kansan enemmistön tietoisen tahdon mukaan toimimista ja sen tekemien päätösten noudattamista. Sen toimivuus edellyttää sivistynyttä ja omaneduntavoittelusta vapautunutta kansaa. Sosialistisen yhteiskunnan demokraattisuus ilmenee siitä, kuinka paljon valtaa ja vastuuta kansalaisille on annettu päättää omasta elämästään ja elinympäristöstään. Demokratian toteutumisen perusehtona on vallanpitäjien ja vallan kohteen kaikinpuolinen tasa-arvoisuus ja kansalaisten osallistuva vuorovaikutus yhteiskunnassa sekä heidän tasavertainen kohtelunsa heidän asioitaan käsiteltäessä lain edessä.
OMISTUSUHTEET
Sosialistinen yhteiskunta omistaa perustuotantovälineet teollisuudessa ja rakennusalalla, julkiset rakennukset ja laitokset, joukkoliikennevälineet, tietoliikenne- ja sähköverkkojen infrastruktuurin, pankki- ja vakuutuslaitokset, kaupunkien vuokra-asunnot sekä median. Yhteiskunta vastaa myös kaupan jakeluketjuista. Yksityistä ansiotyötoimintaa voi harjoittaa käsityö- ja taidealan ammateissa, itsenäisenä ammatinharjoittajana, maataloudessa sekä erilaissa palvelualojen pienyrityksissä ja osuuskunnissa. Kenelläkään ei ole oikeutta käyttää sosialistista omaisuutta omien etujensa ajamiseen.
Sosialistisessa yhteiskunnassa sen jokaisella kansalaisella on oikeus omistaa omalla työnteolla ansaittua omaisuutta kuten asunto yksin tai yhdessä toisten kanssa. Keltään ei voi mielivaltaisesti riistää hänen laillisesti hankimaansa henkilökohtaista omaisuutta.
KOULUTUS
Jokaisella kansalaisella on sosialistisessa yhteiskunnassa oikeus saada maksutonta opetusta. Kaikilla on myös yhtäläinen oikeus kirjoittautua kaikkiin kansallisiin oppilaitoksiin – aina peruskoulusta yliopistoon asti. Korkeampi koulutus on avoinna yhtäläisesti kaikille kansalaisille heidän kykyjensä ja taitojensa mukaan. Valtio rahoittaa opiskeluvälineet. Aikuisväestöä varten on laadittu oma ammatillinen opetusohjelma.
Opetus pyrkii ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja sosialististen perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Se edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä sekä yhteiskunnan sisällä että kaikkien kansakuntien kesken.
OIKEUS TYÖHÖN JA OSALLISUUTEEN
Sosialistinen yhteiskunta takaa jokaiselle kansalaiselle työpaikan ja sen vapaan valinnan oman osaamisen puitteissa, oikeudenmukaiset työehdot sekä kattavan suojan työttömyyttä vastaan. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. Jokaisella työtä tekevällä kansalaisella on oikeus kohtuulliseen ja riittävään ansioon hänen ja hänen perheensä ihmisarvoisen toimeentulon turvaamiseksi. Toimeentuloa täydentävät muut yhteiskunnan järjestämät sosiaalitoimen keinot. Kansalaisilla on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.
Jokaisella kansalaisella on oikeus viikkolepoon ja vapaa-aikaan, 35 tunnin työviikkoon sekä laissa säädettyyn palkalliseen vuosilomaan. Kansalainen pääsee eläkkeelle täytettyään 60 vuotta.
Jokaiselle sosialistisen yhteiskunnan jäsenelle taataan oikeus sosiaaliturvaan ja yhteiskunnan järjestämään asuntoon sekä oikeus nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.
Jokaisella kansalaisella on velvollisuus osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista. Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.
KANSANVALTA
Demokratia eli kansanvalta on vallankäytön muoto, jonka sisällön ja toteutustavan määrittelee sitä toteuttavan yhteiskuntajärjestelmän luonne ja tuotantotapa. Sillä kenellä on käsissään yhteiskunnan taloudellinen valta ja siihen ankkuroitu poliittinen valta, on viime kädessä hallussaan myös todellinen valta yhteiskunnassa. Vallan hajauttaminen on olennainen seikka sosialistisen yhteiskunnan demokraattisuuden ja toimivuuden kannalta, koska valta voi ilmetä yhteiskunnassa vastustuksen murtamisena, toimintavaihtoehtojen rajoittamisena, suostuttelujärjestelmänä sekä vallan muuttumisena laissa kirjatuksi oikeudeksi ja tottelemisen ehdottomaksi velvollisuudeksi.
