ON VAIN YKSI TAPA PYSYÄ SOTILASLIITTOJEN ULKOPUOLELLA

Meitä suomalaisia pelotellaan Venäjällä, uhkaillaan Ukrainalla ja suostutellaan yötä päivää liittymään sotilasliitto Natoon. Valta ilmenee yhteiskunnassa vastustuksen murtamisena, toimintavaihtoehtojen rajoittamisena, suostuttelujärjestelmänä sekä vallan muuttumisena laissa kirjatuksi oikeudeksi ja tottelemisen ehdottomaksi velvollisuudeksi. Helsingin Sanomat on olennainen osa kapitalistista suostuttelujärjestelmää.  Sen tärkein tehtävä on toimia Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden purkamisen juoksuhautana ja sen ideologisena tykistöasemana.

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi väittää, ettei ole yhtä tapaa liittyä Natoon. Hänen mielestään on ”olennaista on ymmärtää, että nykyisten jäsenmaiden sopimukset eivät ole keskenään samanlaisia, vaan niissä on huomioitu kansallisia tarpeita. Onko mahdollista hahmotella sellainen Nato-Suomi, joka kelpaisi nykyiseen puolustusjärjestelmään tottuneille kansalaisille ja täyttäisi sotilasliiton velvoitteet?”

Päätoimittaja Niemi ei kerro lukijoille, että Nato-sopimus on valtiosopimus. Jäsenvaltion on toteutettava sotilasliitto Naton määräykset omien perustuslaillisten menettelyittensä mukaisesti. Jos Suomi liittyy sotilasliitto Naton, on syytä miettiä tarkasti, mitä siitä seuraa.  Naton 8. artiklan mukaan kukin sopimuspuoli julistaa, etteivät mitkään nyt voimassa olevat kansainväliset sitoumukset sen ja minkään muun sopimuspuolen tai minkään kolmannen valtion välillä ole ristiriidassa Nato-sopimuksen määräysten kanssa ja sitoutuu olemaan tekemättä kansainvälisiä sitoumuksia, jotka ovat ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.

Päätoimittaja Niemi suostuttelee suomalaisia sotilasliitto Natoon ehdottamalla viekkaasti, että ”lähtökohtana olisi, ettei Suomen maaperällä ole ydinaseita, pysyviä vieraita joukkoja tai vieraita sotilastukikohtia. Sopimukseen olisi hänen mielestään tarpeen kirjata selvästi, että Suomi ottaisi sotilaallista apua vastaan vain puolustautumista varten ja ainoastaan silloin, kun se sitä itse pyytää.”  

Päätoimittaja Niemi vaikenee tietoisesti Naton keskinäisen turvatakuun periaatteesta. Naton 5. artiklan mukaan sopimuspuolet sopivat siitä, että aseellista hyökkäystä yhtä tai useampaa sopimuspuolta vastaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa on pidettävä hyökkäyksenä niitä kaikkia vastaan. Jos tällainen sotilaallinen hyökkäys tapahtuu, kukin niistä voi YK:n peruskirjan 51. artiklassa tunnustettuun puolustautumisoikeuteen vedoten auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta tai -puolia yksin tai kollektiivisesti tarvittaessa aseellisesti, kun tarkoituksena on palauttaa Pohjois-Atlantin alueen turvallisuus ja ylläpitää sitä.

Yhdysvalloilla on nykyisin 702 sotilastukikohtaa maailman 132 eri valtiossa. Tuorein niistä aloitti juuri toimintansa Romaniassa.  USA:n maailmanlaajuinen tukikohtaverkosto on Naton käytettävissä. Yhdysvaltain johtaman Naton päälliköt eivät pahoittaisi mieltään, jos he saisivat perustaa uuden tukikohdan Ukrainaan.

Sotilasliitto Naton jäsenvaltioiden usko YK:n päätöksiin ja päämääriin on horjunut toistamiseen viimeisen 20 vuoden aikana. Sotilasliitto on syyllistynyt USA:n johdolla lukuisia kertoa edustamiensa valtioiden vapauden, yhteisen perinnön, kulttuurin ja sivistyksen suojelun nimissä kulloisessakin kohdemaassa tapahtuvaan demokratian loukkaamiseen, henkilökohtaisen vapauden riistoon ja oikeusvaltion periaatteiden tietoiseen karttamiseen. Nato on luonut itse vihollisensa. Se ei ole edistänyt maailman rauhaa. Kuka kaipaa maahamme Naton sotilastukikohtia, sen tiedusteluasemia ja asiantuntijoita tai sotilaittemme osallistumista Naton kohdemaiden siviilikohteiden aktiiviseen tuhoamiseen?

Natosta on vaikea erota. Naton 13. artiklan mukaan Nato-sopimuksen oltua voimassa 20 vuotta sopimuspuoli voi lakata olemasta sopimuspuoli vuoden kuluttua siitä, kun se on antanut irtisanomisilmoituksensa Amerikan Yhdysvaltojen hallitukselle, joka ilmoittaa muiden sopimuspuolten hallituksille kunkin irtisanomisilmoituksen talletuksesta.

Ehdoton ei sotilasliitto Natolle! Neuvotteluja Suomen Natoon liittämiseksi ei ole mitään syytä aloittaa.

Matti Laitinen

16.3.2014

Tämän blogin suosituimmat tekstit