HELSINGIN PUISTOJEN PUOLESTA
Puisto on avoin tai puoliavoin hoidettu viheralue kaupunkirakenteen keskellä. Se on ihmisen toimesta rakennettu ja hoidettu viheralue. Kaupunkien asukkaat pitävät sen olemassaoloa tärkeänä. Puistoja on monenlaisia kuten koira- ja leikkipuistot, puistometsät, ulkoilupuistot, puulajipuistot ja asuinkortteleiden puistikot. Puisto koostuu yleensä kukkaistutuksista, nurmikosta, kävelyteistä, kallioista, puista, penkeistä, toisinaan myös patsaista ja suihkulähteistä. Puistoistutuksia näkee myös julkisten rakennusten ympärillä, katujen varsilla ja asuintalojen pihapuina. Puistojen ylläpito ja kunnostus ovat osa kaupunkien rakennusperinnön vaalimista.
Luonto eri elämän muotoineen, maastoineen ja vesistöineen on myös helsinkiläisille hyvin tärkeä asia. Puistojen olemassaolo liittyy kiinteästi kaupunkilaisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin sekä heidän luontosuhteensa säilymiseen. Useat helsinkiläiset puistot ovat uhanalaisia kulttuurimaisemia.
KUNNAT SÄÄTELEVÄT KAAVOITUKSELLA MAA-ALUEIDENSA KÄYTTÖÄ
Kunnat säätelevät kaavoituksella maa-alueidensa käyttöä ja rakentamista. Kaavaa laadittaessa suunnitellaan mm. puistojen ja muiden viheralueiden ja liikenteen sijoittuminen kaupunkiin. Yleiskaava on koko kaupungin kattava maankäytön ja liikenteen järjestämisen yleispiirteinen suunnitelma. Yleiskaava laaditaan Helsingissä noin 10 vuoden välein. Se ohjaa asemakaavoitusta. Sitä voidaan täydentää tai muuttaa suppeammalle alueelle laadittavalla osayleiskaavalla. Helsingin nykyinen yleiskaava tuli voimaan v. 2016.
Asemakaavoilla ja niiden muutoksilla luodaan edellytykset rakentamiselle säätämällä, mihin tarkoituksiin aluetta voi käyttää ja kuinka paljon alueelle saa rakentaa. Jos alue on kaavoitettu puistoksi, sitä ei voi käyttää muihin tarkoituksiin ilman asemakaavan muutosta. Asemakaava voi käsittää kokonaisen asuinalueen tai vain yhden tontin. Rakentaminen voi alkaa vasta, kun asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on saanut lainvoiman.
KANTAKAUPUNGIN VIHERALUEET RAKENNUSKIELTOON
Stadin v. 2016 yleiskaavan betoninvihreät tavoitteet rakentamisesta ja kaavavarannosta, sijoittaja- ja grynderivetoinen kaavoitus sekä yksipuolinen tiiviin kaupunkirakenteen ihailu ovat johtaneet siihen, että useat stadilaisille tärkeät viheralueet ja arvokkaat luonto- ja kulttuuriympäristöt ovat uhattuina tai jo osin tuhottuja.
Stadin kantakaupungin kaupunginosissa, joissa on niukasti puistoja ja puistoistutuksia naamaria kohti, viheralueille rakentaminen pitäisi ehdottomasti kieltää. Näitä kaupunginosia ovat Krunika, Kluuvi, Nokka, Kamppi, Töölöt, Ruoholahti, eteläiset kaupunginosat, Laru, Bärtsi, Alppila, Valkka, Heruli ja Kumpula sekä Itä-Helsingin saaristokaupunginosat vanhoine metsineen.
Matti Laitinen
Valkanlaaksossa dallaava vanhukainen
23.4.2021
HARMAANA SUNNUNTAINA
Dallaan marraskuun, kuoleman kuun
läpitunkevassa koleraharmaudessa.
Harmaus valuu kadulle räntänä ja vodana.
Dösät ja fiudet flyysaavat Studaria.
Kurvaan Studarilta Hämikselle.
Pysyttelen iisisti sontsani suojassa.
GeeBee ja Paavalin tsyrkka venttaavat
snögen voittoa kaamoksen hämärästä.
Valkanlaaksossa Kuppalan kusipuro virtaa
vaisuna ja savisena kohti sköneä.
Vihreät nurtsit ovat kuuraantuneet.
Mandskun kuoret muistuttavat mollikasta.
Sillan alta, skeittipaikalta ei kantaudu
skeittilautojen ja fillareiden kolinaa.
Kasin ja kutosen spora skujaavat sillalla.
Harvat harmaata harmautta rakastavat.
Valkan hiekkatiellä haikeat Terijoen salavat
ovat stripanneet vihreän rotsinsa.
Puissa fogelien risupesät ja maassa
keitaan mökit ovat uinahtaneet talviuneen.
Tulevaisuudessa tunnelma särkyy, katoaa.
Näissä maisemissa spora huristaa
mosa naukuen Pasilasta Fisusatamaan.
Salavassa tsittaa punatulkkuja,
Stadin pomoina täysmulkkuja.
Ylitän kentsun luona loskaisen puusillan.
Sorsat pummaavat jonkassa sapuskaa.
Valkan futiskenttä on saanut ensilumen.
Urheiluviihdeakatemia täyttää taivaanrannan.
Argentiinan köyhien haaveiden ja toivon
taistelutantereiden urheat sankarit
Che Guevara ja Diego Maradona ovat
kummatkin henkensä heittäneet.
Matti Laitinen
29.11.2020
