UNKARIN YHTEISKUNNALLISTA MUUTOKSISTA Unkarin kansantasavalta hajosi v. 1989. Unkarin tasavalta korvasi v. 1999 Varsovan liiton jäsenyyden sotilasliitto Naton jäsenyydellä. Maa täydensi kapitalistista integraatiotaan v. 2004 liittymällä Euroopan unioniin. Maa sijoittui v. 2009 YK:n Inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI) punnittuna sijalle 43. maailmassa. Yksityinen sektori käsittää nykyisin yli 80 % maan BKT:stä. Ulkomainen omistus ja sijoitukset ovat laajalle levinneitä. Vuoden 1989 jälkeen maahan on investoitu yli 23 miljardia dollaria ulkomaista pääomaa. Uuden vuosituhannen alussa julkiseen toimintaan astunut Unkarin äärioikeisto janoaa Suur-Unkarin palauttamista. Unkarin liittyminen Natoon ei liene sattumaa, koska sitoutuminen sotilasliittoon on USA:n ja sen Nato-liittolaisten etu. Unkarin lisäksi sen entiset veljesmaat Puola ja Tšekki liittyivät myös Natoon v. 1999. Lokakuussa 2002 Natoon hyväksyttiin Prahassa seitsemän uutta jäsenvaltiota: Liettua, Viro, Latvia, Bulgaria, Roma...
Tekstit
VALLILA – RUNOJA VUOSILTA 2000–2010 Matti Laitiselta ilmestyi viime huhtikuussa omakustanteena runoteos nimeltään Vallila. Laitinen on aikaisemmin kirjoittanut viisi romaania, joissa on ollut mukana vahvasti yhteiskunnallisia kannanottoja. Siinä sivussa hän on myös kirjoitellut runoja, joita hän on menestyksellä esittänyt erilaisissa juhlissa ja kokoontumisissa. Hänet on myös palkittu v. 2004 Helsingissä stadin slangia käsitelleessä kirjoituskilpailussa. Nyt Matti Laitinen on laittanut yksiin kansiin runojaan vuosilta 2000 – 2010. Vallila-kirjaan on koottu 19 runoa tältä ajanjaksolta. Laitinen on itse taittanut kirjansa alusta loppuun, kannesta kanteen. Tässä hän onkin onnistunut erinomaisesti. Lopputulos on tyylikäs. Laitinen lähetti runokirjansa myös Päätaloinstituutin vuoden 2010 Möllärimestari –kilpailun runosarjaan. Kilpailuun otti osaa yhteensä 33 runokirjaa. Laitisen kirja sai kilpailussa kunniamaininnan. Arvostelussa todettiin, että : “Virkistävän erilaisia, yhteiskunnallisia ...
BUDAPEST Tonava on puhkonut vuosituhansia kallioita ja kulttuureja virratessaan kohti Mustaamerta. Minä olen potkinut pikkukiviä Budan ja Pestin rantakaduilla neljänä vuosikymmenenä. Valtaosa omasta elämästäni on urautunut uomaansa viime vuosisadalla jättäen omat merkkinsä kehooni ja mieleeni. Minä näin kansantasavallan kukinnan ja kuihtumisen, kádárilaisen sosialismin hiipumisen, rajojen aukeamisen, Varsovan liiton vaihtumisen Natoon, siirtymisen SEV:istä Euroopan unioniin ja uusnatsien esiinmarssin. Unkarin sosialistisen työväenpuolueen pääsihteeri Grosz totesi helmikuussa 1989: ”Poliittisten vastustajiemme ääriryhmä ei halua sosialismin uudistumista vaan sen lakkauttamista rauhanomaisin keinoin. He eivät halua jakaa vaikeuksia, vaan tahtovat heikkouksiamme hyväksi käyttäen palauttaa vanhan järjestyksen.” Unkarilaiset rakastavat lukuisia omia silta- ja aukiosankareitaan. Heitä kierrätetään joustavasti vuosisadasta ja järjestelmästä toiseen. Kansainväliset vallankumousmiehet sen sijaa...
Hakaniemessä Maadoitin perseeni Hakaniemen rantaan. Maailman rauha kohosi vieressäni. Puistolehmuksen alla naakkui naakka. Korkeasaaressa häkitetyt harvinaisuudet poikivat suojassa ja rauhassa. Punagraniittijalustalla seisova pronssirykelmä pystytettiin ystävyyden ja yhteistyön aikakauden viime metreillä. Ihmishahmot kannattivat käsillään maapalloa ja puolustivat rauhaa. Hakaniemen tori oli tyhjillään. Kaivopuiston suunnasta lensi paikalle valkopäämerikotka. Lintu tömähti pallon päälle paskalle. USA:n presidentti kertoi eilen lopettavansa Irakissa 4 000 miljardia dollaria maksaneet taistelut. Maahan jää silti 50 000 sotilasta. Amerikkalainen sotateollisuus keskittyy sotimaan Afganistanissa. Auta ja aseista, hyödynnä ja hylkää, hyökkää ja hävitä. Manipuloi ja miinoita, murhaa ja murskaa. Kuulustele ja kiduta, kaada ja kuoppaa. Rikos rauhaa vastaan palkitaan hyvin. Odotettavissa on torjuntavoitto. Sotilasliittoihin kuulumaton Suomi käy omaa erillissotaansa Afganistanissa. Matti Laitinen...
