VALLILAAN KÄTKETTYJÄ SALAISUUKSIA PALJASTUU LISÄÄ
Kuntsin hiekkakentsun alle louhittavan yleisen pysäköintilaitoksen Vallilan Puiston Parkki Oy:n rakennusduunit ovat startanneet. Parkkiluola palvelee kuulemma valmistuttuaan Vallilanpuiston alueen taloyhtiöitä tai yksittäisiä asukkaita tulevasta toimintamallista riippuen. Kaavan mukaan pysäköintitila on tarkoitettu enintään 170 fiudelle. Stadi vuokraa Vallilanpuistosta maanalaisen tilan Vallilan Puiston Parkki Oy:lle.
Rakennusalue on nyt aidattu ja puita kaadettu. Vallilaa torneillaan täyttävä Rakennus Pohjola Oy on osoittanut nokkeluutensa. Kun Kuntsin kenttää ei voi tuhota parkkihallilla, sen alle voi louhia tulevien asuintornien - Vallilan Monumentin, Siluetin, Fikan, Piilon Jemman ja Huipun - asukkaiden rakkaille bilikoille oman betonipesän. Tämä on betonivihreyttä parhaimmillaan. Mikä ei näy, haise eikä kuulu, se ei saastuta ja pienentää hiilijalanjälkeä. Maailma pelastuu!
Vallilanpuisto on pääosin istutettu puistoalue, jolla sijaitsee lisäksi avoimeen liikuntatoimintaan soveltuva laaja hiekkakenttä. Kangasalantietä ja Karstulantietä reunustavat puurivit. Kenttä on perustettu jo v. 1900 ja puiston suunnitelma on todennäköisesti 1930-40-luvulta (Lähde: Rakennusviraston vihersuunnitteluosaston historialliset puistokortit).
”Asemakaavan muutos perustuu laajemmalle Vallilan pohjoisosan alueelle tehtyyn kokonaistarkasteluun, jonka tarkoituksena on tiivistää alueen kaupunkirakennetta yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti sekä parantaa alueen julkista ulkotilaa ja kävelyliikenteen reitistöä. Täydennysrakentamisen yhtenä päätavoitteena on alueen sosiaalinen eheyttäminen tasapainottamalla asuntojen hallinta- ja rahoitusmuotoja sekä asuntotyyppejä. Suunnitelmissa aluetta täydennetään vanhan Vallilan kaupunkirakenteeseen ja henkeen sovittaen.” (Helsingin kaupunki kaavanumero: 12508)
Minusta Vallilan pohjoisosan asukasluvun kasvattaminen, tornitalojen pystyttäminen ja Vallilanlaakson rinteen tuhoaminen ovat merkillistä alueen julkisen ulkoilutilan parantamista. Kuinka tulevat asuintornit tasapainottavat sosiaalisesti asuntojen hallinta- ja rahoitusmuotoja sekä asuntotyyppejä? Pohjola Rakennuksen hankejohtaja Hannu Hirvensalo retosteli uusien kämppien luonteesta seuraavaa: ”On hienoa saada olla tekemässä uutta omistusasuntotuotantoa alueelle pitkiin aikoihin ja tarjota kantakaupungin alueelle niitä koteja, joita on todella paljon kysytty”. (Pohjoja Rakennus 20.12.2020)
Bunkattuani perheeni kanssa Valkassa kaavamuutosalueella v. 1989 en ole hiffannut dallatessani päivittäin kartsalla toistaiseksi asuinalueemme kaupunkirakenteen ja -ympäristön ongelmakohtina Stadin määrittelemää tai grynderien keksimää huolittelematonta ympäristöä. Näihin lukeutuvat heidän mukaansa mm. laaja pysäköintikenttä ja hoitamattomat kesantoalueet, Karstulantien jatkeen epämääräinen katutila, kävely- ja pyöräilyreitistön epämääräisyys ja hankalat yhteydet alas laaksoon. Posketonta fuulaa!
Kantakaupunki ja luonto näyttäytyvät yhdessä tällä hetkellä Vallilanpuiston kentällä kaadettuina puina, syreeneinä ja rakennusmonttuun juntattavina teräsprofiileina. Pormestarin jyräämässä Stadissa tornitaloja stondaa kohta kaikkialla. Skuttat, kaltsit ja puidet poistetaan tieltä. Stadiin lisää tonttimaata tarvitaan. Rantsut täyteen rakennetaan. Puistot paskaksi pannaan. Skuttat sileiksi sahataan. Kuka kaipaa oman kaupunginosansa muuttumista betoninvihreäksi grynderien tornikeitaaksi?
Matti Laitinen
Asukkaiden Stadin puolesta 32 vuotta Valkassa bunkannut vanhukainen
24.3.2021
