KUNNAT
EDISTÄMÄÄN VAMMAISTEN OSALLISUUTTA YHTEISKUNNASSA
YK:n
v. 2006 hyväksymässä Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimuksessa
vammaisuus määritellään seuraavasti: ”Vammaisiin
henkilöihin kuuluvat ne, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen,
älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, jonka vuorovaikutus erilaisten esteiden
kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa
yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.”
Poikani
Arska on vaikeasti kehitysvammainen, mikä ei suinkaan vähennä hänen
ihmisarvoaan ja ihmisoikeuksiaan. Vaikeavammaisuus merkitsee käytännössä hänen
kohdallaan runsasta ulkopuolisen avun sekä yhteiskunnan tarjoamien palveluiden
että tukitoimien tarvetta. Hänellä
ilmenee ylitsepääsemättömiä ongelmia oman arjen itsenäisessä hallinnassa,
joista hän ei selviä ilman vanhempiensa apua. Hän asuu kotonaan. Hän saa
toimeentulonsa pienestä eläkkeestä.
Poikani
Arska on henkilö, joka tarvitsee apua ja tukea sekä kotona että kodin
ulkopuolella. Hänen terveydenhoitonsa ja arjessa pärjäämisensä edellyttävät sen
ohjaajilta erityistä asiantuntemusta ja erityisjärjestelyitä. Hänen vahvinta
aluettaan eivät ole näin ollen suomalaisen lainsäädännön tuntemus ja omien
etujensa puolustaminen. Vammaisuuden perusteella ketään ei saa kuitenkaan ilman
hyväksyttävää perustetta asettaa Suomessa eri asemaan.
Poikani
Arska on peruskoulun mukautetun oppimäärän ja kymppiluokan käynyt nuori
aikuinen mies. Hän kohensi peruskoulun jälkeen arjessa pärjäämistään ja
valmiuttaan aikuisuuteen kehitysvammaisille ihmisille tarkoitetussa
koulutuksessa Lassilassa. Hänen
koulutuksessaan toteutettiin inkluusion periaatetta. Hänet otettiin mukaan
opiskelijayhteisöön hänen omien tarpeittensa mukaan tuettuna. Hänen kaikki opintonsa
ovat tapahtuneet yhteiskunnan tuella voittoa tuottamattomissa erityisoppilaitoksissa.
Nykyisin poikani Arska käy päivittäin ylläpitämässä aktiviteettejaan ja harjoittamassa työtoimintaa Helsingin kaupungin ylläpitämässä Pasilan toimintakeskuksessa. Hän on henkilökunnan ja vammaisten ihmisten muodostaman yhteisön arvostettu jäsen. Hän on osallinen yhteiskuntaan kulttuurin ja työn teon kautta. Hän käyttää työskennellessään paperisilppuria sekä pesee koneella astioita ja vaatteita. Hän viihtyy erinomaisesti työssään. Hän on myös onnellinen kyetessään tekemään työtä. Vaikeavammaisuus ei ole hänelle este hyödyllisen työn suorittamiselle. Hän saa työpanoksestaan ruokarahaa työpäivinä neljä ja puoli euroa.
Poikani Arska voi vaikuttaa kotona elämäänsä ja osallistua
perheessään tehtäviin päätöksiin. Poikani kannalta
olisi toivottavaa, että kunnan tarjoamat palvelut pysyisivät entisellään, jotta
hänen osallisuutensa yhteiskuntaan ei vaarantuisi. Minusta vammaisten ihmisten
osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa voisi kohentaa säästöjen sijasta. Vauraan
Helsingin kuntakonsernin vuonna 2016 kertyneestä 464 miljoonan euron voitosta
voisi lohkaista kelvon siivun tähän käyttöön. Pääkaupunki voisi edistää ihmisen
tasa-arvoista oikeutta työhön työllistämällä palkkatuella vammaisia ihmisiä osapäiväisesti
mm. erilaisiin aputehtäviin. Perustuslain mukaan julkisen vallan on edistettävä
työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön.
Minusta, pientä eläkettä saaville,
kehitysvammaisille ihmisille kunta voisi maksaa heidän taloutensa tukemiseksi
ansiotuloa tehdyltä työtunnilta 10 €/h näiden tehdessä hyödyllistä työtä kunnan
ylläpitämässä toimintakeskuksessa. Heitä voisi myös kouluttaa tuetun
oppisopimuksen suomin keinoin siivous- ja keittiöalan sekä kiinteistöhuollon aputehtäviin
ja palkata sen jälkeen kunnan ylläpitämiin kehitysvammaisten toimintakeskuksiin
ja pienryhmäkoteihin sekä myös muiden palvelujen pariin.
Vammaiset ihmiset voisivat perehtyä työtehtäviinsä
tekemällä oppien. Heidän työllistymistään voisi edistää myös tuetun
työllistymisen menetelmin. Tällainen tuetun työllistämisen prosessi voisi toteutua
kehitysvammaisen ja työvalmentajan yhteistoimintaan perustuvana ammatillisena
ja sosiaalisena kuntoutuksena, jolla pyritään edistämään vammaisen ihmisen elämänlaatua,
työllistymisvalmiuksia ja toimintakykyä. Toimintakyvyllä (sosiaalinen,
fyysinen, psyykkinen ja tiedollinen) tarkoitetaan ihmisen suoriutumista
erilaisista arkielämän tehtävistä.
YK:n
artiklan 27 (A/61/611; 12/2006) mukaan
”Jäsenvaltiot
tunnustavat vammaisen henkilön tasa-arvoisen oikeuden työhön samalta perustalta
muiden kansalaisten kanssa. Tämä sisältää vammaisille oikeuden mahdollisuuteen
hankkia elantonsa vapaasti valitsemassaan tai hyväksymässään työssä avoimilla
työmarkkinoilla ja työympäristössä, joka on inklusiivinen ja esteetön.”
Matti Laitinen
Kehitysvammaisen,
aikuisen pojan isä