KUUBAN JA USAN SUHTEISTA Akateemikko Noam Chomsky ( 1 ) käsittelee uuden kirjansa ”Cuba-US relations – exclusive” johdannossa Kuuban vastaista terrorismia. Hän yksilöi USA:n väkivallan historiaa ja usein mielipuolisia reaktioita pientä mutta uhmakasta naapuriaan vastaan. Robert Kennedy aloitti terrorismikampanjan Kenties Washingtonin silmiinpistävin veto sodassa Kuubaa vastaan sen jälkeen, kun maa oli uskaltanut vapauttaa itsensä v. 1959, on ollut raivo, jota USA on lietsonut sitä vastaan. Kennedyn Sikojenlahden invaasio oikeutettiin pian alettuaan hysterian ilmapiirissä. Puolustusministeri Robert McNamara todisti näin myöhemmin senaatin Churchin komitealle ( 2 ). Ensimmäisessä valtioneuvoston tapaamisessa epäonnistuneen invaasion jälkeen ilmapiiri oli ”melko raivokas”. Varaulkoministeri Chester Bowles raportoi vauhkosta reaktiosta laadittua toimintaohjelmaa kohtaan. Sen ydinkohtana oli vakava terroristinen sota. Robert Kennedy oli määrännyt koordinoitavaksi massiivisen valtiojohto...
Vallila – runoja vuosilta 2000–2010 Runokokoelmani ”Vallila – runoja vuosilta 2000–2010” sai kunniamaininnan Päätalo-instituutin vuoden 2010 Möllärimestari-kilpailun runosarjassa. Kisoihin osallistui yhteensä 116 omakustannetta, joista 33 oli runoteoksia. Kisojen raati arvioi Vallilaa seuraavasti. ”Virkistävän erilaisia, yhteiskunnallisia runoja Arvo Turtiaisen ja Nazim Hikmetin hengessä mutta Laitisen äänellä. Laveaa, eeppistä tekstiä. Joissakin runoissa pilkahtelee esiin riimiä. Vähemmässä määrin ne toimisivat ironian merkkeinä, mutta nyt riimiä on hiukan liikaa. Henkilöistä kuten Castrosta kirjoitetuista runoista nykylukija etsii ironiaa, ne eivät muuten ole oikein tätä päivää. Sen sijaan esimerkiksi runot Leningrad, Kevät ja Tarjalle ovat hienoja lukukokemuksia. ”Mitä me teemme vallankumouksella,/ jos emme rakasta niitä,/ joita varten se on?” Ps. En ymmärrä, mitä ironisoitavaa Fidel Castron merkittävässä elämäntyössä pitäisi olla. Runokokoelmani kertoo Suomessa ja maailmalla tällä ...
BERLIINI Tielleni osui museoita, palatseja, upeita yliopistoja, muistomerkkejä, teattereita ja tuhansia kuppiloita. Potsdamer Platzin pilvenpiirtäjät piirsivät verkkokalvooni uuden vuosisadan kaupunkikuvaa. Lehmusten alla ja yllä risteili satoja kilometrejä ratakiskoja, miljoonia tietoliikennekaapeleita ja loputtomia bittitsunameita. Kolme lentokenttää toi ja vei ihmisiä. Kymmenen metrolinjaa pysähtyi 173 asemalla. Spree välkehti auringossa. Metropolin sydämessä sykki Tiergartenin metsikköpuisto. Sen yhdessä kammiossa järjestettiin 200 000 jalkapallomilitantin joukkokokouksia. Luotisuorilla kaduilla kohtasin kaikenvärisiä ihmisiä, fillareita ja das autoja. Keltaiset bussit ylittivät risteyksiä. Saksan menneisyys ja tulevaisuus ulvahtelivat korviini monikasvoisesti. Jalkakäytävien kivilaatat hohkasivat. Vehnäoluen puute höyrysti minut ilmakehään. Astuin viime vuosisadalle. Berliini, olet kulttuurin, tieteen ja vallankäytön vuosisatainen betonimylly! Seinistäsi tihkuu verta, napanuoran ...