MAHDOLLISUUKSIEN EPÄTASA-ARVO

Kuulin eilen radiossa oikeistohallituksen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen höpisevän mahdollisuuksien tasa-arvosta ja kaunistelevan puolueensa tekemisiä.  Mahdollisuuksien tasa-arvossa pitäisi olla keskeistä heikompien tukeminen siten, että kaikki saavat tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen ja elämän sosiaalisten perusedellytysten toteutumiseen ja jokainen voi tavoitella itse hyvänä pitämiään päämääriä. Kuinka opetusministeri kehtasi puhua julkisessa tiedotusvälineessä tällaista? Hän itse on toteuttanut työssään kuuliaisesti vain hyvänä pitämiään uusliberalistisia päämääriä, jotka edistävät toteutuessaan vain rikkaiden ihmisten vaurastumismahdollisuutta.

Mahdollisuudet vaativat toteutuakseen aina tietyt reunaehdot. Heikompien tukeminen luonnistuu heikosti yhteiskunnassa, jossa vallitseva poliittinen ja taloudellinen eliitti ajaa kaikin mahdollisin keinoin mahdollisuuksien epätasa-arvoa. Kuinka koulutusmahdollisuudet, perusturva ja ihmisarvoisen elämän päämäärä voivat toteutua, jos oikeistohallitus heikentää perusturvaa, pyrkii kaventamaan alueellista itsehallintoa, pienentää sosiaali- ja terveysmenoja sekä suhtautuu välinpitämättömästi miljoonan suomalaisen köyhän ihmisen elämäntilanteeseen? Minusta yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääminen ja julkisten palveluiden yksityistäminen eivät edistä mitenkään pienituloisten ihmisten mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Ihmisen täytyy olla joko typerys tai uusliberalismin vankkumaton kannattaja, mikäli hän uskoo oikeistohallituksessa istuvien puoluenautojen sote-uudistuksiin, maakuntamalliin tai niiden tarjoamaan valinnanvapauteen terveyspalveluissa. Vanhukset ja vammaiset nämä hallitusveikkoset eivät ole teidän ystäviänne.

Yhteiskunnalliseen valtaan liittyy aina tietoisuus ja tahto. Kurjistajat tietävät aina, mitä he tekevät. Näin ollen he pyrkivät toteuttamaan aikomuksensa keinoja kaihtamatta. Älä usko valtaapitävien puheisiin, älä luota liituraitalurjuksiin!

Matti Laitinen

15.3.2017