MASAN LAARI

ON VAIN YKSI TAPA PYSYÄ SOTILASLIITTOJEN ULKOPUOLELLA Meitä suomalaisia pelotellaan Venäjällä, uhkaillaan Ukrainalla ja suostutellaan yötä päivää liittymään sotilasliitto Natoon. Valta ilmenee yhteiskunnassa vastustuksen murtamisena, toimintavaihtoehtojen rajoittamisena, suostuttelujärjestelmänä sekä vallan muuttumisena laissa kirjatuksi oikeudeksi ja tottelemisen ehdottomaksi velvollisuudeksi. Helsingin Sanomat on olennainen osa kapitalistista suostuttelujärjestelmää.   Sen tärkein tehtävä on toimia Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden purkamisen juoksuhautana ja sen ideologisena tykistöasemana. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi väittää, ettei ole yhtä tapaa liittyä Natoon. Hänen mielestään on ” olennaista on ymmärtää, että nykyisten jäsenmaiden sopimukset eivät ole keskenään samanlaisia, vaan niissä on huomioitu kansallisia tarpeita. Onko mahdollista hahmotella sellainen Nato-Suomi, joka kelpaisi nykyiseen puolustusjärjestelmään tottuneille kans...

VÄHÄVARAISUUDESTA   ”Köyhyysriski kasvoi Suomessa 1990-luvun laman jälkeen. Köyhyys on aiempaa pysyvämpää ja köyhyysjaksot ovat pitkittyneet. Eläkeläisten, työttömien ja vain perusasteen suorittaneiden alttius päätyä köyhäksi on kasvanut erityisen paljon.” (HS 20.11.2013) Tilastokeskuksen mukaan Suomen koko väestöön kuului v. 2011 lopussa 5 401 000 henkilöä. Kotitalousväestöön kuului yhteensä 5 322 000 henkilöä. Suomessa oli 2 571 000 kotitaloutta v. 2011 lopussa. Niissä oli keskimäärin 2,07 jäsentä, 1,64 aikuista ja 0,42 lasta. Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 % mediaanitulosta. Ihminen on köyhä, jos hänen tulonsa ovat alle 60 % mediaanitulosta. Mediaani tarkoittaa, että puolessa kotitalouksista tulot olivat sitä pienemmät ja puolessa sitä suuremmat. Suomessa on tilaston mukaan pienituloisia henkilöitä eli Euroopan komission käyttämän köyhyysrajan alle jääviä 706 000 henkeä. Asumistukea saavissa ruokakunnissa asui v. 2011 661 000 henkeä. Vuonna 2009 sii...

KUNTALAKIUUDISTUS – TIE YKSITYISTÄMISEEN Suomen istuvan hallituksen uusliberalistista luonnetta kuvaa sen halu kiihdyttää kunnallisten palveluiden yksityistämistä Suomessa. Syyskuussa 2013 voimaanastuneen kunta- ja kilpailulakimuutoksen perusteluna oli Euroopan komission EU-valtiontukisäännöksien vastaisiksi katsomien tukien poistaminen. Hallitus haluaa poistaa kuntien elinkeinotoiminnalta konkurssisuojan ja veroetuudet, koska heidän mielestään nämä vääristävät kilpailua. Tämän hankkeen todellisena päämääränä on kuitenkin ensisijaistaa yksityisomistukseen perustuva kuntasektorin liiketoiminta ja toissijaistaa yhteiskunnalliseen omistukseen perustuva palvelutuotanto. Hallituksen sopima yhteisöveron alentaminen 4,5 prosenttiyksiköllä v. 2014 alussa niveltyi erinomaisesti tähän tavoitteeseen. Kuntien tulee yhtiöittää liikelaitoksensa v. 2014 loppuun mennessä tai järjestää toiminta muuten niin, ettei se vääristä markkinoita. EDUSKUNTA HYVÄKSYI KUNTA- JA KILPAILULAIN MUUTOKSET Ed...

