MAHDOLLISUUKSIEN
EPÄTASA-ARVO
Kuulin eilen radiossa oikeistohallituksen
opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen
höpisevän mahdollisuuksien tasa-arvosta ja kaunistelevan puolueensa tekemisiä. Mahdollisuuksien tasa-arvossa pitäisi olla keskeistä
heikompien tukeminen siten, että kaikki saavat tasavertaiset mahdollisuudet
koulutukseen ja elämän sosiaalisten perusedellytysten toteutumiseen ja jokainen
voi tavoitella itse hyvänä pitämiään päämääriä. Kuinka opetusministeri kehtasi puhua
julkisessa tiedotusvälineessä tällaista? Hän itse on toteuttanut työssään
kuuliaisesti vain hyvänä pitämiään uusliberalistisia päämääriä, jotka edistävät
toteutuessaan vain rikkaiden ihmisten vaurastumismahdollisuutta.
Mahdollisuudet vaativat toteutuakseen aina tietyt
reunaehdot. Heikompien tukeminen luonnistuu heikosti yhteiskunnassa, jossa
vallitseva poliittinen ja taloudellinen eliitti ajaa kaikin mahdollisin keinoin
mahdollisuuksien epätasa-arvoa. Kuinka koulutusmahdollisuudet, perusturva ja
ihmisarvoisen elämän päämäärä voivat toteutua, jos oikeistohallitus heikentää
perusturvaa, pyrkii kaventamaan alueellista itsehallintoa, pienentää sosiaali-
ja terveysmenoja sekä suhtautuu välinpitämättömästi miljoonan suomalaisen
köyhän ihmisen elämäntilanteeseen? Minusta yhteiskunnallisen eriarvoisuuden
lisääminen ja julkisten palveluiden yksityistäminen eivät edistä mitenkään
pienituloisten ihmisten mahdollisuuksien tasa-arvoa.
Ihmisen täytyy olla joko typerys tai uusliberalismin
vankkumaton kannattaja, mikäli hän uskoo oikeistohallituksessa istuvien puoluenautojen
sote-uudistuksiin, maakuntamalliin tai niiden tarjoamaan valinnanvapauteen
terveyspalveluissa. Vanhukset ja vammaiset nämä hallitusveikkoset eivät ole
teidän ystäviänne.
Yhteiskunnalliseen valtaan liittyy aina tietoisuus
ja tahto. Kurjistajat tietävät aina, mitä he tekevät. Näin ollen he pyrkivät
toteuttamaan aikomuksensa keinoja kaihtamatta. Älä usko valtaapitävien
puheisiin, älä luota liituraitalurjuksiin!
Matti Laitinen
15.3.2017
