SUOMI AFGANISTANISSA VUOSINA 2001-2021
Afganistanissa oli sodittu sisällissotaa v. 1978 alkaen. Neuvostoliiton poistuttua maasta vuonna 1989 sisällissota kiihtyi v. 1994 mujahideen-joukkojen sisäiseksi taisteluiksi. Afganistanin islamilainen valtio siirtyi Talibanin haltuun. Afganistanin islamilainen emiraatti perustettiin v. 1996. Se tuki mujahideen-taistelijoita ja salli terroristijärjestö Al-Qaidan verkoston toiminnan maassa. Kesään 2001 mennessä Talibania vastustaneen Pohjoisen liiton hallussa oli enää vain noin 10 % Afganistanin pinta-alasta. New Yorkin WTC-tornien tuhoutumisen jälkeen sotilasliitto Nato vetosi peruskirjansa 5 §:n kollektiiviseen puolustuspolitiikkaan. Yhdysvallat ja Britannia hyökkäsivät v. 2001 kostoksi Afganistaniin, koska vastuu kaksoistornien tuhoamisesta sälytettiin al-Qaidalle. Tämä oli lähtölaukaus USA-Naton julistamalle laajemmalle terrorismin vastaiselle sodalle, joka levisi myös Irakiin, Libyaan ja Syyriaan.
TUHANNEN MILJARDIN DOLLARIN SOTA
Suurimmillaan USA:n johtamien Nato-joukkojen vahvuus oli v. 2010 tienoilla 100 000 sotilasta. Kuoleman olympialaisiin osallistui – Suomi mukaan lukien – yhteensä 43 valtiota. Sodassa kuoli 200 000 ihmistä. Ylen mukaan Yhdysvaltojen arvioidaan törsänneen Afganistanin sotaan 1 000 miljardia dollaria. Tästä summasta valtaosa kului asehankintoihin eikä suinkaan ihmisoikeuksien puolustamiseen, Afganistanin tuhotun infrastruktuurin jälleenrakentamiseen ja väestön perusturvan kohentamiseen. Suomi oli osallinen tässä sodassa.
Kyse Afganistanissa ei olllut koko maailman turvallisuudesta ja USA:n elintärkeästä kansallisesta edusta, vaan kansainvälisen aseteollisuuden taloudellisista eduista ja Yhdysvaltojen sen Nato-liittolaisten sotilaallisesta mahdin uskottavuudesta maailmassa. Liittoutuman sotilaallinen uskottavuus sai v. 2021 pahoja kolhuja USA-Naton hävitessä sodan.
”Ongelmat alkoivat, kun Neuvostoliitto meni Afganistaniin, sitten länsi yritti saada Neuvostoliittoa ulos ja kaikkia kehotettiin taistelemaan Neuvostoliittoa vastaan. Neuvostoliitto saatiin ulos, tilalle tulivat mujahideenit, sitten tulivat talibanit, jotka luotiin siinä vaiheessa, kun taisteltiin Neuvostoliittoa vastaan. Yhdysvallat tuli Afganistaniin, 2001 Afganistan oli täysin tuhottu maa. Neuvostoliittoa ei ollut, mutta muita haasteita oli. Ihmiset eivät osanneet lukea tai kirjottaa, mutta yhtäkkiä tuotiin demokratiaa.” (UPI s. 28)
SUOMESTA TULI AFGANISTANIN SISÄLLISSODAN OSAPUOLI
”Afganistan luisui 2000-luvun jälkipuolella kuitenkin yhä syvemmälle tuhoisaan sisällissotaan. Kansainvälisen intervention toiselle vuosikymmenelle tultaessa alkuajan optimismi oli vaihtunut afganistanilaisten kasvavaksi epäluuloksi maan hallitusta ja kansainvälisiä toimijoita kohtaan. Noin kahteensataan sotilaaseen kasvanut Suomen joukko osallistui toistuvasti tulitaisteluihin osana Naton alle siirtynyttä sotilaallista operaatiota, josta oli tullut konfliktin osapuoli. Kansainvälisten toimijoiden turvajärjestelyihin kului entistä enemmän resursseja, mutta samalla niiden toimintaedellytykset kapenivat merkittävästi.”
UPI:n raportin mukaan ”Suomi osallistui Afganistanin kansainvälisiin vakauttamis- ja jälleenrakennustoimiin yhtäjaksoisesti lähes 20 vuoden ajan, yhteensä noin 2 500 sotilaan ja 140 siviilikriisinhallinnan asiantuntijan voimin. Vuosien aikana Afganistaniin kohdennettiin noin 398 miljoonaa euroa kehitysyhteistyörahoitusta ja humanitaarista apua. Suomi osallistui Naton johdolla aktiivisesti Afganistanin vakauttamiseen sotilaallisen- ja siviilikriisinhallinnan sekä alueellisen jälleenrakentamisen keinoin.”
