KUNTALAKIUUDISTUS
– TIE YKSITYISTÄMISEEN
Suomen istuvan hallituksen uusliberalistista luonnetta
kuvaa sen halu kiihdyttää kunnallisten palveluiden yksityistämistä Suomessa. Syyskuussa
2013 voimaanastuneen kunta- ja kilpailulakimuutoksen perusteluna oli Euroopan
komission EU-valtiontukisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistaminen. Hallitus
haluaa poistaa kuntien elinkeinotoiminnalta konkurssisuojan ja veroetuudet,
koska heidän mielestään nämä vääristävät kilpailua. Tämän hankkeen todellisena
päämääränä on kuitenkin ensisijaistaa yksityisomistukseen perustuva kuntasektorin
liiketoiminta ja toissijaistaa yhteiskunnalliseen omistukseen perustuva
palvelutuotanto. Hallituksen sopima yhteisöveron alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä
v. 2014 alussa niveltyi erinomaisesti tähän tavoitteeseen. Kuntien tulee yhtiöittää liikelaitoksensa v. 2014 loppuun mennessä tai
järjestää toiminta muuten niin, ettei se vääristä markkinoita.
EDUSKUNTA HYVÄKSYI KUNTA- JA
KILPAILULAIN MUUTOKSET
Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2013 hallituksen tekemät
kunta- ja kilpailulain muutokset. Syyskuussa 2013 voimaanastuneet lait tähtäävät
kilpailuneutraliteetin lisäämiseen kuntien ja yksityisen palvelutuotannon
välillä. Kunnat velvoitetaan yhtiöittämään
toimintansa kilpailutilanteessa. Käytännössä tämä koskee kuntien liikelaitoksia
silloin, kun nämä tarjoavat palveluitaan muille kuin omalle kunnalleen tai sen
asukkaille. Yhtiöittämisvelvollisuus ulottuu myös virastomuotoiseen toimintaan,
jos siihen sisältyy kilpailutettavissa olevaa taloudellista toimintaa.
ELINKEINOELÄMÄN
KESKUSLIITTO ARVOSTAA LAKIMUUTOSTA
EK:n mielestä kilpailulainsäädännön tavoitteena on terve ja
toimiva kilpailu sekä markkinoiden häiriöttömyys. EK tarkoittaa terveellä
kilpailulla sitä, että kilpailua vääristävään toimintaan – etenkin kuntien
tuottamiin palveluihin – on puututtava tarvittaessa lakiteitse. Elinkeinoelämä sai ujutettua uuteen kilpailulakiin julkisen
elinkeinotoiminnan viranomaisvalvonnan. Jos kunnan tai kuntayhtymän harjoittama
taloudellinen toiminta tai sen rakenne vääristää tai estää terveen ja toimivan
kilpailun edellytyksiä ja syntymistä markkinoilla tai on ristiriidassa
kuntalaissa säädetyn markkinaperusteisen hinnoittelun vaatimuksen kanssa,
Kilpailu- ja kuluttajaviraston pitää puuttua asiaan. Tämä
oli tärkeä voitto työnantajajärjestölle, koska sen käsityksen mukaan valtion
tukema julkisen sektori aiheuttaa pahimmat kilpailun vääristymät markkinoilla.
Lisäksi
kapitalistit peräävät asemansa kohentumista mm. rautatiekaluston ja julkisten
toimitilojen käytön suhteen. He haluaisivat poistaa myös yrityskauppojen
valvonnan voidakseen hoitaa bisneksiään mielensä mukaan. Kapitalistien eivät halua ryhmäkannemenettelyn leviävän Suomeen tai EU:hun.
KILPAILUNEUTRALITEETIN VARJOLLA VOI RYÖSTÖKALASTAA
Kilpailuneutraliteetilla tarkoitetaan sitä, että taataan yksityiselle ja
yhteiskunnalliselle tuotantosektoreille tasapuoliset kilpailuolosuhteet.
Uusliberalistien mukaan kilpailutilannetta vääristävät julkisen sektorin
elinkeinotoiminta, julkinen rahoitus tai tuki yrityksille sekä kunnallisten
liikelaitosten höllempi verokohtelu. Kapitalistien mielestä kuntien
liikelaitosten kilpailuneutraliteettia koskevat ongelmat voidaan poistaa
muutamalla niiden toiminta osakeyhtiö-, osuuskunta-, yhdistys- tai
säätiömuotoiseksi sekä suosimalla yksityisiä palvelujentuottajia.
Kilpailuneutraliteetti
koskee monia kunnallisia toimintasektoreita kuten ravitsemus- ja
majoitustoimintaa, liikuntapalveluja, jätehuoltoa, sosiaalihuollon ja
terveydenhuollon palveluita sekä työvoimapoliittisia koulutuspalveluita. Muita
kiinnostuksen kohteita ovat kuntien energia- ja vesilaitokset, satamat ja
joukkoliikenne.
KUINKA KILPAILUNEUTRALITEETTI TOTEUTETAAN?