Jokaisella kansalaisella on oikeus osallistua sosialistisen yhteiskunnan hallitsemiseen ja sosialistisen demokratian kehittämiseen osallistuvan demokratian, työläisten itsehallinnon sekä vapaasti valittujen kansanvallan elimien edustajien välityksellä. Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä yhteiskunnan julkisiin toimiin. Kansan tahto on hallitusvallan perusta. Tämä tahto on ilmaistaan kansanäänestyksillä ja määräaikaisilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestyksissä noudatetaan salaista tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä.
Kansanedustajan työ on luottamustehtävä – ei palkintotoimi. Kansanedustajan palkka on yhtä suuri kuin keskipalkka sosialistisessa yhteiskunnassa. Tehtävään ei liity mitään taloudellisia etuja tai etuoikeuksia.
Vallan ja vastuun hajauttamiseksi sosialistisen yhteiskunnan kunnat on jaettu osa-alueisiin, joissa talouden, sosiaali- ja koulutoimen, rakentamisen sekä terveyspalveluiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat asuinalueen kansalaisten valitsemat yhteisöneuvostot. Ne toimivat yhteistyössä kunnallisten, maakunnallisten ja valtiollisten kansanvallan päätäntäelimien kanssa. Yhteisöneuvostojen tarkoituksena on edistää väestön laajaa osallistumista ja paikallista aloitekykyä heidän omien ongelmiensa ratkaisussa.
YMPÄRISTÖ
Sosialistinen yhteiskunta vastaa ympäristöasioista ja omistaa alueensa luonnonvarat, maa-alueen, metsät ja vesistöt. Talouden ja yhteiskunnan kehittämisessä noudatetaan kestäviä periaatteita. Näin turvataan nykyisten ja tulevien sukupolvien selviytyminen, hyvinvointi ja turvallisuus. Tämän vuoksi jokaisen kansalaisen velvollisuutena on suojella vesiä, ilmakehää, maaperää sekä kasvi- ja eläinkuntaa. Tämän asian edistämiseksi tarpeeton yksityisautoilu on kiellettyä. Kertakäyttökulttuuri korvataan kansalaisten arjessa kestävien ja kierrätettävien materiaalien ja laitteiden käytöllä.
Sosialistisessa yhteiskunnassa vallitsee omavaraisuus ravinnon ja energian tuotannossa. Energiatuotanto perustuu uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Maataloustuotannon perustana ovat maatalousosuus-kunnat ja sopimusviljelyyn perustuvat yksityistilat sekä luonnonmukainen viljely.
VAKAUMUKSEN JA MIELIPITEEN VAPAUS
Sosialistinen yhteiskunta takaa sosialistisen lainsäädännön puitteissa kansalaisille ajatuksen, uskonnon ja omantunnon vapauden. Se kunnioittaa kunkin kansalaisen vapautta valita oman uskontonsa tai olla uskonnoton. Laki säätelee valtion suhteet uskonnollisiin instituutioihin. Tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.
Jokaisella kansalaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen. Tähän sisältyy oikeus säilyttää mielipiteensä sekä oikeus hankkia, vastaanottaa ja levittää totuuteen perustuvaa tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.
Kaikilla kansalaisilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen.
TUOMIOVALTA JA OIKEUSKÄYTÄNTÖ
Jokaisella kansalaisella on tasa-arvoinen oikeus tulla kuulluksi julkisesti puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.
Jokaisella kansalaisella on oikeus hyvitykseen häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle sosialistisen yhteiskunnan lainsäädännöllä turvattuja perusoikeuksia.
Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan kansalaisen edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet.
Ketään kansalaista ei tuomita rangaistavaksi teoista tai laiminlyönneistä, jotka eivät sosialistisen yhteiskunnan tai kansainvälisen oikeuden mukaan olleet rikollisia tekohetkellä. Myöskään ketään ei tuomita ankarampaan rangaistukseen, kuin mikä oli sovellettavissa rangaistavan teon suoritushetkellä.
OIKEUS OMAAN YKSITYISYYTEEN
Sosialistinen yhteiskunta ei puutu mielivaltaisesti kenenkään kansalaisen yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon eikä loukkaa kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella kansalaiselle on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.
