SUOMALAINEN MIES



Mies tuskin sietää läsnäollessaan
perhettään,
mutta rakastaa sitä
poissaollessaan.


Mies kulkee yksin
toiseuden tietä tuppisuuna.
Hänen häntänsä ei heilu
laumassa.

Hän rakastaa ja vihaa,
alistuu ja taistelee,
sitoutuu ja pettää yksin
omalla hiljaisella tavallaan.


Suomalainen mies,
Loppiaisen riisuttu joulukuusi,
neulaset varisseina,
itkee yksin krapulassa kaihoaan.

Ei koskaan enää!

Mies vaipuu
ajoittain synkkyyteen.
Hänelle ei saa nauraa.
Hän nauraa muille.

Itsesäälin sammuessa
hänet kuskataan
lastulevylaatikosssa yksin
ihmisjätteiden polttolaitokseen.

Suomalainen mies kokee kuolleena
elämänsä kirkkaimman hetken
luoden kaivattua lämpöä
ympärilleen.


Matti Laitinen
5.2.2011

Tämän blogin suosituimmat tekstit