MASAN LAARI

Uusin kirjani - Liimanen Elääksemme me tarvitsemme ravitsevan ruoan ja vahvistavan juoman lisäksi osaksemme myös vastavuoroista ystävyyttä, rakkautta ja solidaarisuutta. Ajoittain selkärankamme valuessa polvitaipeisiin kaipaamme kulhollista käärmekeittoa. Meidän vastoinkäymisemme ja onnistumisemme elävät kertomuksina omissa muistoissamme ja ystäviemme mielissä. Ystävyys on käyttöliittymä, jossa vasta minä saa merkityksensä meissä. Ilman hulinaa ja vilinää sekä vuoristorataa ihmisyhteisössä – oleminen olisi aika viheliäistä. Kirjojen kirjoittaminen on yksi inhimillinen toiminnan laji, joka muistuttaa hyvin paljon sienestystä. Kummatkin kiintymykset vaativat osakseen intohimoa, voimakasta sitoutumista, jopa mielikuvitusta, kohteeseensa perehtymistä, aktiivista matkustamista ja aineiston keruuta, elämänkokemusta sekä kertyneen raaka-aineen saattamista aistittavaan ja nautittavaan muotoon. Kukaan ei pidä kaikesta – en minäkään katalonialaisesta mahalaukkumuhennoksesta. Poliittinen romaani ...

SUOMEN TURVALLISUUS- JA PUOLUSTUSPOLITIIKKA Valtioneuvoston selonteko VNS x/2009 Valtioneuvoston selonteko (VNS x/2009) määrittelee sotilaallisen voiman käytön joustavasti ja tarveharkintaisesti. ”Sotilaallista voimaa käytetään edelleen valtioiden välisissä kiistoissa ja sisäisissä kriiseissä. Sotilaallisen voiman käytön tarkoitusperinä voivat perinteisen alueiden valtauksen ohella kuitenkin yhtä lailla olla kansainvälisen yhteisön arvojen turvaaminen tai humanitaariset päämäärät.” SOTA ON POLITIIKAN JATKAMISTA TOISIN KEINOIN Selonteko hyväksyy sotilaallisen voiman käytön eli sodankäynnin kansainvälisen yhteisön arvojen turvaamisen tai humanitaaristen päämäärien välineenä. Tarkoitus siis pyhittää jälleen keinot. Sota on politiikan jatkamista edelleen toisin keinoin. Vahvistaakseen sanomansa selonteon laatijat ilmaisevat asian selkeästi: ”Länsimaiden, erityisesti Euroopan unionin jäsenmaiden, asevoimien tehtävissä ja kehittämisessä korostuvat sotilaallinen kriisinhallinta ja siviilivir...

KANSANÄÄNESTYS VAHVISTI BOLIVIAN UUDEN PERUSTUSLAIN VOIMAANTULON Evo Morales oli v. 2002 lähellä voittoa presidentin vaa­leis­sa. MAS-puolue oli tuolloin toiseksi suurin puolue Bolivian kaksikamarisessa parlamen­tissa. Lisäksi puolue oli liittoutunut poliittisesti aymara-intiaaniväestöä edustavan MIP-puolueen kanssa. Ensimmäistä kertaa Bolivian historiassa intiaaniväestö ja uusliberalismin vastainen liike esittivät merkittävää osaa maan parla­mentissa. Liittoutuma muodosti enem­mistön maan parlamentissa. MAS (Liike kohti sosialismia) koostuu erilaisista vasemmistosuuntauksista, ay-liikkeestä ja kansanliikkeistä. Moralesin ydinkannattajat ovat kookanviljelijöitä etenkin Aymara-intiaaneja. Sen poliittinen siipi edustaa entisiä guevaralaisia sissejä, trotskilaisia ja maolaisia militantteja ja heidän tukijoitaan taajamissa sekä maan keskiluokkaa. Presidentti Sánchez de Lozada (MNR) joutui eromaan virastaan 18.10.2003 kaasusodan vuoksi ja luikkimaan USA:han. Bolivia aik...