Jokaisella poliittisen vainon kohteeksi joutuneella kansalaisella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin sosialistisen yhteiskunnan lainsäädäntöä ja päämääriä.
Jokaisella sosialistisen yhteiskunnan jäsenellä on yhtäläinen oikeus kansalaisuuteen. Keltään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä evätä oikeutta kansalaisuutensa vaihtamiseen.
PERHE
Täysi-ikäisillä kansalaisilla on oikeus perustaa perhe ilman minkäänlaisia etnisestä taustasta, sukupuolesta, sukupuolisesta suuntautumisesta, yhteiskunnallisesta asemasta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.
Sosialistisessa yhteiskunnassa jokaisella kansalaisella on oikeus elintasoon, joka turvaa hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja koulutuksen. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikki lapset nauttivat samaa yhteiskunnan suojaa.
VELVOLLISUUDET
Jokaisella kansalaisella on velvollisuuksia sosialistista yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen. Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan hän on kuitenkin lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset sosialistisessa yhteiskunnassa. Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää sosialistisen yhteiskunnan päämääriä ja periaatteita vastaan.
LOPUKSI
”Kaikkien kansalaisten on osallistuttava oikeudenkäyttöön ja maan hallintaan. Meistä (bolshevikeistä) on tärkeää, että ehdottomasti kaikki työtätekevät saadaan mukaan hallitsemaan valtiota. Se on tavattoman vaikea tehtävä. Mutta – vähemmistö – puolue ei voi pystyttää sosialismia. Sen voivat pystyttää kymmenet miljoonat, kun ne oppivat tekemään sen itse.” (Lenin, Valitut teokset, Osa 3, s. 411–422).
Matti Laitinen
Ihminen syntyy sosialistisessa yhteiskunnassa vapaana riistosta ja yhteiskunnallisesti tasa-arvoisena olentona. Hänellä on velvollisuus toimia sekä toisia ihmisiä että sosialistista yhteiskuntaa kohtaan ihmisyyden ja toveruuden hengessä.
Sosialismin tavoitteena on yhteiskunnan jäsenten – työtätekevien ihmisten – oma-aloitteisuuteen perustuvan vallan ja vastuun lisääminen yhteiskunnassa. Sosialistista yhteiskuntaa johtavan puolueen/puolueiden roolia ja sosialistista valtiota ei saa samaistaa toisiinsa, koska se johtaa helposti liioiteltuun vallan keskittämiseen.
Sosialistisessa yhteiskunnassa jokaisella kansalaisella on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Hänellä on oikeus liikkua vapaasti ja valita itse asuinpaikkansa sekä myös matkustusvapaus oman maansa ulkopuolelle.
Demokratia eli kansanvalta on kansan enemmistön tietoisen tahdon mukaan toimimista ja sen tekemien päätösten noudattamista. Sen toimivuus edellyttää sivistynyttä ja omaneduntavoittelusta vapautunutta kansaa. Sosialistisen yhteiskunnan demokraattisuus ilmenee siitä, kuinka paljon valtaa ja vastuuta kansalaisille on annettu päättää omasta elämästään ja elinympäristöstään. Demokratian toteutumisen perusehtona on vallanpitäjien ja vallan kohteen kaikinpuolinen tasa-arvoisuus ja kansalaisten osallistuva vuorovaikutus yhteiskunnassa sekä heidän tasavertainen kohtelunsa heidän asioitaan käsiteltäessä lain edessä.
OMISTUSUHTEET
Sosialistinen yhteiskunta omistaa perustuotantovälineet teollisuudessa ja rakennusalalla, julkiset rakennukset ja laitokset, joukkoliikennevälineet, tietoliikenne- ja sähköverkkojen infrastruktuurin, pankki- ja vakuutuslaitokset, kaupunkien vuokra-asunnot sekä median. Yhteiskunta vastaa myös kaupan jakeluketjuista. Yksityistä ansiotyötoimintaa voi harjoittaa käsityö- ja taidealan ammateissa, itsenäisenä ammatinharjoittajana, maataloudessa sekä erilaissa palvelualojen pienyrityksissä ja osuuskunnissa. Kenelläkään ei ole oikeutta käyttää sosialistista omaisuutta omien etujensa ajamiseen.
