ARSKAN OMAISHOITAJIEN ARJEN ELÄMÄÄ
Olemme toimineet avovaimoni kanssa vaikeasti kehitysvammaisen kundimme Arskan omaishoitajina koko tämän 30-vuotisen elontaipaleen ajan. Arska ei kykene suoriutumaan aikuisena miehenäkään omatoimisesti arjestaan kotona ja sen ulkopuolella ilman läheisen apua, tukea ja ohjausta. Käytännössä tämä tarkoittaa jokapäiväistä valvontaa ja ohjausta hygienian hoidossa, veskipuuhissa, lääkityksessä, pukeutumisessa, ruokailussa, vapaa-ajan vietossa sekä hänen maksuliikenteensä ja viranomaisten kanssa asiointinsa hoidossa sekä kundin roudausta arkisin Pasilan toimintakeskukseen ja tarvittaessa lekuriin.
Arskan on vaikea kommunikoida kodin ulkopuolisen maailman kanssa niin, että hän tulee kuulluksi ja ymmärretyksi, koska hän ei osaa lukea, kirjoittaa, puhua ja eikä käyttää nettiä. Julkisilla vehkeillä liikkuminen edellyttää saattajan mukana oloa. Päästäkseen osalliseksi yhteiskuntaan hän tarvitsee julkisten palveluiden tarjoamaa apua ja asiantuntemusta sekä vanhempiensa aktiivisuutta kaikissa häntä koskevissa asioissa ja päätöksissä.
Arskalla on oikeus vapaa-ajanavustajaan. Meillä on apunamme erinomainen vapaa-ajanavustaja (30 h/kk), joka vie kundimme viikoittain rumputunneille ja Stadiin hengailemaan. Meidän vanhempien lähtiessä reissaaman Eurooppaan pitemmäksi aikaa Arska lähtee kuten tasa-arvoisen perheenjäsenen kuuluukin aina messiin. Perheessämme on päädytty Arskan bunkkaamiseen himassa mutsin ja faijan kanssa kimpassa siksi, että näin pienituloisen hemmon ihmisarvoinen elämä ja hänen ihmisoikeutensa toteutuvat parhaiten.
Meitä, sairaudesta, vammasta, vanhuudesta tai synnynnäisestä kehityshäiriöstä toimintakyvyltään rajoitteisia, läheisiään säännöllisesti jeesaavia ihmisiä löytyy Suomesta yli miljoona. Maassamme arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta. Näistä 60 000 on sitovia ja vaativia. Kaikesta huolimatta koko jengistä ainoastaan 47 000 sopimusomaishoitajalle maksetaan vaativasta työstään fyrkkaa. Hoitopalkkion suuruus määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Stadi maksaa vaimolleni ruhtinaallisesti hoitopalkkiota - 408,09 euroa kuukaudessa, koska me omaishoitajina olemme yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottuja Arskan hoitoon ympärivuorokautisesti. Toki tälläkin snadilla liksalla on oma merkityksensä pienituloisen eläkeläisperheemme toimeentuloon ja hyvinvointiin.
Omaishoito on kunnalle kustannuksiltaan halpa ratkaisu verrattuna kalliiseen laitoshoitoon. Sopimusomaishoidon laskennallinen arvo oli v. 2014 noin 1,7 miljardia euroa ja siitä koitui kustannuksia noin 450 miljoonaa euroa vuodessa. Omaishoidon tuki vähensi tuolloin julkisia palvelumenoja arviolta 1,3 miljardia euroa vuodessa. Mikä mahtaa olla Suomen kaikkien omaishoitoon osallistuvien ihmisten tekemän työn tuottama taloudellinen hyöty maamme taloudelle? Sopimusomaishoitajien palkkiota voisi huoletta nostaa vauraassa Stadissa ja koko maassa näiden työn vaativuuden ja kokonaisvaltaisuuden vuoksi.
Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos: 1) henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa; 2) hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla; 3) hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia; 4) omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää; 5) hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva; ja 6) tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Sossu käy tsekkaamassa näiden kriteerien täyttymisen aina uutta hoito- ja palvelussuunnitelmaa sekä hoitosopimusta laadittaessa. Minusta kaikille näiden kriteerin täyttäville omaishoitajille pitäisi maksaa jokaisessa Suomen kunnassa yhtäläistä ja kelvollista omaishoidon tukea.
Kehitysvammaisen kundimme kotihoidon kuormittavuus on kasvanut vuoden 2020 aikana merkittävästi koronapandemian aikana Pasilan toimintakeskuksen parin kuukauden sulkemisen ja käyntipäivien vähentämisen sekä kodin ulkopuolella liikkumisen vaikeutumisen vuoksi. Riskiryhmään kuulumiseen liittyy aina omia reunaehtoja. Koronan aiheuttamat kokoontumis- ja matkustusrajoitukset ovat asettaneet lisäksi omat ehtonsa meidän perheemme vapaa-ajanvietolle ja kulttuuriharrastuksille. Lisäksi kuonomaskit soveltuvat huonosti kehitysvammaiselle. Arskan lyhyitä tilapäishoitojaksoja Pihliksessä ei ole voinut käyttää kahtena kuukautena koronan aikana ja näin meiltä jäi neljä lakisääteistä omaishoidosta elvyttävää vapaapäivää käyttämättä v. 2020.
Pandemia jatkuu edelleen ja leviää useilla alueilla Suomessa. Saa nähdä, meneekö Arskan duunimesta Pasilan toimintakeskuksessa jälleen boseen ja pysyykö tilapäishoidossa käytetty pienryhmäkoti avoinna? Omaishoitajan tehtäviä ei voi hoitaa etätöinä, koska tässä työssä jatkuva läsnäolo hoidettavan luona on hänen ihmisarvonsa vuoksi olennaisen tärkeää.
Matti Laitinen
1.12.2020