PUOLUEIDEN VALLASTA YHTEISÖJEN VALTAAN Äänestämättä jättäneiden kansalaisten suuri määrä Suomen kunta- ja eduskuntavaaleissa on vakava viesti edustuksellisen demokratian toimimattomuudesta ja ihmisten vieraantumisesta politiikasta. Edustuksellisen demokratian avulla on hyvin vaikea muuttaa suomalaista yhteiskunnallista todellisuutta, koska siihen ei sisälly taloudellista demokratiaa. Se on luonteeltaan taantumuksellista ja muodollista, koska kansanedustajilla ja kunnanvaltuutetuilla on itse asiassa hyvin vähän valtaa päättää enää yhtään mistään mitään. Heille on paremminkin sälytetty vain vastuuta tehtyjen päätöksien seurauksista ja niiden oikeutuksen selittämisestä. EU:n kanssa tehdyn valtiosopimuksen myötä eduskunnan päätäntävaltaa on lisäksi karannut Brysseliin. Virkamiehet ja hallitus ovat syrjäyttäneet eduskunnan, jonka pitäisi edustaa päätöksenteossa Suomessa kansaa. Tosiasiassa mikään ei muutu Suomessa niin kauan, kuin nukkuvien puolueen ja kolmen valtionhoitajapuolueen yhteinen...

KIINAN KANSANTASAVALTA Vuonna 1949 perustetun Kiinan kansantasavallan alkuaikoina maan taloudellisina periaatteina olivat omavaraisuus ja taloudellinen riippumattomuus. Tuolloin ulkomaankaupan merkitys oli vähäinen, raaka-aineita ei viety ulkomaille eikä maan ulkopuolisia investointeja hyväksytty lainkaan. Vuosina 1958–1959 Kiinan ja Neuvostoliiton suhteet kärjistyivät, kun Kiina syytti Nikita Hruštšovin Neuvostoliittoa liian oikeistolaiseksi. Tilanne ajautui v. 1960 vaikeaan valtiolliseen välirikkoon sekä hajotti maailman kommunistisen liikkeen Moskovan ja Pekingin leiriin. Maon valtakaudella kansantasavalta toteutti laajoja sosialistisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä. Näistä merkittävimmät olivat maaseudun kollektivisointi ja teollistamisyritys v. 1958–63 ”Suuren harppauksen” nimissä ja kapitalistiseksi väitetyn ajattelun kitkeminen Kiinasta v. 1966–76 kulttuurivallankumouksella. Deng Xiaoping aloitti 1970-luvun lopulla "Neljä modernisaatiota". Uudenaikaistamistoimenpitee...

EVANAATTORIT ISKIVÄT JÄLLEEN Suomen kapitalistien vahtikoiran – Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) – käsityksen mukaan maamme kuntien pitäisi toimia kuin voittoa janoavat kapitalistiset yritykset. Kuntien tulisi muuttaa liikelaitoksensa osakeyhtiöiksi ja niiden pitäisi ostaa kaikki sellaiset palvelut yksityisyrityksiltä, joista joku muukin taho voisi kääriä hyvin tuohta. EVA haluaisi myös vähentää roimasti kuntien työntekijöitä ja karkottaa kunnat häiritsemästä tuloksekasta ja innovatiivista bisneksentekoa energia-alalla. Kapitalistien etuvartio tunnustaa Stadin olevan rikas kuin Midas, jolle oli kertynyt v. 2006 omaisuutta 7 600 miljoonaa euroa. Hamuaako pääoman käsi Helsingin porvaripuolueiden päällystöviittaa? Siitäkin huolimatta, että kuntien lakisääteisiä tehtäviä ovat mm. opetus- ja sivistystoimen hoitaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon ylläpitäminen sekä ympäristöön ja kunnallistekniikkaan liittyvät tehtävät, evanaattorit haluaisivat yksityistää oppilaitokset ja kirjastot sek...

HORNET-HANKE JÄIHIN – RAHAA PERUSPALVELUIHIN Suomi aikoo modernisoida Hornet-hävittäjänsä muuttamalla ne torjuntahävittäjistä täysiverisiksi rynnäkkökoneiksi. Koneisiin hankitaan monenlaista uutta tekniikkaa, muun muassa Nato-yhteensopiva tietovuolaitteisto ilmatilannekuvan luomista ja yhteyksien pitoa varten. Lisäksi on tarkoitus hankkia ilmasta ilmaan- sekä ilmasta maahan-ohjuksia. Jälkimmäisten kantomatka tulisi olemaan jopa yli 300 kilometriä. Hyökkäyksellisyys on suuri muutos Suomen ilmavoimille, jonka hävittäjät ovat toimineet tähän saakka vain torjuntaominaisuudessa. Modernisointiprosessin ensivaihe, MLU 1, maksaa 325 miljoonaa euroa. Toisen vaiheen, MLU 2:n, kustannuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta ilmavoimissa on arvioitu sen tulevan maksamaan 1,3 miljardia. Modernisointihankeen kustannusarvio yllätti jopa puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaojan. Onkin ilmeistä, että kustannusten todellinen taso on pidetty salassa eduskunnalta, koska on haluttu varmistaa ha...