SUOMEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA
Valtioneuvoston selonteko VNS x/2009
Valtioneuvoston selonteko (VNS x/2009) määrittelee sotilaallisen voiman käytön joustavasti ja tarveharkintaisesti. ”Sotilaallista voimaa käytetään edelleen valtioiden välisissä kiistoissa ja sisäisissä kriiseissä. Sotilaallisen voiman käytön tarkoitusperinä voivat perinteisen alueiden valtauksen ohella kuitenkin yhtä lailla olla kansainvälisen yhteisön arvojen turvaaminen tai humanitaariset päämäärät.”
SOTA ON POLITIIKAN JATKAMISTA TOISIN KEINOIN
Selonteko hyväksyy sotilaallisen voiman käytön eli sodankäynnin kansainvälisen yhteisön arvojen turvaamisen tai humanitaaristen päämäärien välineenä. Tarkoitus siis pyhittää jälleen keinot. Sota on politiikan jatkamista edelleen toisin keinoin. Vahvistaakseen sanomansa selonteon laatijat ilmaisevat asian selkeästi: ”Länsimaiden, erityisesti Euroopan unionin jäsenmaiden, asevoimien tehtävissä ja kehittämisessä korostuvat sotilaallinen kriisinhallinta ja siviiliviranomaisten tukeminen laaja-alaisten turvallisuusuhkien torjunnassa.” (s. 11)
Sotilaallisen voimankäytön hyväksyntä on muuttunut jo toiminnaksi ja käyttäytymiskoodiksi. Suomikin toteuttaa jo käytännössä sotilaallisin keinoin kansainvälisen markkinatalouden arvomaailman turvaamista sotilasliitto Naton johdolla Afganistanissa.
IHMISOIKEUDET
Selonteossa päätellään, että ihmisoikeuksien laajamittaiset loukkaukset, demokratian ja oikeusvaltion puuttuminen sekä yhteiskunnallinen eriarvoisuus lisäävät epävakautta ja aiheuttavat konflikteja. (s.14). Selonteossa retostellaan Euroopan yhdentymisen vakauttaneen ja vaurastuttaneen koko maanosaa. Todellisuus – yhteiskunnista syrjäytettyjen ihmismassojen joukossa – on kuitenkin toisenlainen. Miksi Vanhasen hallitus ei tee mitään konkreettista ja humaania Suomen yli 600 000 köyhyydessä elävän ihmisen elämäntilanteen kohentamiseksi? Unionin ihmisoikeuspolitiikassa korostetaan muun muassa naisten, lasten ja vähemmistöjen oikeuksien turvaamista.
SOTILASLIITTO NATO
Selonteossa väitetään, että turvallisuusympäristön kehityksen myötä Nato on muuttunut yhä selvemmin laaja-alaiseksi turvallisuuspoliittiseksi ja kriisinhallintaa harjoittavaksi monenkeskiseksi järjestöksi. Samalla sen jäsen- ja kumppanuusjärjestely on laajentunut yli 60 maata kattavaksi verkostoksi, mukaan lukien Venäjä. Liittokunta toimii yhteistyöhakuisesti
ja pyrkii solmimaan globaaleja kumppanuussuhteita.
Nato on edelleen sotilasliitto, joka käy hyökkäyssotaa eri maailmankolkissa. Naton luonnehtiminen laaja-alaiseksi turvallisuuspoliittiseksi ja kriisinhallintaa harjoittavaksi monenkeskiseksi järjestöksi ajaa vain militaristien asiaa ja on puhdasta mielipiteen muokkausta. USA:n johtamalla Natolla ei ole turvallisuutta ja vakautta ylläpitävää ja edistävää vaikutusta Afganistanissa ja Irakissa eikä missään muuallakaan. Naton suorituskyky-perusteinen puolustussuunnittelumalli todentuu käytännössä kuumana hyökkäyssotana ja satoina tuhansina siviiliuhreina.
SUOMEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLIITTINEN TOIMINTALINJA
Selvityksen mukaan: ”Suomi edistää turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keinoin aktiivisesti turvallisuutta ja yhteistoimintaa. Suomi ylläpitää ja kehittää toimintaympäristöön nähden oikein mitoitettua, uskottavaa puolustuskykyä. Puolustusvoimia käytetään Suomen puolustamisen lisäksi muiden viranomaisten tukemiseen ja kansainväliseen sotilaalliseen
kriisinhallintaan. Kansainvälinen toiminta vahvistaa kansallista puolustusta.”
Tällainen Nato-viritteinen toimintalinja on väärä. Se ei aja rauhan asiaa. Suomen pitäisi pysyä kaikkien sotilasliittojen ulkopuolella itsenäisenä valtiona, jonka tehtävänä tulisi olla oman väestönsä turvallisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen sekä sen yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen.
