MIKSI SUOMALAINEN KUNNALLINEN ITSEHALLINTO TÄYTYY ROMUTTAA?
Suomen hallitus antoi esityksensä sote-uudistuksesta eduskunnalle 8.12.2020. Esityksen mukaiset hyvinvointialueet – Helsinki ja 21 muuta hyvinvointialuetta – perustetaan mahdollisimman pian lakien hyväksymisen ja vahvistamisen jälkeen. Erityistason palveluita varten Suomeen tulisi lisäksi viisi yhteistoiminta-aluetta. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuisi aluksi täysin valtionosuuksiin. Maakuntaveron olisi tarkoitus täydentää hyvinvointialueiden rahoitusta jollakin aikavälillä. Lait astuisivat voimaan porrastetusti, osa 1.7.2021 ja viimeiset 1. 1.2023. Kokonaisuuden voimaantulo vaatii vielä eduskunnan hyväksynnän. Maakuntavaalit järjestetään v. 2025.
Perusteluina tälle vallansiirrolle ja toimintojen keskittämiselle ovat maamme väestön nopea ikääntyminen ja tästä johtuva kasvava palveluiden tarve. Uudistuksen painopiste on julkisissa palveluissa ja niitä täydentävät entiseen tapaan yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt (kolmas sektori). Hallituksen mukaan julkisen talouden kestävyys edellyttää sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvupaineen hillintää lähivuosikymmeninä.
ESIMAKUA TULEVASTA SOTE:STA
Helsingissä sote-uudistusta on edistetty lakkauttamalla lähiterveysasemia ja siirtämällä näiden tarjoamat julkiset terveyspalvelut mm. Kalasataman terveyden jälleenkäsittelylaitokseen. Stadin johdon tavoitteena on keskittää 2020-luvun loppuun mennessä terveyspalvelut 6 – 7 tehdasmaiseen terveydenlajittelukeskukseen, joista osa toimii vuokratiloissa. Lisäksi jäisi pari pienempää terveysasemaa. Saman suunnitelman mukaan Keskustan uusi terveysasema ja Kannelmäen terveysasema ulkoistetaan. Sote-uudistuksen varjolla ei saa lopettaa Stadin lähiterveysasemia ja keskittää palveluja jättikeskuksiin.
PAIKALLISEN ITSEHALLINNON SUPISTAMINEN
Nykyisin 309 kunnan vastuulla olevien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien järjestäminen aiotaan siirtää hyvinvointialueille. Poikkeuksena muista kunnista Helsinki vastaisi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan eikä pääkaupunki kuuluisi mihinkään hyvinvointialueeseen. Kuinka alueellista itsehallintoa voidaan vahvistaa supistamalla sitä? Maakunta/hyvinvointialuemalli on yksi tapa kaapata poliittinen ja taloudellinen valta yhteiskunnassa yhä harvempien käsiin. Se on paikallisdemokratian ulkoistamista. Pormestarimalli on vasta alkusoittoa tälle uudelle järjestykselle.
MAAKUNTAVERO
Hallitusohjelman mukainen, laaja selvitystyö maakuntaverosta on valmistunut. Maakuntaveron käyttöönot-toa on puollettu mm. sillä, että maakuntaverolla vahvistettaisiin alueellista itsehallintoa, luotaisiin taloudellisia kannustimia sekä helpotettaisiin investointien rahoitusta. Maakuntaveron riskeinä ovat sen johtaminen todennäköisesti verotuksen alueellisten erojen kasvuun ja palvelujen yhdenvertaisuuden heikkenemiseen. Pienellä paikkakunnalla on vähän veronmaksajia ja verotuloja tuottavia työpaikkoja.
VAIHTOEHTOJA MAAKUNTAVEROSTA
1) Hyvinvointialueella/maakunnalla ei ole verotusoikeutta. Sen tehtäväkenttä on rajattu nykyiseen sote- ja pelastustoimeen.
