KORONA JA MIELENTERVEYS

Maailman Terveysjärjestön (WHO) mukaan 322 miljoonaa ihmistä sairastaa maailmassa hoitoa vaativaa masennusta. Se on suurin syy ennenaikaiseen työkyvyttömyyteen kaikkialla maailmassa. Depressiota esiintyy naisilla kaksi kertaa enemmän kuin miehillä. Yli 34 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä yhdysvaltalaista potee tätä mielenterveyden sairautta. Ihmisistä 20 % kärsii masennuksesta ennen aikuistumistaan. Ihmisen mielenterveys voi horjua elinympäristön äkillisten muutosten myötä. Henkilökohtaiset vastoinkäymiset voivat kasaantuessaan aiheuttaa ylitsepääsemättömiä ongelmia.

WHO:n määritelmän (2013) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Suomalaisten yleisimpiä mielenterveysongelmia ovat masennus ja ahdistus. Ne liittyvät usein yhteen. Ne ovat kummatkin yleistyneet viimeisen vuoden aikana.

KORONAN VAIKUTUS MIELENTERVEYTEEN SUOMESSA

Korona on pistänyt Suomessa monen ihmisen mielenterveyden koville. Kriisipuhelimet ovat ruuhkautuneet ja itsetuhoisuus on lisääntynyt. Erityisen lujilla ovat vanhukset ja ne, joiden mielenterveys takkuili jo ennen pandemiaa sekä myös kasvava joukko mielenterveyskuntoutujia. Mielenterveyden palveluiden käyttäjien hoitoyksiköt ja kuntoutusyhteisöt ovat olleet vajaakäytössä. Pandemiasta johtuva poikkeustila on kaventanut ihmisten elämänpiiriä, eristänyt heidät sukulaistaan, työyhteisöistään ja ystävistään. Se on lisännyt yksinäisyyttä ja päihteiden käyttöä, rajoittanut liikkumista sekä muuttanut ihmisten päivärytmiä. Se on ajanut myös mielenterveysongelmaisia ihmisiä sairaalahoitoon.

Yhteiskunnan polarisoituminen on myös lisännyt mielenterveysongelmia. Osa ihmisistä voi erittäin hyvin. Toisaalta maassamme elää miljoona pienituloista ihmistä, joista osa on pudonnut jo työelämästä ja syrjäytyy parhaillaan yhteiskunnasta. Koronakriisin aikana tehdyt irtisanomiset, lomauttamiset ja työpaikkojen sulkemiset ovat kiihdyttäneet tätä kehitystä. Koko 2000-luvun harjoitettujen sote-säästötoimien ja leikkausten seuraukset ovat asvaltoineet tämän tuhon tien. Muuttunut työelämä tuo tullessaan työmarkkinakelpoisille ihmisille yhä uusia paineita ja kuormituksia.

KORONA ON LISÄNNYT AHDISTUSTA JA DEPRESSIOTA EUROOPASSA

Mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet koronapandemian vaikutuksesta niin Suomessa kuin ulkomailla. Aiheesta on laadittu jo useita julkaisuja ja kirjoituksia. Pidempien seurantatutkimusten tuloksia saadaan kuitenkin vielä odottaa. Psykiatri Henry Karlsson (TYKS) puhui jo kesäkuussa 2020 pandemian laajemmasta vaikutuksesta, joka tulee näkymään vielä pitkään masennus- ja ahdistushäiriöiden kasvuna.

Iso-Britannian Kansallisen tilastotoimiston mukaan yli 25 miljoonaa ihmistä koki suurta ahdistusta maaliskuun lopulla 2020, kun maa pistettiin sulkutilaan. Lisääntynyt ahdistuneisuus johtui henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja työpaikan säilymisen epävarmuudesta sekä Covid-19:n vaikutuksesta heidän talouteensa.

