SOTILASLIITTO NATO EI OLE RAUHANTURVAJÄRJESTÖ
Pohjois-Atlantin sopimuksen (NATO) 1. artiklan mukaan: ”Sopimuspuolet sitoutuvat, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjassa määrätään, sopimaan kansainväliset erimielisyydet, joissa ne saattavat olla osallisina, rauhanomaisin keinoin sillä tavoin, etteivät kansainvälinen rauha, turvallisuus ja oikeus vaarannu, ja pidättäytymään kansainvälisissä suhteissaan kaikesta voimankäytöllä uhkailusta tai voiman käytöstä, joka voisi jollain tavoin olla ristiriidassa Yhdistyneiden Kansakuntien päämäärien kanssa.”
TAPAUS NATO
YK:n perusasiakirja kieltää siis kaiken asevoiman käytön toista valtiota vastaan – myös Nato-valtioilta. Määräys on ehdoton. Ainoat poikkeukset koskevat itsepuolustusta ja kollektiivisia toimia YK:n turvallisuusneuvoston alaisuudessa. Ukaasi ei näytä koskevan kuitenkaan koskaan suurvaltoja. USA:n johtamalla sotilasliitto Natolla ei tapana ole kysellä sotatoimiinsa YK:n turvallisuusneuvostolta lupaa. Se tekee kollektiivisia sotilaallisia väliintuloja jopa puolustusalueensa ulkopuolella vastauksena ”rikoksiin ja konflikteihin, joihin liittyy yhteisiä etuja”. Tällä vuosituhannella Nato on osoittanut pariin otteeseen aggressiivisen hyökkäävän luonteensa. Lisäksi Yhdysvaltojen johtamat Nato-maat aseapuineen ovat myös yksi osapuoli nykyisessä Venäjän aloittamassa 24.2.2022 Ukrainan sodassa.
TAPAUS AFGANISTAN
New Yorkin WTC-tornien tuhoutumisen jälkeen sotilasliitto Nato vetosi peruskirjansa 5 §:n kollektiiviseen puolustuspolitiikkaan. Yhdysvallat ja Britannia hyökkäsivät v. 2001 kostoksi Afganistaniin, koska vastuu kaksoistornien tuhoamisesta sälytettiin al-Qaidalle. Tämä oli lähtölaukaus USA-Naton julistamalle laajemmalle terrorismin vastaiselle sodalle, joka levisi myös Irakiin, Libyaan ja Syyriaan.
Suurimmillaan USA:n johtamien Nato-joukkojen vahvuus Afganistanissa oli v. 2010 tienoilla 100 000 sotilasta. Kuoleman olympialaisiin osallistui – Suomi mukaan lukien – yhteensä 43 valtiota. Sodassa kuoli 200 000 ihmistä. Ylen mukaan Yhdysvaltojen arvioidaan törsänneen Afganistanin sotaan 1 000 miljardia dollaria. Kyse Afganistanissa ei ollut koko maailman turvallisuudesta ja USA:n elintärkeästä kansallisesta edusta, vaan kansainvälisen aseteollisuuden taloudellisista eduista ja Yhdysvaltojen sen Nato-liittolaisten sotilaallisesta mahdin uskottavuudesta maailmassa. Liittoutuman sotilaallinen uskottavuus sai v. 2021 pahoja kolhuja USA-Naton hävitessä sodan.
TAPAUS LIBYA
YK:n turvallisuusneuvostosn päätös salli Naton Libyan massiivisten pommitusten aloittamisen maaliskuussa 2011, jonka seurauksena Gaddafin hallitus kaatui. Libyan sodan tärkeimmät tavoitteet olivat: ehkäistä Afrikan yhtenäisyys, häätää Kiina Afrikasta ja valvoa strategisesti tärkeitä energiavarantoja. Yhdysvallat ja Britannia laukaisivat alkusoittona Välimereltä käsin yli 100 risteilyohjusta Libyan ilmapuolustusta vastaan. Operaatioon osallistui joukkoja viidestä eri Nato-maasta: Yhdysvalloista, Ranskasta, Britanniasta, Kanadasta ja Italiasta. Myöhemmin operaatioon liittyi myös muitakin Nato-maita kuten Tanska ja Norja. Libya pommitettiin kivikauteen. Nato suoritti maassa seitsemän kuukauden aikana yli 26 000 ilmaiskua. Väliaikaishallinto NTC:n terveysministeri Naji Barakat arvioi noin 30 000 ihmisen kuolleen kahdeksan kuukautta kestäneessä Nato-invaasiossa. Libyassa käytiin vielä toinen tuhoisa sisällissota v. 2014-2020.
