KUNTALAKIUUDISTUS – TIE YKSITYISTÄMISEEN

Suomen istuvan hallituksen uusliberalistista luonnetta kuvaa sen halu kiihdyttää kunnallisten palveluiden yksityistämistä Suomessa. Syyskuussa 2013 voimaanastuneen kunta- ja kilpailulakimuutoksen perusteluna oli Euroopan komission EU-valtiontukisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistaminen. Hallitus haluaa poistaa kuntien elinkeinotoiminnalta konkurssisuojan ja veroetuudet, koska heidän mielestään nämä vääristävät kilpailua. Tämän hankkeen todellisena päämääränä on kuitenkin ensisijaistaa yksityisomistukseen perustuva kuntasektorin liiketoiminta ja toissijaistaa yhteiskunnalliseen omistukseen perustuva palvelutuotanto. Hallituksen sopima yhteisöveron alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä v. 2014 alussa niveltyi erinomaisesti tähän tavoitteeseen. Kuntien tulee yhtiöittää liikelaitoksensa v. 2014 loppuun mennessä tai järjestää toiminta muuten niin, ettei se vääristä markkinoita.

EDUSKUNTA HYVÄKSYI KUNTA- JA KILPAILULAIN MUUTOKSET

Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2013 hallituksen tekemät kunta- ja kilpailulain muutokset. Syyskuussa 2013 voimaanastuneet lait tähtäävät kilpailuneutraliteetin lisäämiseen kuntien ja yksityisen palvelutuotannon välillä.  Kunnat velvoitetaan yhtiöittämään toimintansa kilpailutilanteessa. Käytännössä tämä koskee kuntien liikelaitoksia silloin, kun nämä tarjoavat palveluitaan muille kuin omalle kunnalleen tai sen asukkaille. Yhtiöittämisvelvollisuus ulottuu myös virastomuotoiseen toimintaan, jos siihen sisältyy kilpailutettavissa olevaa taloudellista toimintaa.

 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO ARVOSTAA LAKIMUUTOSTA

 EK:n mielestä kilpailulainsäädännön tavoitteena on terve ja toimiva kilpailu sekä markkinoiden häiriöttömyys. EK tarkoittaa terveellä kilpailulla sitä, että kilpailua vääristävään toimintaan – etenkin kuntien tuottamiin palveluihin – on puututtava tarvittaessa lakiteitse. Elinkeinoelämä sai ujutettua uuteen kilpailulakiin julkisen elinkeinotoiminnan viranomaisvalvonnan. Jos kunnan tai kuntayhtymän harjoittama taloudellinen toiminta tai sen rakenne vääristää tai estää terveen ja toimivan kilpailun edellytyksiä ja syntymistä markkinoilla tai on ristiriidassa kuntalaissa säädetyn markkinaperusteisen hinnoittelun vaatimuksen kanssa, Kilpailu- ja kuluttajaviraston pitää puuttua asiaan. Tämä oli tärkeä voitto työnantajajärjestölle, koska sen käsityksen mukaan valtion tukema julkisen sektori aiheuttaa pahimmat kilpailun vääristymät markkinoilla.

Lisäksi kapitalistit peräävät asemansa kohentumista mm. rautatiekaluston ja julkisten toimitilojen käytön suhteen. He haluaisivat poistaa myös yrityskauppojen valvonnan voidakseen hoitaa bisneksiään mielensä mukaan. Kapitalistien eivät halua ryhmäkannemenettelyn leviävän Suomeen tai EU:hun.

KILPAILUNEUTRALITEETIN VARJOLLA VOI RYÖSTÖKALASTAA
Kilpailuneutraliteetilla tarkoitetaan sitä, että taataan yksityiselle ja yhteiskunnalliselle tuotantosektoreille tasapuoliset kilpailuolosuhteet. Uusliberalistien mukaan kilpailutilannetta vääristävät julkisen sektorin elinkeinotoiminta, julkinen rahoitus tai tuki yrityksille sekä kunnallisten liikelaitosten höllempi verokohtelu. Kapitalistien mielestä kuntien liikelaitosten kilpailuneutraliteettia koskevat ongelmat voidaan poistaa muutamalla niiden toiminta osakeyhtiö-, osuuskunta-, yhdistys- tai säätiömuotoiseksi sekä suosimalla yksityisiä palvelujentuottajia.

Kilpailuneutraliteetti koskee monia kunnallisia toimintasektoreita kuten ravitsemus- ja majoitustoimintaa, liikuntapalveluja, jätehuoltoa, sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluita sekä työvoimapoliittisia koulutuspalveluita. Muita kiinnostuksen kohteita ovat kuntien energia- ja vesilaitokset, satamat ja joukkoliikenne.

KUINKA KILPAILUNEUTRALITEETTI TOTEUTETAAN?