Sosialistisessa yhteiskunnassa sen jokaisella kansalaisella on oikeus omistaa omalla työnteolla ansaittua omaisuutta kuten asunto yksin tai yhdessä toisten kanssa. Keltään ei voi mielivaltaisesti riistää hänen laillisesti hankimaansa henkilökohtaista omaisuutta.
KOULUTUS
Jokaisella kansalaisella on sosialistisessa yhteiskunnassa oikeus saada maksutonta opetusta. Kaikilla on myös yhtäläinen oikeus kirjoittautua kaikkiin kansallisiin oppilaitoksiin – aina peruskoulusta yliopistoon asti. Korkeampi koulutus on avoinna yhtäläisesti kaikille kansalaisille heidän kykyjensä ja taitojensa mukaan. Valtio rahoittaa opiskeluvälineet. Aikuisväestöä varten on laadittu oma ammatillinen opetusohjelma.
Opetus pyrkii ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja sosialististen perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Se edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä sekä yhteiskunnan sisällä että kaikkien kansakuntien kesken.
OIKEUS TYÖHÖN JA OSALLISUUTEEN
Sosialistinen yhteiskunta takaa jokaiselle kansalaiselle työpaikan ja sen vapaan valinnan oman osaamisen puitteissa, oikeudenmukaiset työehdot sekä kattavan suojan työttömyyttä vastaan. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. Jokaisella työtä tekevällä kansalaisella on oikeus kohtuulliseen ja riittävään ansioon hänen ja hänen perheensä ihmisarvoisen toimeentulon turvaamiseksi. Toimeentuloa täydentävät muut yhteiskunnan järjestämät sosiaalitoimen keinot. Kansalaisilla on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.
Jokaisella kansalaisella on oikeus viikkolepoon ja vapaa-aikaan, 35 tunnin työviikkoon sekä laissa säädettyyn palkalliseen vuosilomaan. Kansalainen pääsee eläkkeelle täytettyään 60 vuotta.
Jokaiselle sosialistisen yhteiskunnan jäsenelle taataan oikeus sosiaaliturvaan ja yhteiskunnan järjestämään asuntoon sekä oikeus nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.
Jokaisella kansalaisella on velvollisuus osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista. Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.
KANSANVALTA
Demokratia eli kansanvalta on vallankäytön muoto, jonka sisällön ja toteutustavan määrittelee sitä toteuttavan yhteiskuntajärjestelmän luonne ja tuotantotapa. Sillä kenellä on käsissään yhteiskunnan taloudellinen valta ja siihen ankkuroitu poliittinen valta, on viime kädessä hallussaan myös todellinen valta yhteiskunnassa. Vallan hajauttaminen on olennainen seikka sosialistisen yhteiskunnan demokraattisuuden ja toimivuuden kannalta, koska valta voi ilmetä yhteiskunnassa vastustuksen murtamisena, toimintavaihtoehtojen rajoittamisena, suostuttelujärjestelmänä sekä vallan muuttumisena laissa kirjatuksi oikeudeksi ja tottelemisen ehdottomaksi velvollisuudeksi.
Jokaisella kansalaisella on oikeus osallistua sosialistisen yhteiskunnan hallitsemiseen ja sosialistisen demokratian kehittämiseen osallistuvan demokratian, työläisten itsehallinnon sekä vapaasti valittujen kansanvallan elimien edustajien välityksellä. Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä yhteiskunnan julkisiin toimiin. Kansan tahto on hallitusvallan perusta. Tämä tahto on ilmaistaan kansanäänestyksillä ja määräaikaisilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestyksissä noudatetaan salaista tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä.
Kansanedustajan työ on luottamustehtävä – ei palkintotoimi. Kansanedustajan palkka on yhtä suuri kuin keskipalkka sosialistisessa yhteiskunnassa. Tehtävään ei liity mitään taloudellisia etuja tai etuoikeuksia.
Vallan ja vastuun hajauttamiseksi sosialistisen yhteiskunnan kunnat on jaettu osa-alueisiin, joissa talouden, sosiaali- ja koulutoimen, rakentamisen sekä terveyspalveluiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat asuinalueen kansalaisten valitsemat yhteisöneuvostot. Ne toimivat yhteistyössä kunnallisten, maakunnallisten ja valtiollisten kansanvallan päätäntäelimien kanssa. Yhteisöneuvostojen tarkoituksena on edistää väestön laajaa osallistumista ja paikallista aloitekykyä heidän omien ongelmiensa ratkaisussa.