Iso-Britannian parlamentti julkaisi 14.9. 2016 raportin maan liittymisestä Libyan sisällissotaan. Kyseinen raportti osoitti päätöksen perustuneen virheellisiin oletuksiin ja vääriin tietoihin. Raportissa päädyttiin, että jälkikäteen ei ole voitu osoittaa mitään Libyan hallituksen todellista uhkaa siviileitä kohtaan, vaan tiedot olivat olleet vääriä. (Lähde: Yle 15.9.2016)
TAPAUS SUOMI
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Naton Afganistanissa tapahtunutta sotaelämän työharjoittelujaksoa v. 2001-2021 seurasivat Isäntämaa-sopimus Naton kanssa syksyllä 2014, F-35 hävittäjähanke v. 2021 ja hakeutuminen jäseneksi sotilasliitto Natoon toukokuussa 2022 sekä samalla tapahtui suhteiden katkaisu Venäjään. Ukrainan sotaan vetoaminen ja Venäjällä pelottelu olivat vain verukkeita sotilasliitto Natoon liittymisessä.
Nato-sopimuksen 8. artiklan mukaan: ”Kukin sopimuspuoli julistaa, etteivät mitkään nyt voimassa olevat kansainväliset sitoumukset sen ja minkään muun sopimuspuolen tai minkään kolmannen valtion välillä ole ristiriidassa tämän sopimuksen määräysten kanssa ja sitoutuu olemaan tekemättä kansainvälisiä sitoumuksia, jotka ovat ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.”
Suomi ei voi ylläpitää sotilasliiton jäsenenä hyviä suhteita Naton vihollismaiden kuten Venäjän ja Kiinan kanssa. Suomi ei ole allekirjoittanut YK:n ydinasekieltosopimusta, koska usealla Nato-maalla on käytössään ydinaseita. Sopimusta vastustavat kaikki ydinasevallat (Yhdysvallat, Venäjä, Britannia, Ranska, Kiina, Intia, Pakistan, Israel ja Pohjois-Korea), Nato-maat sekä Yhdysvaltain ”ydinsateenvarjon” alla olevat maat Australia, Etelä-Korea ja Japani sekä nyt myös Suomi.
NATON SOTILASTUKIKOHTIA SUOMEEN
”Suomalaisten enemmistö vastustaa ydinaseiden tuontia Suomeen. Uutissuomalaisen huhtikuussa 2022 teettämän kyselyn mukaan 72 % kansalaisista ei halua, että ydinaseita sijoitetaan maahamme. Tämä olisi sitä paitsi laitonta, sillä sekä ydinenergia- että rikoslaki kieltävät ydinräjähteiden maahantuonnin.” (Olli Tammilehto 17.11.2022 Rauhanpuolus-tajat.org)
Maaliskuussa 2022 tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden sopivat Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyön syventämisestä. Suomen ja USA:n puolustussopimus voi tarkoittaa samaa kuin vastaava Norjassa, jonka mukaan Yhdysvallat voi vapaasti sijoittaa joukkoja, järjestää sotaharjoituksia ja tuoda (ydin)aseita tietyille alueille Norjaan. Näissä tukikohdissa eivät päde Norjan lait. Suomen jouduttua osaksi Yhdysvaltojen maailmanlaajuista sotilastukikohtien saaristoa, näissä tukikohdissa eivät päde Suomen vaan USA:n lait.
”Ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet kertovat Iltalehdelle, että hallituksen lakiesitys sallii puolustusliitto Naton ydinaseiden tuomisen Suomen alueelle. Lakiesitys Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon on käytännössä valmis. Se annetaan lausuntokierrokselle kahden viikon sisällä. Lakiesityksessä ei myöskään aseteta rajoituksia Naton tukikohtien perustamiselle Suomen valtion alueelle eikä rajoiteta puolustusliiton jäsenmaiden joukkojen läsnäoloa. Mahdollisuus tuoda ydinaseita Suomen valtioalueelle on tärkeää siksi, että viime kädessä Naton ennaltaehkäisevä pelote Venäjää vastaan nojaa Yhdysvaltain ja Britannian ydinaseistukseen.” (Lähde: Iltalehti 26.10.2022)
Ei Natolle, ei Naton tukikohtia ja ydinaseita Suomeen!
Matti Laitinen
vanhukainen, omaishoitaja ja rauhanmies
17.1.2023
