SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET
Suomen sote-palveluissa liikkuu vuositasolla rahaa liki 20,5 miljardia euroa, josta hoivapalveluiden osuus on 7,4 miljardia ja terveyspalveluiden 13,1 miljardia euroa. Kaikista sote-palveluista julkinen sektori tuottaa 60 % ja yksityissektori 40 %. Hoivapalveluista suurimmat ovat vanhusten hoiva ja vammaisten palvelut. Terveydenhoidossa eniten rahaa käytetään perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Mielenterveyspalveluista yritykset ja kolmas sektori tuottavat valtaosan sekä vanhusten palveluista ja lastensuojelusta 40 %. Kun hilloa on jaossa runsaasti, se houkuttelee ympärilleen runsaasti loispistiäisiä ja raatokärpäsiä.
Hallitus esittää Suomeen uutta sote-mallia, joka koostuu 21 hyvinvointialueesta sekä Helsingistä omana erillisenä alueenaan. Uusimaa on esityksessä jaettu viiteen alueeseen, jotka olisivat Länsi-, Itä- ja Keski-Uusimaa, Vantaa ja Kerava sekä Helsinki. Erityistason palveluita varten Suomessa olisi viisi yhteistoiminta-aluetta. Perusteluina tälle vallansiirrolle ja toimintojen keskittämiselle on maamme väestön nopea ikääntyminen ja tästä johtuva kasvava palveluiden tarve.
Nykyisin 309 kunnan vastuulla olevien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien järjestäminen siirtyisi hyvinvointialueille. Poikkeuksena muista kunnista Helsinki vastaisi edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan eikä pääkaupunki kuuluisi mihinkään hyvinvointialueeseen. Maakuntamalli on yksi tapa kaapata valta yhteiskunnassa yhä harvempien käsiin.
Suomessa demokratiaa on mahdollista kaventaa viemällä kuntien asukkailta itsehallinto ja taloudellinen valta. Tästäkin huolimatta sote-ratkaisussa väestömme hyvinvointi vain ”lisääntyy” entisestään, vaikka valta keskittyy yhä harvemman yksilön käsiin. Jos joku naapurivaltiomme toimisi samoin, oma valtiojohtomme tuomitsisi teon jyrkästi demokratian vastaiseksi. Kuntalain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Miksi jo yli 100 vuotta hyvin toiminut demokraattinen järjestelmä täytyy romuttaa?
Sote-uudistuksessa esitetään, että sosiaali- ja terveydenhuollon painopiste siirretään peruspalveluihin ja varhaiseen ongelmien ehkäisyyn. Helsingissä sote-uudistusta on edistetty lakkauttamalla lähiterveysasemia ja siirtämällä näiden tarjoamat julkiset terveyspalvelut mm. Kalasataman terveyden jälleenkäsittely-laitokseen. On järjetöntä, että Myllypuron, Pukinmäen, Viikin ja Vironniemen terveysasemat aiotaan lakkauttaa. Stadin johdon tavoitteena on keskittää 2020-luvun loppuun mennessä terveyspalvelut 6 – 7 tehdasmaiseen terveydenlajittelukeskukseen, joista osa toimii vuokratiloissa. Lisäksi jäisi pari pienempää terveysasemaa. Saman suunnitelman mukaan Keskustan uusi terveysasema ja Kannelmäen terveysasema ulkoistetaan. Sote-uudistuksen varjolla ei saa lopettaa Stadin lähiterveysasemia ja keskittää palveluja jättikeskuksiin. Verovaroilla ei pidä rahoittaa yksityistä terveysbisnestä, vaan kehittää julkisia terveyspalveluita. Eikö pandemia ole opettanut päättäjille mitään?
Sosiaalitoimi huolehti aikaisemmin toimeentulotukea saavien ihmisten asioista. Toimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät v. 2017 Kelaan. Nykyisin Helsingissä on enemmän kauppakeskuksia kuin Kelan konttoreita. Aikaisemmin eniten tukea tarvitsevat ihmiset saivat rahaa ja palveluja yhdestä fatan luukusta. Nykyisin perustoimeentulotuki haetaan Kelalta, mutta palvelut ovat edelleen kunnan kontolla. Puolustuskyvyttömät ihmiset joutuvat helposti luukkupallottelun kohteiksi. Lisäksi kehnon toimeentulotuen varassa eläminen ei ole kovin ihmisarvoista elämää. Perustuslakimme mukaan: ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.”
Kuinka nämä Stadissa jo toteutetut sote-ratkaisut kohentavat asukkaiden peruspalveluita ja heidän ongelmiensa varhaista ratkaisua? Minusta ihmisten sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat eivät ratkea myöskään sysäämällä ne oman aktiivisuuden varaan ja tarjoamalla lähipalveluiden korvikkeena aiempaa enemmän yhteiskunnan tarjoamia digitaalisia, tekoälyistettyjä ja matalan kynnyksen palveluja. Jos tämä on malli tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskukselle, sillä varmistetaan vain sote-palveluiden laadun ja vaikuttavuuden heikkous. Eivätkö Suomen päättäjät ole oppineet mitään koronakriisin vaikutuksista?
Yhteiskunnan demokraattisuus ilmenee siitä, kuinka paljon valtaa ja vastuuta on annettu tavalliselle kansalaiselle päättää omasta elämästään ja elinympäristöstään. Demokratian toteutumisen perusehtona on vallanpitäjien ja vallan kohteen kaikinpuolinen tasa-arvoisuus ja osallistava vuorovaikutus yhteiskunnassa sekä heidän tasavertainen kohtelunsa heidän asioitaan käsiteltäessä lain edessä. Demokratian laajuus toimii kaikissa valtioissa yhteiskuntaluokkien valtasuhdemittarina.
Stadin lähipalveluiden, lähiluonnon, lähidemokratian ja tasa-arvon puolesta.
Matti Laitinen
Vanhukainen Vallilasta
22.2.2021