2) Hyvinvointialueella/maakunnassa tehtäväkenttä on rajattu nykyiseen sote- ja pelastustoimeen. Valtion rahoituksen lisänä on merkitykseltään pieni maakuntavero.
3) Maakunnan tehtäväkenttä on olennaisesti esitettyä laajempi ja maakuntaveron merkitys on rahoituksessa suuri, eli se vastaisi nykyistä kuntaveroa (kunnallisvero + kiinteistövero). Kunnallisvero on Suomessa tulovero, joka peritään verovelvollisen ansiotuloista. Kiinteistön omistaja maksaa vuosittain kunnalle kiinteistöveroa kiinteistön arvon perusteella.
VALLAN KESKITTÄMINEN VIEHÄTTÄÄ
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (Kepu) arvion mukaan: ”Skenaarioiden perusteella verorasituksen alueelliset erot muodostuvat varsin suuriksi jo pienilläkin veroasteilla. Kun sote-uudistuksen tavoite on lisätä kansalaisten yhdenvertaisuutta palveluiden saatavuudessa, niin maakuntaverotuksen käyttöönotto uhkaisi puolestaan lisätä eriarvoisuutta verotuksen kautta. Näin kävisi siitä huolimatta, että verotuksen tasaus-järjestelmät olisivat käytössä. Vahvan veropohjan alueilla asuvat hyötyisivät maakuntaverosta, mutta heikomman veropohjan alueiden asukkaat puolestaan eivät.”
Kaikesta huolimatta maakuntavero ja vallan keskittäminen viehättävät kovasti valtiovarainministeri Matti Vanhasta: ”Olen komitean kanssa samaa mieltä siitä, että hyvinvointialueen uudistuminen verotusoikeuden saavaksi maakunnaksi, edellyttäisi sote- ja pelastustoimitehtäviä merkittävästi laajempien tehtävien siirtämistä itsehallintoalueelle. Uudella itsehallintoalueella täytyisi olla tehtäviensä kautta yhteys alueen elinvoimaan, työllisyyteen ja väestökehitykseen. Näin syntyisi myös mahdollisuus vaikuttaa veropohjaan. Käytännössä uudelle itsehallintoalueelle pitäisi siirtää ainakin nykyisiä maakuntien liittojen sekä ELY-keskusten tehtäviä.”
LÄHIDEMOKRATIAN PUOLESTA
Kuntalain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Miksi jo yli 100 vuotta hyvin toiminut demokraattinen järjestelmä täytyy romuttaa? Kun maakunta määrää, kuinka bunkkaamme, sairastamme, elämme ja luumuilemme, olemme menettäneet paikallisen itsehallintomme.
Maakuntamallin astuessa voimaan kuntavaltuustojen valtuutettujen (8999 v. 2017) oikeus päättää paikallisesta sote-politiikasta siirtyy maakunta/hyvinvointialuevaltuustolle. Tämän tempun myötä päättäjien määrä supistuu Suomessa sievästi neljännekseen. Jos tällainen demokratian kaventamishanke sallitaan, kuntavaltuustot voivat keskittyä tulevaisuudessa paikallisiin perinneruokiin, kotiseuturakkauteen ja ystävyyskuntatoimintaan. Kaavoitustoimi toteutuu jo nyt Helsingissä pormestarin ja grynderien yhteistyönä. Olemmeko matkalla kohti liittotasavaltaa?
”Uusliberalismin hallintotapa perustuu valintojen teknologioihin, erilaisten tehokkuutta lisääviksi kuviteltujen valinta- ja kilpailutilanteiden luomiseen ja institutionalisoimiseen.” (Vesa Oittinen: Marx & Moderni)
Matti
Laitinen
Valkassa asuva omaishoitajavanhukainen
4.4.2021
Lähteet: https://soteuudistus.fi/ ja Matti Vanhanen: Maakuntaveron ja tehtävien valmistelua jatkettava yhteensovitettuna, Valtiovarainministeriö 11.3.2021