Matti Laitinen
Valtioneuvoston selonteko VNS x/2009
Valtioneuvoston selonteko (VNS x/2009) määrittelee sotilaallisen voiman käytön joustavasti ja tarveharkintaisesti. ”Sotilaallista voimaa käytetään edelleen valtioiden välisissä kiistoissa ja sisäisissä kriiseissä. Sotilaallisen voiman käytön tarkoitusperinä voivat perinteisen alueiden valtauksen ohella kuitenkin yhtä lailla olla kansainvälisen yhteisön arvojen turvaaminen tai humanitaariset päämäärät.”
SOTA ON POLITIIKAN JATKAMISTA TOISIN KEINOIN
Selonteko hyväksyy sotilaallisen voiman käytön eli sodankäynnin kansainvälisen yhteisön arvojen turvaamisen tai humanitaaristen päämäärien välineenä. Tarkoitus siis pyhittää jälleen keinot. Sota on politiikan jatkamista edelleen toisin keinoin. Vahvistaakseen sanomansa selonteon laatijat ilmaisevat asian selkeästi: ”Länsimaiden, erityisesti Euroopan unionin jäsenmaiden, asevoimien tehtävissä ja kehittämisessä korostuvat sotilaallinen kriisinhallinta ja siviiliviranomaisten tukeminen laaja-alaisten turvallisuusuhkien torjunnassa.” (s. 11)
Sotilaallisen voimankäytön hyväksyntä on muuttunut jo toiminnaksi ja käyttäytymiskoodiksi. Suomikin toteuttaa jo käytännössä sotilaallisin keinoin kansainvälisen markkinatalouden arvomaailman turvaamista sotilasliitto Naton johdolla Afganistanissa.
IHMISOIKEUDET
Selonteossa päätellään, että ihmisoikeuksien laajamittaiset loukkaukset, demokratian ja oikeusvaltion puuttuminen sekä yhteiskunnallinen eriarvoisuus lisäävät epävakautta ja aiheuttavat konflikteja. (s.14). Selonteossa retostellaan Euroopan yhdentymisen vakauttaneen ja vaurastuttaneen koko maanosaa. Todellisuus – yhteiskunnista syrjäytettyjen ihmismassojen joukossa – on kuitenkin toisenlainen. Miksi Vanhasen hallitus ei tee mitään konkreettista ja humaania Suomen yli 600 000 köyhyydessä elävän ihmisen elämäntilanteen kohentamiseksi? Unionin ihmisoikeuspolitiikassa korostetaan muun muassa naisten, lasten ja vähemmistöjen oikeuksien turvaamista.
SOTILASLIITTO NATO
Selonteossa väitetään, että turvallisuusympäristön kehityksen myötä Nato on muuttunut yhä selvemmin laaja-alaiseksi turvallisuuspoliittiseksi ja kriisinhallintaa harjoittavaksi monenkeskiseksi järjestöksi. Samalla sen jäsen- ja kumppanuusjärjestely on laajentunut yli 60 maata kattavaksi verkostoksi, mukaan lukien Venäjä. Liittokunta toimii yhteistyöhakuisesti
ja pyrkii solmimaan globaaleja kumppanuussuhteita.
Nato on edelleen sotilasliitto, joka käy hyökkäyssotaa eri maailmankolkissa. Naton luonnehtiminen laaja-alaiseksi turvallisuuspoliittiseksi ja kriisinhallintaa harjoittavaksi monenkeskiseksi järjestöksi ajaa vain militaristien asiaa ja on puhdasta mielipiteen muokkausta. USA:n johtamalla Natolla ei ole turvallisuutta ja vakautta ylläpitävää ja edistävää vaikutusta Afganistanissa ja Irakissa eikä missään muuallakaan. Naton suorituskyky-perusteinen puolustussuunnittelumalli todentuu käytännössä kuumana hyökkäyssotana ja satoina tuhansina siviiliuhreina.
SUOMEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLIITTINEN TOIMINTALINJA
Selvityksen mukaan: ”Suomi edistää turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keinoin aktiivisesti turvallisuutta ja yhteistoimintaa. Suomi ylläpitää ja kehittää toimintaympäristöön nähden oikein mitoitettua, uskottavaa puolustuskykyä. Puolustusvoimia käytetään Suomen puolustamisen lisäksi muiden viranomaisten tukemiseen ja kansainväliseen sotilaalliseen
kriisinhallintaan. Kansainvälinen toiminta vahvistaa kansallista puolustusta.”
Tällainen Nato-viritteinen toimintalinja on väärä. Se ei aja rauhan asiaa. Suomen pitäisi pysyä kaikkien sotilasliittojen ulkopuolella itsenäisenä valtiona, jonka tehtävänä tulisi olla oman väestönsä turvallisuuden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen sekä sen yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen.
Matti Laitinen