YMPÄRISTÖ
Sosialistinen yhteiskunta vastaa ympäristöasioista ja omistaa alueensa luonnonvarat, maa-alueen, metsät ja vesistöt. Talouden ja yhteiskunnan kehittämisessä noudatetaan kestäviä periaatteita. Näin turvataan nykyisten ja tulevien sukupolvien selviytyminen, hyvinvointi ja turvallisuus. Tämän vuoksi jokaisen kansalaisen velvollisuutena on suojella vesiä, ilmakehää, maaperää sekä kasvi- ja eläinkuntaa. Tämän asian edistämiseksi tarpeeton yksityisautoilu on kiellettyä. Kertakäyttökulttuuri korvataan kansalaisten arjessa kestävien ja kierrätettävien materiaalien ja laitteiden käytöllä.
Sosialistisessa yhteiskunnassa vallitsee omavaraisuus ravinnon ja energian tuotannossa. Energiatuotanto perustuu uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Maataloustuotannon perustana ovat maatalousosuus-kunnat ja sopimusviljelyyn perustuvat yksityistilat sekä luonnonmukainen viljely.
VAKAUMUKSEN JA MIELIPITEEN VAPAUS
Sosialistinen yhteiskunta takaa sosialistisen lainsäädännön puitteissa kansalaisille ajatuksen, uskonnon ja omantunnon vapauden. Se kunnioittaa kunkin kansalaisen vapautta valita oman uskontonsa tai olla uskonnoton. Laki säätelee valtion suhteet uskonnollisiin instituutioihin. Tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.
Jokaisella kansalaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen. Tähän sisältyy oikeus säilyttää mielipiteensä sekä oikeus hankkia, vastaanottaa ja levittää totuuteen perustuvaa tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.
Kaikilla kansalaisilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen.
TUOMIOVALTA JA OIKEUSKÄYTÄNTÖ
Jokaisella kansalaisella on tasa-arvoinen oikeus tulla kuulluksi julkisesti puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.
Jokaisella kansalaisella on oikeus hyvitykseen häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle sosialistisen yhteiskunnan lainsäädännöllä turvattuja perusoikeuksia.
Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan kansalaisen edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet.
Ketään kansalaista ei tuomita rangaistavaksi teoista tai laiminlyönneistä, jotka eivät sosialistisen yhteiskunnan tai kansainvälisen oikeuden mukaan olleet rikollisia tekohetkellä. Myöskään ketään ei tuomita ankarampaan rangaistukseen, kuin mikä oli sovellettavissa rangaistavan teon suoritushetkellä.
OIKEUS OMAAN YKSITYISYYTEEN
Sosialistinen yhteiskunta ei puutu mielivaltaisesti kenenkään kansalaisen yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon eikä loukkaa kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella kansalaiselle on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.
Jokaisella poliittisen vainon kohteeksi joutuneella kansalaisella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin sosialistisen yhteiskunnan lainsäädäntöä ja päämääriä.
Jokaisella sosialistisen yhteiskunnan jäsenellä on yhtäläinen oikeus kansalaisuuteen. Keltään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä evätä oikeutta kansalaisuutensa vaihtamiseen.
PERHE
Täysi-ikäisillä kansalaisilla on oikeus perustaa perhe ilman minkäänlaisia etnisestä taustasta, sukupuolesta, sukupuolisesta suuntautumisesta, yhteiskunnallisesta asemasta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.
Sosialistisessa yhteiskunnassa jokaisella kansalaisella on oikeus elintasoon, joka turvaa hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja koulutuksen. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikki lapset nauttivat samaa yhteiskunnan suojaa.
VELVOLLISUUDET
Jokaisella kansalaisella on velvollisuuksia sosialistista yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen. Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan hän on kuitenkin lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset sosialistisessa yhteiskunnassa. Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää sosialistisen yhteiskunnan päämääriä ja periaatteita vastaan.
LOPUKSI
”Kaikkien kansalaisten on osallistuttava oikeudenkäyttöön ja maan hallintaan. Meistä (bolshevikeistä) on tärkeää, että ehdottomasti kaikki työtätekevät saadaan mukaan hallitsemaan valtiota. Se on tavattoman vaikea tehtävä. Mutta – vähemmistö – puolue ei voi pystyttää sosialismia. Sen voivat pystyttää kymmenet miljoonat, kun ne oppivat tekemään sen itse.” (Lenin, Valitut teokset, Osa 3, s. 411–422).
Matti Laitinen