Käytännössä tämä
tarkoittaa sitä, että ensin kuntaan perustetaan yksityinen yhtiö, joka tarjoaa esim.
samanlaisia sosiaali-, terveys-, hoiva- ja erityisryhmien asumispalveluja kuin
kuntakin. Tämä johtaa siihen, että joudutaan kilpailutilanteeseen. Seuraavaksi
kilpailuvirastoon lähetetään toimenpidepyyntö. Jotta toimittaisiin EU:n neljän
vapauden hengessä, toiminta osoitetaan kilpailulain mukaisesti pääsääntöisesti
yksityisen tahon hoidettavaksi. Tämän seurauksena yksityistäminen etenee ja tiet
kansainvälisille palveluntuottajayhtiöille ja pääomalle avautuvat. Kunnan on sallittua tuottaa palveluita omana toimintana kilpailutilanteessa,
jos tällainen toiminta on niin vähäistä, ettei sillä ole markkinavaikutuksia.
Laissa rajataan
tehtäviä, joita ei katsota hoidettavan kilpailutilanteessa markkinoilla.
Tärkeimmät rajaukset koskevat kunnan lakisääteisiä tehtäviä, yhteistoimintana
hoidettuja sekä monopolin muodostavia tehtäviä. Suurin osa sosiaali- ja
terveyspalveluista on lakisääteisiä, eli lainsäädäntö velvoittaa kunnat
järjestämään nämä palvelut
KUNTIEN LIIKELAITOKSET YHTIÖITETÄÄN JA YKSITYISTETÄÄN
Suomen kunnissa toimi
v. 2008 yhteensä 193 liikelaitosta. Kunnalliset liikelaitokset eivät voi toimia
enää kilpailutilanteessa markkinoilla. Kaikkea kuntien kannattavaa
liiketoimintaa verotetaan niiden yleishyödyllisyydestä huolimatta, koska ne
heikentävät toiminnallaan yksityisyritysten tuottavuutta ja niiden vapaata
liikkuvuutta. Mikäli kunta tuottaa palveluita tai tavaroita kilpailutilanteessa
markkinoilla sen hinnoittelun täytyy olla markkinaperusteista. Markkinahinnoittelu
vastaa sitä hintatasoa, jolla yksityiset yritykset hinnoittelevat tuotteensa. Tällainen
menettely takaa, että kohtuuhintaiset palvelut katoavat, koska kaikkien
palveluiden tulee tuottaa voittoa. Terveydestä ja hyvinvoinnista tulee entistä likaisempaa
ja eriarvoistavampaa liiketoimintaa.
Yhtiöittämisellä on
myös heikentävä vaikutus kuntatalouteen. Yhteisöveron alentaminen pienentää kuntien
verotuottoja. Osakeyhtiövaiheessa kuntakonsernit alkavat myös myydä
kiinteistöjään, maitaan ja osakkeitaan yksityisille sijoittajille. Niille käy
kuin suomalaisille valtionyhtiöille, ja ne siirtyvät ajallaan ulkomaiseen
omistukseen.
Lain mukaan kunta voi
edelleen toimia vähäisessä määrin markkinoilla sekä silloin, kun se erityislain
perusteella on mahdollista. Poikkeussäännöksen perusteella kunta voi lisäksi
tuottaa tukipalveluja kuntakonserniin kuuluville tytäryhteisöille sekä
palvelussuhteeseen liittyviä palveluja tytäryhteisöjen palveluksessa oleville
henkilöille sekä laajemminkin palveluja sidosyksiköille. Jos pääsääntönä on
yksityistää, tällaiset poikkeukset menettävät merkityksensä tai kunnista tulee
yksityissektorin alihankkijoita.
Kunta ei hoida tehtävää kilpailutilanteessa esimerkiksi, jos kysymys on
kunnan lakisääteisistä palveluista, joita kunta on velvollinen tuottamaan oman
kunnan asukkaille ja muille. Tällaisia palveluja on lukuisia. Esimerkkinä voi
mainita lakiin perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työterveyshuollon
palvelut. Kilpailutilanteen ei katsotakaan syntyvän pelkästään sillä
perusteella, että yksityisetkin tuottavat vastaavia palveluita.
SOSIAALISTEN MARKKINOIDEN LUOMINEN
Suomessa
suunnitellaan aktiivisesti sosiaalisten markkinoiden luomista. Sosiaali- ja
terveydenhuollon palveluista tehdään kannattavaa liiketoimintaa, jolle on
ominaista pienet työvoimakustannukset ja suuret voitot. Tämä tarkoittaa sitä,
että terveyspolitiikassa pyritään siirtymään säätiöiden, yhdistysten ja
yksityisten yritysten ylläpitämiin sairaaloihin. Julkisille terveysasemille käy
samoin. Vapaaehtoistoiminnan osuutta lisätään sosiaalipalveluissa,
ympäristövastuuta vyörytetään asukkaille ja yhdistyksille. Muista palveluista
huolehditaan – mikäli niistä ylimalkaan huolehditaan – sosiaalisten
markkinoiden ja vapaaehtoisvoimien toimesta.
Kuntien
määrän vähetessä valta keskittyy, ja yhä pienempi ihmisjoukko päättää
kuntatason yksityistämishankkeen toteuttamisesta. Yksityistäminen johtaa aina kansallisomaisuuden
laillistettuun ryöstöön. Euroopan unioni on valmis yksityistämään kaiken
sosiaali- ja terveysalan palvelutuotannon, josta voidaan tehdä tuottavaa kapitalistista
liiketoimintaa.
Matti Laitinen
Lähteet: Hallituksen esitys
Eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta, EK, PTCServices
Oy, varatuomari Tarja Krakau ja Kilpailulaki