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensin kuntaan perustetaan yksityinen yhtiö, joka tarjoaa esim. samanlaisia sosiaali-, terveys-, hoiva- ja erityisryhmien asumispalveluja kuin kuntakin. Tämä johtaa siihen, että joudutaan kilpailutilanteeseen. Seuraavaksi kilpailuvirastoon lähetetään toimenpidepyyntö. Jotta toimittaisiin EU:n neljän vapauden hengessä, toiminta osoitetaan kilpailulain mukaisesti pääsääntöisesti yksityisen tahon hoidettavaksi. Tämän seurauksena yksityistäminen etenee ja tiet kansainvälisille palveluntuottajayhtiöille ja pääomalle avautuvat. Kunnan on sallittua tuottaa palveluita omana toimintana kilpailutilanteessa, jos tällainen toiminta on niin vähäistä, ettei sillä ole markkinavaikutuksia.

Laissa rajataan tehtäviä, joita ei katsota hoidettavan kilpailutilanteessa markkinoilla. Tärkeimmät rajaukset koskevat kunnan lakisääteisiä tehtäviä, yhteistoimintana hoidettuja sekä monopolin muodostavia tehtäviä. Suurin osa sosiaali- ja terveyspalveluista on lakisääteisiä, eli lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään nämä palvelut

KUNTIEN LIIKELAITOKSET YHTIÖITETÄÄN JA YKSITYISTETÄÄN

Suomen kunnissa toimi v. 2008 yhteensä 193 liikelaitosta. Kunnalliset liikelaitokset eivät voi toimia enää kilpailutilanteessa markkinoilla. Kaikkea kuntien kannattavaa liiketoimintaa verotetaan niiden yleishyödyllisyydestä huolimatta, koska ne heikentävät toiminnallaan yksityisyritysten tuottavuutta ja niiden vapaata liikkuvuutta. Mikäli kunta tuottaa palveluita tai tavaroita kilpailutilanteessa markkinoilla sen hinnoittelun täytyy olla markkinaperusteista. Markkinahinnoittelu vastaa sitä hintatasoa, jolla yksityiset yritykset hinnoittelevat tuotteensa. Tällainen menettely takaa, että kohtuuhintaiset palvelut katoavat, koska kaikkien palveluiden tulee tuottaa voittoa. Terveydestä ja hyvinvoinnista tulee entistä likaisempaa ja eriarvoistavampaa liiketoimintaa.

Yhtiöittämisellä on myös heikentävä vaikutus kuntatalouteen. Yhteisöveron alentaminen pienentää kuntien verotuottoja. Osakeyhtiövaiheessa kuntakonsernit alkavat myös myydä kiinteistöjään, maitaan ja osakkeitaan yksityisille sijoittajille. Niille käy kuin suomalaisille valtionyhtiöille, ja ne siirtyvät ajallaan ulkomaiseen omistukseen.

Lain mukaan kunta voi edelleen toimia vähäisessä määrin markkinoilla sekä silloin, kun se erityislain perusteella on mahdollista. Poikkeussäännöksen perusteella kunta voi lisäksi tuottaa tukipalveluja kuntakonserniin kuuluville tytäryhteisöille sekä palvelussuhteeseen liittyviä palveluja tytäryhteisöjen palveluksessa oleville henkilöille sekä laajemminkin palveluja sidosyksiköille. Jos pääsääntönä on yksityistää, tällaiset poikkeukset menettävät merkityksensä tai kunnista tulee yksityissektorin alihankkijoita.

Kunta ei hoida tehtävää kilpailutilanteessa esimerkiksi, jos kysymys on kunnan lakisääteisistä palveluista, joita kunta on velvollinen tuottamaan oman kunnan asukkaille ja muille. Tällaisia palveluja on lukuisia. Esimerkkinä voi mainita lakiin perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työterveyshuollon palvelut. Kilpailutilanteen ei katsotakaan syntyvän pelkästään sillä perusteella, että yksityisetkin tuottavat vastaavia palveluita.

SOSIAALISTEN MARKKINOIDEN LUOMINEN

Suomessa suunnitellaan aktiivisesti sosiaalisten markkinoiden luomista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tehdään kannattavaa liiketoimintaa, jolle on ominaista pienet työvoimakustannukset ja suuret voitot. Tämä tarkoittaa sitä, että terveyspolitiikassa pyritään siirtymään säätiöiden, yhdistysten ja yksityisten yritysten ylläpitämiin sairaaloihin. Julkisille terveysasemille käy samoin. Vapaaehtoistoiminnan osuutta lisätään sosiaalipalveluissa, ympäristövastuuta vyörytetään asukkaille ja yhdistyksille. Muista palveluista huolehditaan – mikäli niistä ylimalkaan huolehditaan – sosiaalisten markkinoiden ja vapaaehtoisvoimien toimesta.

Kuntien määrän vähetessä valta keskittyy, ja yhä pienempi ihmisjoukko päättää kuntatason yksityistämishankkeen toteuttamisesta. Yksityistäminen johtaa aina kansallisomaisuuden laillistettuun ryöstöön. Euroopan unioni on valmis yksityistämään kaiken sosiaali- ja terveysalan palvelutuotannon, josta voidaan tehdä tuottavaa kapitalistista liiketoimintaa.

Matti Laitinen

Lähteet: Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta, EK, PTCServices Oy, varatuomari Tarja Krakau ja Kilpailulaki

Tämän blogin suosituimmat tekstit