LIIAN MONET MEISTÄ Elvi Sivervo totesi v. 1948 Mäntsälän kunnankirjastossa pitämässään puheessa. “ Kirjailijan on oltava selvillä yhteiskunnasta, jossa ihminen elää, tajuttava, mistä yhteiskunnallisessa taistelussa on kysymys. Se on kaiken suuren taiteen tunnus.” Sinervo vetosi puheessaan kirjailijoita osallistumaan työväen jokapäiväiseen poliittiseen taisteluun, koska tuolloin tarvittiin joka päivä iskurirunoja, kisällilauluja ja propagandaa. Julkaisen 3.2.2014 viidennen runokokoelmani ” Liian monet meistä ” (ISBN: 978-952-67517-3-3 ). Haluan tuoda julki runokokoelmallani tämän päivän työväenluokkaista vastakulttuuria ja toisinajattelua. Runoni ovat yhteiskunnallisesti kantaaottavia. Niiden sisältö kaareutuu vahvasti vasemmalle. Vastustan ja kritisoin runoillani avoimesti tämän päivän yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta ja sitä ylläpitävää kansallista ja kansainvälistä kapitalismia. Säkeeni eivät kiertele tai kaunistele todellisuutta eivätkä myöskään hunajoi sitä. ...

POIKANI Ihmiset syntyvät erilaisiksi. Heidät kasvatetaan samanlaisiksi. Sinun toiseutesi alkoi kromosomipoikkeamasta. Minulle olet ensisijaisesti poikani, toissijaisesti kehitysvammainen. Sinä ihmistyit ihmisyhteisössä elämällä ihmisarvoisesti muiden ihmisten keskuudessa. Sinä olet nähnyt paljon maailmaa. Sinulla on oma tahto ja omatunto. Kykenet rakastamaan, vihaamaan, viestimään ja ajattelemaan. Kohtaan kaltaisiasi toimintakeskuksessa. Sinä pärjäät kotona saadessasi arjessasi riittävästi tarvitsemaasi tukea ja ohjausta. Sinun aikuisuutesi kulkee omaa aikatauluaan. Sinä et osaa lukea, kirjoittaa, puhua, käyttää nettiä, elää yksin, tehdä valituksia virkamiehille. Sinusta ei valita pääministeriä. Sinä marssit kanssani mielenosoituksissa, istut baareissa, julkisissa liikennevälineissä, jotta sinunlaistesi ihmisten olemassaoloa ei unohdettaisi. Matti Laitinen 16.10.2013

MIKSI? Olen stadilaisena mieltänyt stadilaiset reiluiksi, rehellisiksi ja suvaitsevaisiksi ihmisiksi. Pienempiin ja heikompiin ei kajota, eikä löytyä lyödä. Vaikeasti kehitysvammaisella pojallani on käytössään henkilökohtainen avustaja, joka mahdollistaa hänen käymisensä mm. konserteissa, uimassa ja elokuvissa. Tämän ammattitaitoisen ja empaattisen nuoren miehen isä on afrikkalainen ja äiti suomalainen. Hän itse on asunut koko ikänsä Suomessa. Poikani avustaja joutui jokunen päivä sitten kotimatkallaan rasistisen hyökkäyksen kohteeksi. Tuntematon kantasuomalainen mies löi häntä kotimatkalla bussissa selän takaa leukaan. Liikennevälineen kamerat tallensivat väkivallan teon. Hän kävi lääkärissä ja tekemässä rikosilmoituksen tapahtuneesta. Poliisit eivät olleet kiinnostuneita avustajan tarjoamista tiedoista. Mikäli poikani olisi istunut avustajansa kanssa tuossa bussissa, rasisti olisi poiminut samalla kertaa kaksi marjaa. Saamme kasvatuksemme neljästä eri väylästä: perhees...

MATKALLA I Harmaapukuinen ja mustapukuinen istuivat pöytään. Mustapukuinen laski pöydälle vadillisen pannupizzaa. Baarin seinää koristi kömpelö maalaus New Yorkin pilvenpiirtäjistä. Kaksoistornit seisoivat pystyssä. He sulkivat silmänsä. He ristivät kätensä. Mustapukuinen raotti silmiään. Nappasi palasen pannaria. Harmaapukuinen jatkoi rukoustaan. Minä nappasin snubin bisseä. Kusisviitti säihkyi sinisenä. Istuin ilmastoidussa bussissa. Etuvasemmalla mies vastaili työpaikkansa meileihin. Dösä ohitti rekan. Mimmi, läppärimiehen edessä, seurasi hipaisunäyttöpalikastaan raviheppojen näköisten ihmisten telkkarisarjaa. Mummo imeytyi ikkunapaikalla ulsterinsa sisään lepertelemään salaisuuksia kännykälleen. Torkahdin tasaiseen maisemaan. Harmaapukuinen ja mustapukuinen goisasivat vierekkäin takapenkillä. Harmaa puristi bibliaansa. Musta siristeli öögiään. Ilta karkotti suuliksen. Saavuimme ...