Miehitetyssä vuoristovaltiossa USA:n johtaman sotilasliiton kattava lähestymistapa oli suuntautunut niin usein siviilikohteisiin, ettei siviilien tappamista ollut enää edes tarpeen pyytää keneltäkään anteeksi. Tällainen on outoa oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kehittämistä. Vastaavasti, jos Naton sotilaita saa surmansa taisteluissa, se aiheuttaa jäsenmaissa maansurun, joka vaatii laantuakseen moninkertaisen kostouhrin rauhaan pakottamisen kohdemaassa.
SUOMI SODASSA
Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan ja osallistumisen lopettamisesta tekee kussakin tapauksessa erikseen tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta.
”Isafin päätyttyä Suomi jatkoi osallistumistaan Naton johtamassa Resolute Support -operaatiossa, joka tuki afganistanilaisia turvallisuusjoukkoja aina kesään 2021 asti. Suomi oli loppuun saakka myös yksi Eupolin merkittävistä tukijoista ja otti vielä vuonna 2020 vastuun kansainvälisen apulupauskonferenssin järjestämisestä Afganistanin tukemiseksi. Afganistan oli Suomen suurin kehitysyhteistyörahoituksen vastaanottajamaa 2010-luvun jälkipuoliskon. Suomen laaja-alainen toiminta Afganistanissa päättyi elokuussa 2021 kaoottisissa olosuhteissa, kun kansainvälinen yhteisö poistui maasta Yhdysvaltojen vetäytymispäätöksen ja Talibanin valtaannousun seurauksena.”
”Afganistanin islamilainen tasavalta kaatui 15. elokuuta 2021. Taliban otti haltuunsa maan pääkaupungin Kabulin, kun Yhdysvaltojen ja Naton joukot vielä vetäytyivät maasta. Arviolta yli 200 000 ihmistä surmanneen sodan päättyminen talibanien nopeaan valtaannousuun ja hallituksen korttitalomaiseen romahtamiseen yllätti useimmat tilanteen tarkkailijat – mukaan lukien talibanit.”
SUOMEN NIMELLINEN TAVOITE
Tutkimusraportin mukaan ”Suomen toimintaa Afganistanissa motivoivat moninaiset, osittain epäselvät ja ajoittain keskenään ristiriitaiset tavoitteet. Selontekojen ja muiden julkisten asiakirjojen mukaan Suomen toiminnan päämääränä oli ennen kaikkea Afganistanin vakauttaminen ja tukeminen kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden vahvistamiseksi. Julkilausutuissa tavoitteissa korostuvat vastuunkanto osana YK-johtoista kansainvälistä yhteisöä ja Suomen toiminta hyvän hallinnon ja oikeusvaltion kehittämiseksi sekä erityisesti naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksien edistämiseksi. Näihin viittaamme tutkimuksessa ”Suomi hyväntekijänä” -kehyksenä.”
Puolustusvoimain komentaja amiraali Kaskeala totesi 25.5.2007 medialle suomalaisen sotilaan kuoltua Afganistanissa tienvarsipommin räjähtäessä, että Suomen osallistuminen noin 100 sotilaan vahvuisella osastolla Afganistan-operaatioon perustuu yhä haluun auttaa maan jälleenrakentamista. “Meidän tehtävämme on auttaa afganistanilaisia rakentamaan se yhteiskunta jälleen jaloillensa, ja siinä tarvitaan ulkopuolista apua”, Kaskeala painotti.
SUOMEN TODELLINEN PÄÄMÄÄRÄ
”Toisaalta analyysimme mukaan näiden julkilausuttujen tavoitteiden rinnalla – ja niitä ensisijaisemmin – Suomen osallistumista ohjasivat tahto ylläpitää ja vahvistaa ulko- ja turvallisuuspoliittisia suhteita Yhdysvaltoihin ja muihin kansainvälisiin kumppaneihin sekä pyrkimys syventää Nato-yhteistyötä. Tämän ”Suomi kumppanina” -kehyksen sisällä Suomi pyrki profloitumaan luotettavana hyväntekijänä mutta myös hyötymään itse parantamalla kansallisia valmiuksiaan.”
Suomen presidentteinä v. 2001-2021 toimineet henkilöt ymmärsivät maamme armeijan ylipäälliköinä tämän sotilasliitto Natoon liittymiseen tähtäävän, julkilausumattoman päämäärän merkityksen. Tämä osoittaa Suomen valtiojohdon lupaukset ja teot hyvin ristiriitaisiksi ja Ukrainan sotaan vetoamisen verukkeeksi sotilasliitto Natoon liittymisessä. Suomen armeijaa ja sen johtoa on sovitettu Afganistanissa aktiivisesti Nato-kuntoon.
Matti Laitinen
vanhukainen, omaishoitaja ja rauhanmies
20.12.2022
Lähde: SUOMI AFGANISTANISSA 2001–2021 VAKAUTTAMISESTA ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTISTEN SUHTEIDEN VAALIMISEEN, UPI: Katariina Mustasilta, Tyyne Karjalainen, Timo R. Stewart & Mathilda Salo
