Koronarokotukset alkoivat Suomessa 27.12.2020. Ensimmäisessä rokote-erässä oli yhteensä 9 750 rokotetta. Niillä pystyttiin rokottamaan ainoastaan 4 875 ihmistä. Tämä johtui siitä, että rokotettaville piti antaa vahvistava satsi rokotetta kolmen viikon sisällä ensimmäisestä piikistä. Vanhempi broidini sai tekstiviestin helmikuun lopulla kännykkäänsä tulevasta koronarokotuksesta. Buukkasin hänelle netin kautta ajan Messukeskuksen joukkorokotuspisteeseen. Broidi ei hallitse netin käyttöä eikä hänellä ole hajuakaan vahvasta kirjautumisesta. Piikkikeikka onnistui hyvin 26.2.2021. Santsiannoksen päivämäärä on jo tiedossa. Broidi klaarasi homman. Kaikesta huolimatta rokotusjono näyttää etenevän hitaasti Suomessa.
Vuosi
on jo mennyt käsidesin, turvavälien, kuonokoppien,
matkustusrajoitusten ja eristyksen parissa. Aloin funtsata, kuinka
rokotushomma hoidetaan kehitysvammaisen kundimme Arskan kohdalla.
Tämä ei snaijaa koronasta tai koronarokotuksesta pätkääkään.
Handujen pesu skulaa kuitenkin hyvin. Hänen rokottamisensa vaatii
suorittajaltaan erityisasiantuntemusta. Arska lukeutuu
lääketieteellisesti koronariskiryhmään 1. Hän kuuluu tähän
jengiin Downin oireyhtymästä johtuvan vaikean kehitysvam-
maisuuden
vuoksi, johon liittyy synnynnäinen pumpun rakennevika.
Tiedustelin Arskan piikityksen käytännön järjestämistä ensin Helsingin kehitysvammapoliklinikalta. Sieltä kerrottiin, ettei tällä kehitysvammaisiin ihmisiin erikoistuneella terveydenhoidon yksiköllä ollut minkäänlaisia oikeuksia antaa koronarokotteita. Ihmettelin kovasti moisen ratkaisun dorkaa logiikkaa. Hammashoito, blodekoe ja rokotukset olivat sujuneet samassa tutussa mestassa aikoinaan hyvin.
Käännyin Arskan käymän toimintakeskuksen puoleen. Pidin luonnollisena, että tällaiset puuhat voitaisiin handlata siellä yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Rokottaminen ei onnistunut sielläkään. Hoitohenki-lökuntakaan ei oltu rokotettu. Minulle selvitettiin, että ryhmäkodeissa, joissa henkilökunta oli paikalla 24/7, oli aloitettu jo asukkaiden koronarokotukset. Yhteiskykyinen toimintakeskuksen johtaja ymmärsi yskän ja lupasi selvittää Arskan rokotusasiaa. Useimmille toimintakeskuksen asiakkaille on siis turvattu koronarokote oman ryhmäkodin kautta.
Arskan lähihoitojaksoillaan käymässä Pihlajiston pienryhmäkodissa koronarokotukset alkoivat maaliskuun alussa. No, eihän sekään mesta natsannut, vaikka Arska on ollut putiikin vakiohemmo yli 10 vuotta. Rokotteet oli kohdennettu vain sen vakiporukalle. Minusta tuntui omituiselta, että mutsin ja faijan kanssa kotonaan bunkkaava kehitysvammainen oli eriarvoisessa asemassa kuin hänen laitoksessa asuva kollegansa. Telkkarissa hoilatun terveysturvallisuuden saavuttaminen näytti vaativan Arskan kohdalla duunia.
Keskusteltuani Arskan toimintakeskuksen pomon kanssa päädyimme, että minun olisi omaishoitajana parasta ottaa yhteyttä oman asuinalueemme terkkariin. Vallilan terveysasema lopetettiin jo ikävä kyllä muutama vuosi sitten. Näin kohtalon karvainen handu ohjasi meitä kohti Kalasataman terveydenkä-sittelylaitosta. Minusta vaikuttaa siltä, että kotona-asuvien kehitysvammaisten kohdalla tämä tykityshomma skulaa heikosti. Lisäksi lääkefirmat pihtaavat tuotteitaan.
En ollut saanut Stadin terveydenhuollosta minkäänlaista kirjallista tai sähköistä vinkkiä kotona asuvien kehitysvammaisten ihmisten koronarokotuksista. Ryhdyin 5.3.2021 tutkimaan asiaa netistä Stadin koronarokotussivuilta. Nettisurffailun jälkeen minulle selvisi, että alle 55-vuotiaille henkilöille, joilla on vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila, rokotukset ja ajanvaraus alkavat viikolla 10. (8.-14.3.2021). Ryhmään kuuluvat mm. 16 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat henkilöt, joilla on Downin oireyhtymä sekä myös heidän omaishoitajansa, joilla on omaishoidon tuen päätös.
Tuo rokotusoikeus koskisi Arskan lisäksi siis vain toista perheemme omaishoitajaa. Sopimusomaishoitajia löytyy Suomesta n. 47 000 ja sopimuksettomia omaishoitajia lienee maassamme miljoona. Kumma juttu! Suomessa oli saanut koronarokotuksen 8.3.2021 yhteensä 481 557 ihmistä.
Ringasin maanantaina, Kansainvälisenä Naistenpäivänä, koronarokotuskeskuksen ajanvaraukseen, koska Arskalla ei ole omia nettipankkitunnuksia eikä sähköistä turvalukulaitetta. Rokotuskeskus soitti minulle vastasoiton, jonka aikana ilmeni, että Arskan koronarokotusajan voikin varata vasta keskiviikkona. Omaishoitajien rokottaminen tapahtuu joskus myöhemmin. Entä, jos me omaishoitajat sairastumme koronaan?
Tiedustelin rokotusneuvojalta, mitä logiikkaa siinä on, että ryhmäkodeissa asuvat kehitysvammaiset rokotetaan suunnitelmallisesti ja aikataulutetusti ryhmäkodeissa, mutta kunkin kotonaan asuvan kehitysvammaisen täytyy buukata itselleen erillinen rokotusaika johonkin neljästä tarjolla olevasta rokotuspisteestä? Kummankin ryhmän edustajia käy kuitenkin päivittäin samanaikaisesti samoissa päivä- ja toimintakeskuksissa. Lisäksi päivä- ja toimintakeskusten henkilökunta on yhä rokottamatta. Rokotusneuvoja oli yhtä ymmällään ja pihalla kuin minäkin.
Matti Laitinen
Omaa koronapiikkiään venttaava vanhukainen
8.3.2021
