ILTAKAHVILLA
Ryystämme kahvia keittiössä.
Rollaattorimme korskuvatvierekkäin eteisessä.
Tämä maa on unohtanut meidät.
Arvin muisti hupenee.
Minun sydämeni rapistuu.Kuolema tikittää
yhä nopeammin.
Meillä on jäljellä enää
menneet vuotemme,vajaat toisemme,
välinpitämättömät lapsemme.
Tällainenko on loppumme?
Iloton ja arvoton.Kauppaan eivät voimat riitä.
Siivota ei jaksa.
Vasta vanhuksina
meistä tuli erottamattomat.Tähän perustautiin
ei auta Timo Soini.
Matti Laitinen
19.4.2011