Belgian julkisen terveyslaitoksen (Sciensano) toukokuussa 2020 julkaiseman 44 000 henkilölle tehdyn kyselytutkimuksen mukaan hoitoa vaativat depressiot olivat nousseet kahdessa vuodessa arvosta 10 % arvoon 16 %. Depression esiintyvyys oli kolminkertaistunut nuorilla naisilla (30 %) ja nelinkertaistunut nuorilla miehillä (29 %). Rooman yliopisto vahvistaa myös ahdistuksen, depression ja univaikeuksien lisääntymisen Italiassa koronan aikana. (Lähde: https://unric.org)

KORONAN VAIKUTUKSET MIELENTERVEYTEEN YHDYSVALLOISSA

Yhdysvaltalainen v. 1948 perustettu yleishyödyllinen KFF-säätiö (Kaiser Family Foundation) on keskittynyt USA:n terveyskysymyksiin ja sen rooliin maailman terveyspolitiikassa. Säätiö julkaisi 21.4.2020 tiivistelmän koronaviruksen vaikutuksista yhdysvaltalaisten mielenterveyteen. Yhdysvalloissa todettiin tuona päivänä 21 514 uutta koronatartuntaa. Vuoden 2020 lopussa tartuntoja oli kertynyt yhteensä jo 20,5 miljoonaa.

”Lähes puolet (45 %) USA:n aikuisväestöstä sanoo olevansa huolestunut ja stressaantunut koronaviruspan-demiasta, joka vahingoittaa heidän mielenterveyttään. Tämä on varhainen merkki siitä, että terveys- ja talouskriisit lisäävät ihmisten mielenterveysongelmia ja venyttävät entisestään terveydenhuolto-järjestelmän suorituskapasiteettia.

Ihmiset, jotka sanoivat olevansa näennäisesti "suojassa" maaliskuun lopulla, ilmoittivat todennäköisemmin (koronan) kielteisistä vaikutuksista mielenterveyteen kuin ne, jotka eivät kokeneet samoin. Tuosta lähtien useampi osavaltio on laajentanut kotona pysymisen määräyksiä, joten ne vaikuttavat melkein koko maahan.

Jotkut väestön osat, kuten vanhukset, nuoret ja alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmat, saattavat olla erityisesti vaarassa kokea, kuinka sosiaalisen läheisyyden väheneminen vaikuttaa heidän mielenterveyteensä. Laaja tutkimus yhdistää sosiaalisen eristyneisyyden ja yksinäisyyden heikkoon henkiseen ja fyysiseen terveyteen.

Taloudelliseen kuormitukseen liittyvien mielenterveysvaikutusten perusteella tehdyn tutkimuksen mukaan ihmiset, jotka ovat kokeneet työpaikan tai tulon menetyksiä koronaviruskriisin vuoksi, sanovat muita todennäköisemmin nykyisen kriisin vahingoittavan heidän mielenterveyttään.” Lähde: https://www.kff.org/

Yhdysvalloissa oli vahvistettu 11.3.2021 yhteensä 29,5 miljoonaa koronatartuntaa ja 534 546 kuolemanta-pausta. Rokotuksen oli saanut tässä vaiheessa vasta 9,42 % maan väestöstä. Nämä luvut osoittavat jo tässä vaiheessa maan johdon osoittaneen suoranaista välinpitämättömyyttä omaa väestöään kohtaan. Epäilemättä tällaisella traumatisoivalla seurauksella on vakavat ja kauas kestoiset vaikutukset yhdysvaltalaisten mielenterveyteen.

KUN KORONAKRIISI ISKI, ELINYMPÄRISTÖ MUUTTUI

Mielenterveysongelma on yksilön ja ympäristön välinen konflikti, koska mielen sisällön lähteenä on ulkoinen maailma, jonka kanssa elävä olento on vuorovaikutuksessa. Se on sidoksissa ympäristöön ja ympäristössä toimivaan yksilöön. Ympäristö vaikuttaa ihmiseen kodin, koulun, kavereiden, median sekä oman arjen ja työtoiminnan ja elimistön kautta. Ihmisen psyykkisen toiminnan sisältöä tai tietoisuutta eivät määrää aivojen toiminta, vaan se yhteisö ja kulttuuri, jossa ihmisen toiminnan merkitykset syntyvät.

Mielenterveyden ongelmat ovat kasvussa – etenkin korostuneesti koronakriisin aikana – Suomessa kuten kaikkialla muuallakin maailmalla. Tämän vuoksi mielenterveyden ongelmista ja häiriöistä kärsivien ihmisten kuntoutukseen ja sen kehittämiseen pitäisi satsata enemmän yhteiskunnan varoja ja henkilöresursseja. Mielenterveys on yksilön mielen ja ympäristön välinen hyvä toimiva yhteys ja tila. Mielenterveysongelmat eivät vähene maastamme törsäämällä verovaroja asevarusteluun. Sodalla pelottelu lisää vain ihmisten ahdistusta ja masentumista.

Matti Laitinen

koronakriisin eristämä vanhukainen Vallilasta

11.3.2021